Ilanngussaq 1 - Kranit il.il. mekaniskiusunik ingerlatillit

Kraninut il. il. mekaniskiusumik ingerlatilinnut oqimaatsunik silaannakkut kivitsissutilinnut ilassutitut piumasaqaatit.

Aaqqissuussaaneri

1. Kranit il. il. inunnik kivitsissutissatut naatsorsuussat immikkut ittutut piumasaqaatinik makkuninnga naammassinnissapput:

a. usigisinnaasat annerpaamik statiskiusumik usissatut naatsorsuutigisaniit 50 %-imik annertunerusutut usigisinnaasanik naatsorsuinikkut annertussutsit naatsorsorneqartassapput, aamma
b. allunaat, kalunnerit maskiinallu atortui nukkiortinneqartussat annerpaamik usisinnaasat marloriaataattut naatsorsorneqarsimassapput marloriaatinngortitaassallutillu imaluunniit isumannaallisaateqassallutik taliusanik automatiskiusumik imaaliallaannartumillu sunniisinnaasunik – imaluunniit kigaallassutissatut aaqqissuussanik.

1.1. Punkt.1 b aamma atuutissaaq sakkunut, immikkut ittunik isumannaalligaasunut, s.ass. isiginnaartitsisut takutitsisarfiini, pinnersaatisssanik qaammaqqutissanillu kivitsiveqarfinni.

1.2. Kranit ingerlatitsisoqanngitsut inunnik assartuutissatut aaqqissuunneqassanngillat.

2. Kranit il. il. aalangeequsersugaanngitsunik ningittaatilittut aaqqissuunneqassanngillat.

2.1. Punkt 2-mit pineqanngillat:

a. kranit nuttarneqarsinnaasut, susassaqanngitsunit atorneqarsinnaajunnaarlugit ajornartuulerfinni imaaliinnaq ningitsissutinik pilersugaasimasut, aamma
b. kivitsissutit, imaaliinnaq ningitsisarnissaat sulianik ingerlatsinermi pisariaqartoq, s.ass. rambukkit, kranit nivaattatut isulinnik tigusisaatillit kranillu kalittakkanik nivattaatillit.

3. Kranit il. il. mekaniskiusunik ingerlatillit sakkumi ingerlatitsisumut aalangiikkamik inissalikkat, aamma ingerlatitsisuusumut peqqinnissakkut kiammiit, issimiit, nipiliornermiit pujoralanniillu il. il. illersuutissatut issimaliffilittut atorneqartartut matusinnaasunik issimaffeqartitaassapput. Taamaassanngilarli sulinermi pissutsit issimaffeqartitsinissaq ajornatissappassuk, imaluunniit sakkoq taama ittoq ullup ingerlanerani sivikitsuinnarmik atorneqartassappat.

3.1. Qutsissumiittunut, napasulianut, atugassiatut kranit aamma issimaffilittut aaqqissuussaassapput, ingerlatitsisup naammaginartumik isikkiveqarfiginngisaani atorneqartassagunik.

4. Ingerlatitsisup issimaffii aaqqissuussaassapput taamaalilluni issimaffik ingerlatsinermilu atortut passutassat inissitaallutillu ilusilersugaassallutik timikkut aalaatsinut naleqqussakkamik aamma ingerlatitsisuusoq isikkivissaqarsinnaanngorlugu.

4.1. Ingerlatitsisup issimaffiisa iluini uuttuutit tungaasigut piumasaqaatit makku atuutissapput:
a. qutsissumiittunut, napasulianut, kranini ingerlatitsisup issimafffi minnerpaamik qummut 2000 mm-iussapput, sanimut (silissuseq) 1000 mm-iussalluni aamma 1300 mm-inik takissuseqarlutik, aamma
b. kranini uninngatitani aamma perlaatigut ingerlasinnaasutut kranini ingerlatitsisup issimaffii minnerpaamik qummut 2000 mm-iussapput naqqillu tamakkiisumik annertussusaat minnerpaamik 2,5 m2-iussaaq.

4.2. Ingerlatitsisut issimaffii pisariaqartitsineq naapertorlugu iluarsisaatilinnik kiassaateqassapput, nillataartitsissuteqarlutik aamma silaannarissarfilersugaallutik.

5. Qutsissumiittunut, napasulianut, kranit, qaammatit 2 sinnerlugit sivisussusilimmik atugassatut inissitat ingerlatitsisup issimaffianut isaariaqarfik 25 m-it sinnerlugit qutsitsigisumiippat inunnut naatsorsuussanik elevatoreqassapput, tamanna teknikikkut nalinginnaasumillu ajornassanngippat. Isaariaqarfimmut portussuseq kranimi issimaffimmiit ammorluinnaq uuttorneqartassaaq isaariaqarfiup qummut killinganiit. Elevatorip saniatigut pisarnertut allanik aqqutissiuussisoqassaaq.

Nalunaaqqutsersuineq, atuinissamut ilitsersuusiat akuersissutiginnittarneq il. il.

6. Kranit mekaniskiusumik ingerlatitat tamarmik Kalaallit Nunaanni atugassatut tunniunneqarnerminni imaluunniit saqqummiunneqarnerminni sivisuumik piusinnaasuliaassapput erseqqissunillu nalunaaqqutsersugaassallutik minnerpaamik makkuninnga paasissutissiisunik:

a. ukioq sananeqarfiat
b. tulleriiaani normua aamma typiata taaguutaa

6.1. Najummissutit, kranimi ilaasussat, punkt 6-imi taaneqartut nalunaaqqutsersugaassapput. Tamanna ajornassappat, tunniussuisup ilanngullugit tunniutissavai allagartat akuersissutit tabelilluunniit paasissutissanik imallit.

7. Sakkoq fibertove-lersukkatut imaluunnit fiberbændlerilersukkatut aaqqissuussaassappat, sakkumut peqatigitillugu tunniunneqassaaq najummissutit siunertanut naleqqussagaanerat pillugu uppernarsaat (s.ass. certifikati).

8. Kranip pisisumut tunniunneqarnerani atuinissamut ilitsersuusiaq ilaassaaq, qanoq oqimaatsigisunik artukkerneqarsinnaaneranik misiligaanerit pillugit piumasaqaatitaasunik paasissutissiisussaq.

9. ”Poorsimaat issiavii” aamma nalerisimanerit (platformer) kivittaatiniinnerni tummarfissiat aamma sipilit tamakkununngalu tigutsissutitut/aalangeerutitut aaqqissuussat Kalaallit Nunaanni siullermeersumik atugassatut imaluunniit saqqummersitaassagunik, isumaallisagaassapput kivittaatit inissisimaffiinut (illut silataanni, siloni kivittaatit assigisaallu nivinngakkat), isumannaallisaatit qaffasissusissaattut piumasaqaatinut sukkulluunniit atuuttunut minnerpaamik DS/EN 1808 + 2010-iusunut naapertuuttumik. – Sanaartukkanik/sananeqaatinik naatsueriaatsit, aalaakkaassutini tunngavigisassat, sanaartorneq/piliorneq – Misiligaaneq.