Spring over venstremenu

Nakuuserneq

Ilitsersuut nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut pinaveersaartinnissaannut sulisitsisut pisussaaffiinut tunngavoq, aammalu suliffeqarfimmi nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut pinaveersaartinneqarnissaannut aamma isumaginissaannut qanoq suleqatigiilluni pinaveersaartitsisoqarsinnaaneranut tunngavoq. AT ilitsersuut 4.3-5 ilitsersuut qallunaatuujuvoq, qallunaat sullivimmi avatangiisit pillugit inatsisaannut attuumassutilik. Qallunaatut ilitsersuutip imarisaa sullivimmi avatangiisit pitsaasuutinnissaannut oqariartuutaavoq, aamma Kalaallit Nunaanni sullivimmi avatangiisit pillugit inatsimmut naapertuinissamut atatillugu. Ilitsersuutip qallunaatoortaani nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut piffissap suliffiusup avataani pisut pinaveersaartinneqarnissaannut, sulliviup naapertuuttumik inissitsiteriffiginissaanut, kisimiilluni sulinermut aamma tarnikkut ikiueqqaarnermut aamma suliarinissaannut piumasaqaatit aalajangersimasut nassuiarneqarput, tamakku pillugit Kalaallit Nunaanni atulersinneqarsimanngitsunik Danmarkimi inatsiseqarmat.

Versioni

At-ilitsersuutit D.4.3-5
Ulloq saqqummersinneqarfia

1. juuni 2011
Nutarterneqarfia

novembari 2020

Ujarliutit

Aallaqqaasiut

1. Nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut sumi pisarpat?

2. Nakuusertoqarnerani qisuariaatit peqqissutsimut tunngasut

3. Ataavartumik pinaveersaartitsinermik suliaqarneq

4. Piffissami suliffiusumi nakuusertoqarneranik isumaginninneq

5. Nakuusertoqarnerata kingorna suliarinninneq aamma malittarinninneq

6. Paasissutissat amerlanerit

Nalunaarutit aamma ilitsersuutit attuumassutillit

Aallaqqaasiut

At-ilitsersuut timikkut aamma tarnikkut nakuusernernut suliffimmut attuumassuteqartunut tunngavoq, sioorasaarinerit aamma mamianartumik pissusilersornerit allat innuttaasunit sulisunut imaluunniit sulisitsisunut iliuuserisaat ilanngullugit. Nakuuserneq sulinermi imaluunniit piffissap suliffiusup avataani pisinnaavoq. Nakuuserneq piffissap suliffiusup avataani pisoq sulisunut nakuusernermut taamaallaat tunngavoq. Suliffeqarfiit sullivinni avatangiisit pillugit inatsimmi nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut pillugit inatsisaannik, sulinermi aamma piffissap suliffiup avataani qanoq naammassinnissinnaanersut, At-ilitsersuummi nassuiarneqarput. Inatsisit pineqartut sulinermi nakuusernermut taamaallaat atuuppata imaluunniit piffissap suliffiusup avataanut taamaallaat atuuppata, allatami matumani atuarneqarsinnaassaaq.

Taaguut “innuttaasut” ilitsersuummi inunnut suliffeqarfimmi sulisuunngitsunut imaluunniit sulisitsisuunngitsunut ataatsimut taaguutitut atorneqarpoq. “Innuttaasunut” ilaatigut sullitat, napparsimasut, najugaqartut, atuisut, ilaqutaasut, atuisut, atuartut, ilaasut aamma parnaarussat ilaapput.

Nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut, innuttaasut sulisunik imaluunniit sulisitsisunik timikkut saassussillutik nakuuserfiginninnerannik imaluunniit sioorasaarinikkut imaluunniit allatut mamianartumik iliuuseqarnikkut tarnikkut nakuusernerannik paasineqassaaq, nakkarsaaneq ilanngullugu. Ilitsersuummi matumani taaguut “nakuuserneq timikkut aamma tarnikkut nakuusernermut ataatsimut taaguutitut atorneqarpoq, sioorasaarinerit aamma mamianartumik iliuutsinut allanut.

Timikkut nakuusertoqarneranut assersuutit

Timimut saassussineq, qimitseriarneq, savimmik kapisineq, tukersineq, tilluineq, ajatsineq, naalleraaneq, aalajangiineq, milloorneq, kiisineq, pussussineq aamma qisersineq.

Tarnikkut nakuusernermut assersuutit

Sulisunut sioorasaarinerit, ass. sulisut isumannaatsuunissaannut oqaatsitigut sioorasaarinerit, toqutsinissamik sioorasaarinerit, sullivimmi serlersaarinissamik sioorasaarinerit imaluunniit sulisut ilaqutaannut,ikinngutaannut imaluunniit inunnut qanigisaannut imaluunniit sulisut pigisaat pillugit sioorasaarinerit. Oqaatsitigut sioorasaarinernut assersuutit tassaasinnaapput ”Sumi najugaqartutit nalunngilara” imaluunniit ”Meeqqatit sumi atuarfeqarnersut nalunngilara”. Sioorasaarinerit aamma oqaasertaqanngitsumik pisinnaapput, ass. assaat eqinnerisigut, inussat qungatsip nalaatigut ussersuutiginerisigut imaluunniit titartakkatigut.
Mamianartumik iliuutsit allat, ass. tiinganiakujuffiginninneq imaluunniit allatut nakkarsaaneq, nikanarsaaneq, pasillerneq, kanngusutsitsineq imaluunniit assigiinngisitsineq.

Sioorasaarinerit aamma mamianartumik iliuutsit allat assigiinngitsutigut saqqummiunneqarsinnaapput, ass. digitalikkut sms-ikkut, e-mailikkut, nittartakkatigut imaluunniit inuit attaveqaqatigiittarfiisigut. Tamarmik sulisunut sammitinneqarsinnaapput, sulisut ilaqutaannut imaluunniit qanigisaannut allanut saqqummiunneqaraluarpataluunniit.

Ujajaaneq nakuuserneruvoq immikkut ittoq, inuup timikkut nakuuserneq atorlugu imaluunniit sioorasaarilluni aningaasanik imaluunniit allanik nalilinnik tunniussititsiniarnera. Ujajaaffigineqarnissamut aarlerinartoq taamaattumik aamma ilitsersuummi matumani ilanngunneqarpoq.

Sulisut akunnerminni aamma sulisut aqutsisullu akornanni nakuuserneq mamianartumik iliuuseqarnerupput.

Ilitsersuut aamma namminersortunut atuuppoq. Malittarisassalli taakku ilitsersuummi oqaatigineqartut ilaat, namminersortunut atuutinngillat, tassa sullivinnik nalilersuineq, sullivimmi avatangiisinut tunngasunik suliallit, sulliviup inissitsiterneranut, suliat ingerlanneqarnerinik nakkutilliinerit, aamma namminersortup nammineq sullivimmi avatangiisit pillugit ilisimasaqarfiginngikkunigit suliamik ilisimasalimmik ikiorserneqarnissamik pisinnaatitaaffik, kiisalu piffissap suliffiusup avataani nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut pillugit.

Ilitsersuummik tigusisussat

At-ilitsersuut pingaartumik sulisitsisunut, sulisunut, sullivimmi avatangiisinut tunngasunut sinniisunut aamma sulisunut allanut suliffeqarfimmi sullivimmi avatangiisinik suliaqartunut tunngavoq.

1. Nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut sumi pisarpat?

Nakuusertoqarnissaanut aarlerinaat ass. makkununnga atatillugu pisinnaavoq:

Sulinermi atuuffiit sulisut nalilinnik piumaneqartunik aqutsiffigisaat, ass. aningaasat, nakorsaatit imaluunniit nioqqutit akisuut imaluunniit tuniuminartut, taamaattumik ujajaasoqarnissaanut aarlerinartoqarsinnaasut. Ass. aningaaserivinni, nalilinnik suliaqarfinni, aningaasanik assartuisuni, pisiniarfinni aamma niuerniartarfinni, orsersortarfinni, kioskini ulloq unnuarlu ammasartuni, taxartitsinermi imaluunniit nalilinnik assartuinermi ujajaasoqarnissaanik aarlerinartoqarsinnaavoq.
Atuuffinni sulisut nakkutilliinermik imaluunniit pissaaneqarlutik atuuffeqarfigisaanni. Ass. politiini, parnaarussivinni, kommunini allaffissornermi, atuarfinni, tarnikkut napparsimasunik katsorsaavinni, qimaasunik sullissivinni, pisortat angallassiffiini billetinik nakkutilliivinni aamma biilit unittarfiini nakkutilliisutut imaluunniit akiliisitsiniartarnermik sulinermi.
Atuuffinni sulisut inunnik sorraatsumik imaluunniit sakkortuumik pissuseqarfigisinnaasaanni attaveqarfigisaanni. Ass. inunnut eqqarsartaatsikkut inerilluarsimanngitsunik, puigortunngorsimasunik imaluunniit tarnikkut napparsimasunik sullissinermi. Aamma tarnikkut napparsimasunut immikkoortortaqarfinni, atornerluisunut katsorsaavinni, angerlarsimaffeqanngitsunut unnuisarfinni, qimarnguinni, imerniartarfinni, qitigiartarfinni, ajoqusersimasut nakorsiartarfianni, pisiniarfeqarfinni, inunnik isumaginninnermik ingerlatsivinni, pisortat angallassiffianni aamma politiini, qatserisartuni imaluunnit inissianik nakkutilliinermik sulinermi pisinnaavoq.

Inuussutissarsiutini sulisut atuuffimminni innuttaasut isumassugaat, kiffartuussaat imaluunniit ikiugaat nakuusertuunerusarput. Sulisut innuttaasut piumasaannik nangartaasariaqarfigisaanni, imaluunniit innuttaasut aalajangersimasumik pissusilersornissaannik piumasaqarfiusunik taakku akuerisinnaanngisaannik imaluunniit sapigaannik piumasaqaateqarfiusuni, nakuusertoqarnissaanut aarlerinartoqarsinnaavoq. Innuttaasut paasineqannginnermik, ataqqineqannginnermik imaluunniit isumassorneqannginnermik, imaluunniit tatineqarnermik misigisimanermut, sakkortuumik pissusilersorneq takussutissaasinnaavoq. Innuttaasut imigassartorsimanermit, nakorsaatitornermit imaluunniit aanngajaarniutinik allanik atuineranni nakuusernerit pilersinnaasarput.

Sulisut ilaat suliffitsik pissutigalugu piffissap suliffiusup avataani, timikkut imaluunniit tarnikkut nakuuserfigineqarsinnaasarput. Ass. parnaarussivinni nakkutilliisut, politiit, peqqinnissaqarfimmi aamma isumassuinermik suliaqartut, isumaginninnermut siunnersortit, perorsaanermik immikkut ilinniarsimasut aamma ilinniartitsisut.

Nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut pineqartillugit, sulisup sulliviani atuuffia aamma pisut, innuttaasup sulisumut nakuusernissaanut pissutaasarput, piffissap suliffiusup iluani avataaniluunnit pisimanera apeqqutaanani. Taamaattumik nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut, piffissap suliffiusup avataani pisut pinaveersaartinneqarnerat, piffissami suliffiusumi nakuusernerit pinaveersaartinneqarnerisa assigaat.

2. Nakuusertoqarnerani qisuariarnerit peqqissutsimut tunngasut

2.1. Qisuariarnerit nalinginnaasut

Timikkut aamma tarnikkut nakuuserfigineqarneq timikkut aamma tarnikkut qisuariarnernik amerlasuunik kinguneqarsinnaavoq. Sulisut timikkut ajoqusersimagaangata imaluunniit timikkut ajoqusinngikkaluarlutik pisinnaavoq. Nakuuserfigineqarsinnaanermik misigisimaneq timikkut tarnikkullu qisuariarnernik kinguneqartitsisinnaavoq.

Qisuariarnerit timimiissinnaapput soorlu ass. uummammik tilleruluttoorneq, qasuneq, sininniarnermik ajornartorsiuteqarneq, naakkut ajornartorsiuteqarneq aamma nipinut, tipinut imaluunniit takusanut tassanngaannaq takkuttunut malussarinneq.
Qisuariarnerit aamma misigissusaasinnaapput ass. kamanneq, pisuusutut misigineq, siooraneq, uumisunneq, imminut tatiginnginnerulerneq aamma soriarsinnaannginneq. Aammattaaq eqqarsaatitigut aamma maluginninniutitigut qisuariarnerit pisinnaapput, soorlu ass. piviusuunngitsutut misigisimaneq, paatsiveerunneq kiisalu eqqaamaniarnermik, soqutiginninnermik aamma eqqarsaqqissaarnissamik ajornartorsiuteqarneq. Kiisalu
pissusilersuutitigut qisuariarnerit, soorlu ass. uippallerneq, iliuuseqarsinnaajunnaarneq, allanit immikkooqqajaaneq imaluunniit kisimiinnissamut ernumaneq.

Pisoqarnerata kingorna sapaatip-akunnerani siullermi imaluunniit kingusinnerusukkut qisuariarnerit pisinnaapput. Inuit amerlanerpaartaat nakuusertoqarnerata kinguninngua qisuariarnernik misigisaqartarput. Inuttut qisuariarnerit nalinginnaasut iluaassinnaasut pineqarput, kisianni namminerminnik ulorianartuunngitsut. Inuit ilaannut qisuariaatit kingusinnerusukkut takkuttarput, pineqartullu ass. aallaqqaammut pisumit sunnerneqanngingajattutut pissuseqarsinnaapput. Qisuariaatit sivikitsuusinnaapput imaluunniit ataavartuusinnaapput.

Aammattaaq ataasiakkaat timikkut imaluunniit tarnikkut nakuusernermik misigisaqarnerup kingorna, qanoq, qaqugukkut aamma qanoq sivisutigisumik qisuariartarnera assigiinngitsorujussuusarpoq. Qisuariarnerit sakkortussusaat aamma sivisussusaat ilaatigut pissutinit makkuninnga sunniuteqarfigineqartarput:

Pisup qanoq innera aamma ilungersunassusaa. Toqutsinissamik imaluunniit ulorianartumik kinguneqarsimappat, pisoq sakkortuumik qisuariarnernik kinguneqakkajunnerusarpoq. Qanigisat aamma eqqugaatillugit tamanna atuuppoq, pisoq siunertarineqartutut misinnarsimappat, ass. inummut ataatsimut toqqaannartumik sammitinneqarpat, sioorasaarisoqarnerani sioorasaarisoq piviusumik iliuuseqarniartoq misigigaanni, imaluunniit pisumi iliuuseqarnissamut periarfissaqarnani misigisimatilluni.
Pisoq ilimagineqarsinnaanersoq.
Avatangiiserisat pisumik isumaginninnerat, piffissamut qaninnerusumut aamma ungasinnerusumut tapersersorneqarnissamut periarfissaq ilanngullugu.
Sulisup pisunut assingusunut siornatigut misilittagai, aamma taakku qanoq suliarineqarsimaneri. Piffissap ingerlanerani pisunut amerlasuunut suliarineqarsimanngitsunut eqqugaasimagaanni, sakkortunngitsumik pisoqarnera sakkortuumik qisuariartitsisinnaavoq. Taamaattumik pisut ilungersunannginnersut aamma maluginiarneqarnissaat pingaaruteqarpoq.
Sulisup pisumik qanoq isumaginninnera, aamma sulisup pisumik aqutsisinnaalluni misigisaqarnersoq ilanngullugu.
Sulisup nammineq inuunerani pisut allat artukkiisut, ass. avinneq, napparsimaneq imaluunniit ilaquttanik toqusoqarneranik.
Pissutsit allat sulisup eqqorneqajassusaanik annertusititsisinnaasut, ass. naartunermi naartup arlaannik pisimanissaanik immikkut ernumaffiusumi.

Piffissap suliffiusup avataani nakuusernernik suliffimmut attuumassuteqartunik eqqugaaneq, piffissap suliffiusup iluani nakuuserfigineqarnermit, tarnikkut annertunerusumik artukkiisinnaasarput, sulisoq sulinngiffimmini nalinginnaasumik toqqissisimanartutut misigisimaffigisamini saassunneqarmat. Tamatuma saniatigut sulisoq sullivimmi pissarsiassaasunut isumannaallisaanernut aamma tapersersorneqarnissamut periarfissaqanngilaq. Aammattaaq nakuuserneq sulisup ilaqutaanut imaluunniit qanigisaanut allanut illersorusutaanut sammitinneqarsimappat, tamanna immikkut annertuumik artukkiisinnaavoq.

Suliffeqarfik nakuusertoqarsinnaaneranut qanoq iliuuseqarnissamut sunniuteqarluartumik upalungaarsimappat, qisuariarnerit annikillineqarsinnaapput.

Qisuariarnerit nalinginnaasumik sapaatip-akunnera ataaseq marlulluunniit kingorna qaangiukkiartulertarput, sulisullu piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pisumit ilungersunartumik sunnerneqarunnaartarput. Soorunalimi misigisaq piugornavianngilaat, kisianni amerlasuut inuunerminnut nalinginnaasumut uteriartortarput, pisumit ilungersunartumik akornusersorneqaratik.

Pisut ilaanni qisuariarnerit ataavarnerulersinnaapput imaluunniit qaangerneqarsinnaajunnaartarput. Sulisitsisoq nakuusertoqarnerata kingorna qisuariarnernik suussusiliinissamut imaluunniit katsorsaanissamut pisussaaffeqanngilaq, kisianni aqutsisut imaluunniit sulisut ajoquserneqartup qisuariarnerisa ataavarnerulernerannik malugisaqarunik, ajoquserneqartup nakorsaminut attaveqaqqunissaa pitsaasuusinnaavoq, taamaalilluni pineqartoq naleqquttumik katsorsarneqarnissamut innersuunneqarsinnaassammat.

Ataavartumik qisuariarnerit ass. ukuusinnaapput, posttraumatisk belastningsreaktion (Post Traumatic Stress Disorder – PTSD). Taamatut inissisimaneq arlaleriarluni nakuusertoqarneranik pisimasoq misigeqqinneqartarneranut, pisumut eqqaanartut avaqqussiniartarnermut, qisuariarsinnaassutsip appariarneranut, eqqarsarluarnissamut aamma eqqaamanninniarnermut ajornartorsiuteqarnermut, imaluunniit sininniarnermik ajornartorsiuteqarnermut attuumassuteqarsinnaavoq.

Ilungersunartumik nakuusertoqarnerata kingorna qaammatit 1-6-t qaangiukkaangata PTSD takkuttarpoq, kisianni aamma kingusinnerusukkut takkussinnaavoq. Nappaat katsorsarneqanngikkaangami qaangerneqarsinnaajunnaarsinnaavoq. Ajoquserneqartoq pisariaqartinneqartumik ikiorserneqarlunilu katsorsarneqarpat, aamma nammineq attaveqaateqarfigisai pitsaasuuppata, taava pineqartup iluarsinissaanut ilimanassuseq annertunerussaaq.

PTSD ilaatigut ataavartumik inuttut ilisarnaatit allanngornerinik kinguneqarsinnaavoq, tamakku sulisup ass. inunnit allanit tunuarneratigut saqqummertarput. Sulisoq taamaattumik immikkoortutut imaluunniit siooranartoqaannaavittumik inuuneqarluni misigisimasinnaavoq, taamaattumillu aamma najummatserlunilu piareersimasinnaavoq. Pisuni allani qisuariarnerit isummakkut nanertitsimalersitsisinnaapput.

Sulisut nakuusernermut takunnittuusut aamma peqqissutsimut tunngasunik ilungersunartunik qisuariaateqarsinnaanerat, maluginiassallugu pingaaruteqarpoq.

2.2. Qisuariarnerit sulinermut sunniutaat

Sulisut nakuusertoqarneranik nalaataqartut piffissap ilaani suliartornissamut imaluunniit suliassanik aalajangersimasunik suliaqarnissamut sakkortuumik kajumissuseqannginnermik misigisimasinnaapput. Nakuusertoqarneranit qisuariarnerit aamma imminut tatiginerup annikillineratigut, saqitsaannerit pinaveersaartinnissaannut aamma iliuuseqarfiginissaanut piginnaasat annikillinerisigut kiisalu siunissami nakuuserfiusut iliuuseqarfiginissaannut ernumanikkut saqqummersinnaapput.

Sulisut ass. innuttaasunit ungasillillutik qisuariarsinnaapput, tamannalu innuttaasut makitanerusumik imaluunniit sorraannerusumik qisuariarnerannik kinguneqarsinnaavoq. Sulisitsisup suliernmik pilersaarusiornermini aaqqissuussinerminilu sulisunut ataasiakkaanut tunngatillugu tamanna eqqarsaatigissavaa.

Sulisut suliffimmut attuumassuteqartumik nakuuserfigineqarsimappata, sulisunut napparsimallutik sulinngiffeqartunut suliffimmut uteqqinnissaq ajornakusoorsinnaasarpoq, kiisalu pisoq aamma misigisat naammaginartumik iliuuseqarfigineqarsimanngippata.

3. Ataavartumik pinaveersaartitsinermik suliaqarneq

Nakuusernermik ataavartumik aamma sunniuteqarluartumik pinaveersaartitsineq aamma nakuusertoqarneranik iliuuseqarnissamut upalungaarsimaneq pitsaasoq, ersarinnerulersitsillunilu toqqissisimatitseqataasarpoq aamma napparsimalluni sulinngitsoornerit annikinnerutittarpaat:

Assilisaq tamakkerlugu takuuk

Nakuusernermik pinaveersaartitsinermik suliaqarneq pingaaruteqarpoq aamma nakuusernermut qisuariarnerit ataavartut, nammineq allallu misilittagaannik ataavartumik tunngaveqartut ataatsimut suliassatut isigineqarput. Tamanna suliffeqarfimmi ataatsimut paaseqatigiinnissaq aamma ingerlaqatigiinnissaq anguniarlugu pitsaasumik oqaloqatigiinnissamik piumasaqaatitaqarpoq. Ass. aqutsisut aamma sulisut timikkut tarnikkullu nakuusernerit qanoq pinaveersaartinneqarnissaannut, iliuuseqarfigineqarnissaannut aamma suliarinissaannut sutigut tamatigut najoqqutassat pillugit isumaqatigiinnissaat pingaaruteqarpoq. Isumaqatigiinngitsoqartillugu sulisitsisoq nakuusertoqartillugu pinaveersaartitsineq aamma iliuuseqarneq pillugit aalajangiisassaaq kiisalu ikiueqqaarnermut iliuusissanut tunngatillugu.

3.1. Sulisitsisup pisussaaffii

Sulinerup sutigut tamatigut pilersaarusiorneqarnissaa, aaqqissuunneqarnissaa aamma ingerlanneqarnissaa sulisitsisup qulakkiissavaa, taamaalilluni piffissami qaninnerusumi aamma ungasinnerusumi sulinermi nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut aamma piffissap suliffiup avataani nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut aarlerinaataat isumannaatsuunissamut aamma peqqissuunissamut tunngatillugu tamakkiisumik illersorneqarsinnaassammata.
Taamaattumik sulisitsisup sulinermi nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut aamma piffissap suliffiusup avataani nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut, sunniuteqarluartumik pinaveersaartinneqarnissaat isumagissavaa. Tassa imaappoq, suliffeqarfik iliuutsinik nakuusernernut suliffimmut attuumassuteqartunut aarlerinaatinut pinaveersaartitsisunik aallartitsissaaq.

Aammattaaq sulisitsisup sulisut suliap isumannaatsuunissamut aamma peqqissutsimut tunngatillugu tamakkiisumik illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqarnissaanut naammattumik aamma naapertuuttumik ilitsersuunneqarnissaat isumagissavaa, kiisalu sulinermut atatillugu ajutoornissamut aamma napparsimalernissamut aarlerinartut ilisimatitsissutigalugit. Aammattaaq sulisitsisoq suliap ingerlanneqarnera isumannaatsuunissamut aamma peqqissutsimut tunngatillugu illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqarnersoq sunniuteqarluartumik nakkutigissavaa.

Suliffimmut attuumassuteqartumik nakuusertoqarnissaanut aarlerinartoqarpat, sulisitsisoq ataavartumik:

Nakuusertoqarnissaanut sumi aamma qaqugukkut aalerinartoqarnersoq nalilersuissaaq.
Kikkut eqqorneqarsinnaanerannik nalilersuissaaq.
Nakuusernerit qanoq ittut, aamma nakuusernerit qanoq ilungersunartigisinnaanerinik nalilersuissaaq.
Nakuusernerit pisarnerinik aamma ilungersunassusaannik sapinngisamik annikillisaassaaq.
Sulinermut atatillugu nakuusernerit qanoq pinaveersaartinnissaannut aamma iliuuseqarfigineqarnissaannut sulisut aamma aqutsisut ilitsersuullugillu ilinniartillugit.
Piffissami suliffiusumi immikkut ittumik nakuusertoqarnissaanut aarlerinaateqartoqartillugu, ikiueqqaarnissamut iliuusissanik aalajangiisassaaq.
Nakuusertoqarnerata kingorna pinaveersaartitsineq nalilersorlugu.

Suliap aalajangersimasup sulinermi nakuusertoqarnissaanut aamma piffissap suliffiusup avataani nakuusertoqarnissaanut aarlerinaammut pinaveersaartitsinermi pingaartinneqarnissaa, sulisitsisup qulakkiissavaa. Ass. sulinerup qanoq ittuunera aamma atuuffiit aarlerinaammut sunniuteqarpat? Aamma sulinermi periutsit aamma sulinerup aaqqissuunneqarnera aarlerinaammut sunniuteqarpa?

Sulisitsisoq sulinerup pilersaarusiorneqarneratigut aamma aaqqissorneqarneratigut nakuusernermut aarlerinaataasoq pinaveersaartinniarlugu, pinaveersaartitsisunik suliniuteqarnissamut pisussaaffeqarpoq, nakuusertoqarnissaanut aarlerinaataasoq sulinermi imaluunniit piffissap suliffiusup avataani pisimappat, aamma sulisut sumiinnerat apeqqutaatinnagit. Nakuusertoqarnissaanut aarlerinaataasoq aamma suliffiup avataani pinaveersaartinneqassaaq, ass. innuttaasumik angallassinermi. Nakuuserneqarnissaanut aarlerinaataasut aamma utaqqiisaasumik suliffiusuni aamma nikerartuni pinaveersaartinneqassapput, ass. innuttaasunut ornigunnermi, politiini, qatserisartuni, annaassiniaasartuni aamma upalungaarsimasuni kiisalu assartukkanik suliassaqarfimmi sulinermi.

Aammattaaq suleqatinut nakuusernernut suliffimmut attuumassuteqartunut takunnittunut tunngatillugu sulisitsisoq pisussaaffeqarpoq. Sulisitsisoq sulinerup pilersaarusiornerani takunnittut ilaasa qisuariaatigisinnaasaannik eqqarsaatiginninnissaanik tamanna ilaatigut isumaqarpoq.

Piffissap suliffiusup avataani nakuusernernut suliffimmut attuumassuteqartunut aarlerinaat, sulinermi nakuusertoqarnissaanut aalerinartoqarnerani aamma takussaakkajuttarpoq. Piffissap suliffiusup avataani sulisut nakuuserfigineqarnissaannut aarlerinartoqanngippat, sulisitsisoq pinaveersaartitsinissamut aamma iliuuseqarnissamut tunngatillugu pisussaaffeqanngilaq.

Sulisut piffissap suliffiusup avataani suliffimmut attuumassuteqartumik nakuuserfigineqarnissaannut aarlerinartoqarpat, sulisut piffissap suliffiusup avataani pisut qanoq naapertuuttumik iliuuseqarfiginissaannut ilitsersorneqarnissaat aamma najoqqutassanik aalajangersaanissamut qulakkeerinninnissamut sulisitsisoq pisussaaffeqarpoq. Sulisut ilitsersuutip malinnissaanut pisussaaffeqanngillat. Sulisut inuttut atugaannut imaluunniit sunngiffimminni iliuusaannut tunngatillugu sulisitsisoq ilitsersuissanngilaq imaluunniit allatut pinaveersaartitsinernik suliniuteqassanngilaq, sulisut angallannermut aqqutit toqqagaat, ineqarnermi atugaat, pisiniarnermi ileqqui, sunngiffimmi soqutigisaat assingusunulluunniit ilanngullugit.

Sulisitsisup najoqqutassiai aamma ilitsersuutaa ass. makkuninnga tunngasinnaapput:

Naapertuuttumik oqaloqateqariaaseq, saqitsaannermik pinaveersaartitsineq aamma saqitsaannernut annikillisaataasunik attaveqaqatigiinneq.
Innuttaasunit sakkortuuliorsinnaasunit aarlerinaatit qanoq takusinnaaneraat aamma naapertuuttumik qanoq iliuuseqarfigisinnaaneraat.
Piffissap suliffiusup avataani nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut pilerneranni pissusilersuutit aalajangersimasut.
Sioorasaarinerit aamma mamianartumik iliuutsit allat digitalikkut saqqummiunneqartut naapertuuttumik iliuuseqarfiginissaat, ass. sms-ikkut, e-mailikkut, nittartakkatigut imaluunniit inuit attaveqaqatigiittarfiisigut pisut.

Sulinerup ingerlanneqarneranik pilersaarusiornissamut aamma aaqqissuussinissamut, ilinniartitsinissamut aamma ilitsersuussinissamut kiisalu nakkutilliinissamut pisussaaffik, suliffimmi nakuusertoqarnissaanut aarlerinartoqarneranut aamma piffissap suliffiusup avataani nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartunut atuuppoq. Ass. sulisut piffissap suliffiusup avataani nakuusernernut suliffimmut attuumassuteqartunut eqqugaanissaannut aarlerinartoqarpat, sulineq pilersaarusiorneqarlunilu aaqqissuunneqassaaq, taamaalilluni aarlerinaataa sunniuteqarluartumik pinaveersaartinneqassaaq.

Pisuni amerlasuuni piffissami suliffiusumi nakuusernerit pinaveersaartinneqarnerisa, aamma nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut piffissap suliffiusup avataani pisut pinaveersaartinneqarsinnaasarput. Ass. naapertuuttumik saqitsaattoqarneranik suliarinninnerup, piffissami suliffiusumi aamma avataani innuttaasut sulisunut nakuusernissaannut aarlerinaat annikillisissavaa. Atorfiit ilaanni aamma sulisut piffissap suliffiusup avataani suliffimmut attuumassuteqartunik nakuuserfigineqarnissaannut aarlerinaatinik annikillisitsisunik, immikkut iliuusissanik atulersitsisoqarsinnaavoq. Ass. innuttaasut sulisut kinguliaannik paasitinneqannginnerisigut tamanna pisinnaavoq, taamaalilluni innuttaasut piffissap suliffiusup avataatigut sulisunik ujartuinissaat ajornakusoornerulissammat. Pisuni taakkunani sulisut atiinik tamakkiisunik allagartaqartinneqartannginnissaat imaluunniit allatut innuttaasut kinguliatik ilisimatitsissutigissanngikkaat peqqussutigineqarsinnaavoq. Sulinerup nakkutigineqarnera uani assersuummi, sulisut kinguliaasa innuttaasunut ilisimatitsissutigineqannginnissaat aqutsisut nakkutiginninnerisigut pisinnaavoq.

Nakuusertoqarnissaanut aarlerinaatinut tunngatillugu pinaveersaartitsinermik suliffeqarfimmi suliaqarnissamut pisariaqartinneqartumik ilisimasat pigineqarnersut, sulisitsisup isumaliutigissavaa. Suliffeqarfimmi isumannaallisaanermik aamma peqqissutsimut tunngasunik suliaqarnermik pisariaqartinneqartumik peqartoqanngippat, sulisitsisoq avataanit suliamik ilisimasalimmik ikiorserneqarnissamik pissarsiniartussaavoq.

3.2. Pinaveersaartitsinermut tunngaviit

Sulinermik pilersaarusiorneq aamma aaqqissuussineq pinaveersaartitsinermut tunngaviit makku eqqarsaatigalugit pissaaq:

Aarlerinartunik pinaveersaartitsinikkut.
Aarlerinaatinik pinngitsoortinneqarsinnaanngitsunik nalilersuinikkut.
Aallaaviatigut aarlerinaatinik akiuiniarnikkut.
Sulinermik naleqqussaanikkut sullivimmik aaqqissuussinermut tunngatillugu, sulinermut atortunik aamma suleriutsinik toqqaanikkut.
Teknikikkut aaqqiissutaasinnaasut.
Ulorianartunik taarsiinikkut, uloriananngitsunik imaluunniit ulorianannginnerusunik, ass. sulinerup ingerlanera.
Pinaveersaartitsinermik pilersaarusiorneq, taamaalilluni tamakkiisumik ataqatigiissunngussammat, ilaatigut
○ sulinermik aaqqissuussineq
○ sulinermi atukkat
○ inuttut attaveqarnerit aamma
○ Sullivimmi avatangiisini sunniutit allat
Ataasiakkaanik illersuinissamut iliuuseqarnermut taarsiullugu ataatsimut illersuinissamut iliuusissanik isumaginninneq
Naapertuuttumik sulisumik ilitsersuineq.

Pinaveersaartitsinerup sulisumut aarlerinartorsiortitsisumut oqimaalutsiunneqassaaq. Piffissami suliffiusumi aamma avataani nakuusertoqarsinnaanersoq suliffeqarfiup qulaajaanissaa pingaaruteqarpoq, aammalu nakuusernerusinnaasut ersersarneqarnissaat, taamaalilluni suliffeqarfiup pinaveersaartitsinini sammivilissammagu. Pinaveersaartitsinermi iliuutsit sapinngisamik amerlanerpaanissaannut tunnganngilaq, sulinermili aarlerinartunut tunngatillugu eqqortunik iliuuseqarnissamut tunngavoq.

Sulinermi imaluunniit piffissap suliffiusup avataani nakuusertoqarnissaanut aarlerinartoqarpat, nakuusernerit sapinngisamik annikinnerpaaffianiitinneqassapput. Sulisut sulinerminni imaluunniit piffissap suliffiusup avataani suliffimmut attuumassuteqartumik nakuuserfigineqarnissamut aarlerinartorsiorpata, isumannaatsumik aamma peqqissutsimut tunngatillugu tamakkiisumik illersorneqarsinnaasumik qanoq suliaqarnissaminnik ilinniartinneqarsimassapput. Ass. sulisut sulinerminni innuttaasut saqitsaannermik annikillisitsisumik naapissinnaaneraat ilitsersornerisigut, taamaalilluni nakuusernerit ilungersunartunngornissaat annikillisinneqassalluni. Sulisut piffissap suliffiusup avataani suliffimmut attuumassuteqartumik nakuuserfigineqarnissaannut aarlerinartoqarpat, innuttaasunik piffissap suliffiusup avataani naapitsinerminni,qanoq iliuuseqarfigisinnaaneraat ilitsersorneqassapput (immikkoortoq 3.1 takuuk).

Sulisitsisup ima iliortoqarsinnaanersoq akuttunngitsumik isumaliuteqartarnissaa pingaaruteqarpoq:

Nakuusernerit annikillisinnissaannut aamma ilungersunartunngornissaannut suliniutit pitsanngorsarneqarsinnaanersut.
Nakuusertoqartillugu suliffeqarfiup iluani najoqqutassat atornissaannut pikkorinnerulertoqarsinnaanersoq.
Sulisunik nakuuserfigineqartoqarsimappat suliniutit pitsaanerulersillugit.

3.3. Sullivimmi avatangiisinik suliaqartut atuuffiat

Sullivimmi avatangiisinik suliaqartut sulinermi aamma piffissap suliffiusup avataani nakuusernermik pinaveersaartitsinermi pingaarutilimmik inissisimapput. Sullivimmi avatangiisinik suliaqartut isumannaallisaanermi aamma peqqissutsimut aarlerinaatinik pinaveersaartitsinermut peqataassapput, nakuusertoqarnissaanut aarlerinartut ilanngullugit. Nakuusertoqarneranik aamma nakuusertoqarnerani pisunut misissuinernut peqataassapput. Nakuusertoqarnissaanut aarlerinartoqarneranut tunngatillugu suliffeqarfimmut aaqqiissutissanik siunnersuisassaaq, aamma aaqqiissutissat toqqarneqartut sunniuteqarnersut nakkutigissavai.
Sullivimmi avatangiisinik suliaqartut ukiumut ataaseriarlutik suliffeqarfimmi ajutoornernik takussutissiamik suliaqartassapput nakuusertoqarneri ilanngullugit. Sullivimmi avatangiisinik suliaqartut aamma naammaginartumik pisariaqartumillu ilinniartitsinermut ilitsersuinermullu tunngavinnik aaqqissuissapput. Taamatuttaaq sullivimmi avatangiisinik suliaqartut nakuusertoqarnissaanut aarlerinaatinik naliliinissamut aamma pinaveersaartitsinissamut ilisimasat pisariaqartunik peqarnissaat pingaaruteqarpoq.

Sullivimmi avatangiisinik suliaqartoqarfiunngitsuni, suliassat qulaani oqaatigineqartut sulisitsisumit sulisut peqatigalugit suliarineqartarput.

3.4. Aaqqissuussamik pinaveersaartitsinikkut aarlerinaatit annikinnerulersikkit

3.4.1. Aarlerinaatinik nalunaarsuineq aamma nalilersuineq

Suliffimmut attuumassuteqartumik nakuusertoqarnissaanut aarlerinartoqarpat, sulisitsisoq aarlerinartunik ataavartumik nalilersuissaaq. Nalilersuineq ass. sullivimmik nalilersuinermut atatillugu ingerlanneqartassaaq aamma ulluinnarni sulinermik pilersaarusiornermi aaqqissuussinermilu.

Sulisitsisup sullivik pillugu allakkamik naliliinermik suliaqartoqarnissaa isumagissavaa (APV). APV-mi suliaqarneq immikkoortunik tulliuttunik imaqarpoq:

Suliffeqarfimmi sullivinni avatangiisinik tamakkiisumik ilisarinninneq nalunaarsuinerlu.
Suliffeqarfimmi sullivimmi avatangiisitigut ajornartorsiutit allaaserineri naliliivigineqarnerilu.
Suliffeqarfimmi napparsimalluni sulinngitsoortarnerit ilanngunneqarneri.
Suliffeqarfimmi sullivimmi avatangiisitigut ajornartorsiutinut aaqqiissutissanik tulleriiaarineq periusissatullu pilersaarusiorneq.
Periusissatut pilersaarummut malinnaaviginninnissami malittarisassat.

Nalunaarsuineq sullivimmi avatangiisini pissutsinik tamakkiisumik nalunaarsuinertut isigineqarsinnaavoq. Suussusersiinerup aamma nalunaarsueqqissaarnerup, sullivimmi avatangiisitigut ajornartorsiuteqartoqartoq takutippagu, nakuusertoqarnissaanut aarlerinartoqarnera ilanngullugu, suliffeqarfiup tamakku qanoq aaqqinneqassanersut nassuiarlugillu nalilersussavai. APV-mik suliaqarnerup takutippagu, sullivimmi avatangiisitigut ajornartorsiuteqartoq, sulisunut isumannaallisaanerup peqqinnissallu tungaatigut ajutoorfioriaannaasumik, suliffeqarfiup ingerlaannartumik iliuusissat aalajangissavai, ajutoorfiusinnaasoq peerlugu imaluunniit navialiffiusinnaanera akuerineqarsinnaasumut appartillugu. Ajornartorsiutit suleriarnissamut pilersaarummi aamma ilaasariaqarput, ataavartumik aaqqiissutissat suliarineqarsinnaaqqullugit. Suleriarnissamut pilersaarut imaqassaaq ajornartorsiutit paasineqarsimasut pillugit tulleriiaarinermik, qanoq tulleriiaarlugit aaqqinneqassanersut, qaqugu tamanna pissanersoq, aamma kina akisussaasuussanersoq, tamatuma pinissaanut.

Kiisalu suliffeqarfiup iliuusissatut pilersaarut qanoq malitseqartissaneraa pillugu najoqqutassanik aaqqissuisoqassaaq. Tassani kina iliuusissatut pilersaarutip ingerlanneqarnissaanut akisussaasuunersoq takuneqarsinnaassaaq. Ilanngullugu takutinneqassaaq, qaqugu aamma qanoq aalajangerneqassanersoq, aaqqiissutissatut qinerneqartut sunniuteqarnersut, aamma suleriarnissamut pilersaarut nutarterneqassanersoq. APV-mik suliaqarnermi immikkoortut assigiinngitsut sullivimmik naliliineq pillugu At-ilitsersuummi nassuiarneqarput.

3.4.2. Piffissap suliffiusup avataani nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut aarlerinaataannik naliliineq

Piffissap suliffiusup avataani nakuusernernut suliffimmut attuumassuteqartunut aarlerinaat, suliffeqarfinni aamma suliaqarfinni sulinermi nakuusertoqarnissaanut aarlerinaateqarfiusuni aamma pisarpoq. Ass. parnaarussivinni nakkutilliisut, politiit, peqqinnissaqarfimmi aamma isumassuinermik suliaqartut, isumaginninnermut siunnersortit, perorsaanermik immikkut ilinniarsimasut aamma ilinniartitsisut.

Sulisup sulinerani pissutsit pissutigalugit piffissap suliffiup avataani nakuusernernut suliffimmut attuumassuteqartunut aarlerinaateqarnersoq, sulisitsisup nalilissallugu pisussaaffigaa. Aarlerinaateqanngitsoq qularnanngippat, sulisitsisoq aarlerinaatinik itinerusumik nalilersuissanngilaq. Ass. sulineq innuttaasunut attaveqarnermik ilaqanngippat.

Sulisitsisup ilaatigut naliliinini pissutsinik makkuninnga tunngavilersorsinnaavaa, piffissap suliffiusup avataani nakuusernernik suliffimmut attuumassuteqartunut aarlerinaatinik takussutissaqarpat imaluunniit takutitsippat:

Sulisunik piffissap suliffiusup avataani nakuusernernut suliffimmut attuumassuteqartunik eqqugaasoqarsimappat.
Innuttaasut ass. sulisut iliuusaannut imaluunniit aalajangernerinut kamalersinnaanerat ilisimaneqarpat, aamma sulisut piffissap suliffiusup avataani innuttaasunik naapitsisinnaanerat naatsorsuutigineqarpat.
Sulisunik sulinermi piffissap suliffiusup avataani nakuuserfigineqarnissamik sioorasaartittoqarsimappat.

Pisoq ataaseq aarlerinartoqarneranik pinaveersaartinneqartariaqartumillu isumaqartariaqanngilaq, kisianni tamatumunnga takussutissaasinnaavoq. Ass. pisiniarfimmut nalinginnaasumik eqqissisimasunik aamma ajornartorsiutaanngitsunik pisiniartoqartartumut, ataaseriarluni inummit tarnimigut nappaateqartumit, pisup kingorna aarlerinartorsiortitsiunnaartumit ilisimaneqanngitsumik pisiniartumik ataaseriarluni immikkuullarissumik pisoqarnera pissutigalugu, suliffimmut attuumassuteqartunik nakuusertoqarnissaanut pinaveersaartitsinissamut piumasaqaateqartoqarsinnaanngilaq, ass. pineqartoq kiffaanngissusiiagaasimammat.

3.4.3. Nakuusertoqarneranik nalunaarsuineq aamma misissuineq

Sullivinnik Nakkutilliisoqarfiup sulilluni ajutoorneq, sulinermut atatillugu tassanngaannartumik, naatsorsuutiginngisamik aamma ajoqusiisumik, inuup ajoquserneranik kinguneqartutut nassuiarpaa. Nakuusernerit sulinermut attuumassuteqartut taamaattumik inunnik ajoqusertoqarneranik kinguneqarpata, sulilluni ajutoornertut nalilerneqartarput. Tamanna timikkut aamma tarnikkut nakuuserfigineqarnermut, aamma sulitillugu nakuuserfigineqarnermut aamma piffissap suliffiusup avataani suliffimmut attuumassuteqartumik nakuuserfigineqarnermut atuuppoq. Sioorasaarinerit aamma nakkarsaanerit suliffimmut attuumassuteqartinneqarsinnaasut aamma digitaliusumik saqqummiunneqartut sulilluni ajutoornerusinnaapput. Ajutoornerit nalunaarsorneqarnissaa aamma misissorneqarnissaat sulisitsisup pisussaaffigai, nakuusernerit, aamma tamatumunnga aallarniutaasut ilanngullugit, aamma ajutuungajannermik taaneqartarput. Nakuusernermut tunngatillugu ajutuungajannerit nakuusernermik kinguneqangajattunik ajutuungajannerit paasineqartarput, ass. sulisup aamma innuttaasup akornanni sakkortuumik saqitsaattoqarnera, nakuusertoqarneranik kinguneqanngitsoq.

Suliffeqarfimmi nakuusertoqarnissaanik pinaveersaartitsinermik suliaqarnermi, nakuusernernik nalunaarsuinerit atussagaanni makku nalunaarsorneqarnissaat pisariaqarsinnaavoq:

Nakuusernerit qanoq amerlatiginersut, aamma nakuusernerit qanoq ittut pisarnersut.
Pisut, ass. sumi aamma qanga nakuusernerit pisarnersut, pisut nakuuserfiulernerat sioqqullugu qanoq pisoqarnersoq, aamma nakuusernerit qanoq iliuuseqarfigineqarsimanersut.

Suliffeqarfiup EASY-systemet nakuusernernik nalunaarsuinermut atorsinnaavaa. EASY tassaavoq Arbejdsmarkedets Erhvervssikringip (AES) aamma Sullivinnik Nakkutilliisoqarfiup ataatsimut elektroniskiusumik sulilluni ajutoornernik nalunaarsuinermut aamma nalunaaruteqarnermut atortuat (immikkoortoq 5.2.3 nakuusernerit nalunaarutigineqarnissaannut tunngasoq takuuk).

Nakuusernernik nalunaarsuinerit suliffeqarfiup makkununnga atorsinnaavai:

Nakuusernerup annertussusaat, ilungersunassusaa aamma qanoq ittuuneranik ersersaanermut.
Nakuusernerup qanoq annertutiginera aamma ilungersunartiginera paasissallugu pingaaruteqarpoq. Nakuusernerit sulinermut attuumassuteqartut qanoq amerlatigippat, aamma nakuusernerit sakkortuut imaluunniit sakkukinnerusut pineqarpat?
Aammattaaq sulisut qanoq nakuuserfigineqartarnerat erseqqissassallugu pingaaruteqarpoq. Timikkut imaluunniit tarnikkut nakuuserfigineqarneq pineqarpoq, imaluunniit tamarmik, aamma nakuuserneq qanoq saqqummertarpa?
Nakuusertoqarnissaanut aarlerinaammik naliliineq
Suliffimmut attuumassuteqartumik nakuusertoqarnissaanut aarlerinartoqarpat, suliffimmut attuumassuteqartumik nakuusertoqarnissaanut aarlerinartoq qanoq annertutiginersoq, sulisitsisoq ataavartumik nalilersuisassaaq. Pisunik immikkut ittumik nakuusertoqarnissaatut aarlerinartoqarneranik aamma aarlerinaatip qaqugukkut annerpaasarneranik naliliinikkut pisinnaavoq. Ass. nalileruk, Unnuakkut aamma kisimiitilluni sulinermut atatillugu aarlerinaataasoq annertunerusarnersoq. Qanoq pisoqarnerani aamma sulinermi pisut qanoq inneranni nakuusertoqartarnersoq, naliliinermi aamma ilanngunneqarsinnaavoq, piffissap suliffiusup avataani suliffimmut attuumassuteqartunik nakuusernernik pisoqartarnersoq, aamma sulisut eqimattat immikkut eqqugaaratarsinnaanersut ilanngullugit. Kiisalu innuttaasunik sulisut attaveqarfigisaanik aalajangersimasumik naliliinermik ilanngussisoqarsinnaavoq.
Pisiniarfinni ass. ujajaasoqarneranut atatillugu nakuusertoqarsinnaavoq aamma sioorasaarisoqarsinnaavoq, imaluunniit pisiniartut tunuleriiaattut amerlavallaalerneranni paamitsanneranni. Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni ass. sulisut najugaqartunut inooqatigiinnermut tunngasunik najoqqutassanut tunngatillugu piumasaqarneranni, imaluunniit najugaqartut inuuneranni immikkut pisoqartillugu sunnertiasunngorneranni nakuusertoqarsinnaallunilu sioorasaarisoqarsinnaavoq.
Nakuusertoqarnissaanut aarlerinartunik naliliinerup, pinaveersaartitsinerup sammiveqartinnissaanut periarfissiivoq. Tamatuma peqatigisaanik naliliineq aarlerinaammik sunniuteqarluartumik pinngitsoortitsinissamut akuersaarnermik aamma paasinninnermik pilersitsisarpoq, sooq aamma pisuni qanoq ittuni pinaveersaartitsinissap ersarissinera pissutigalugu.
Nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut qanoq ittut pisarnersut ersarinnerulersinneqarsinnaappata, aamma nakuusernerit qanoq pisoqarnerani pisarnersut, suliffeqarfik qanoq iliuuseqartoqarnissaanut piareersimanerulissaaq.
Immaqa attaveqaqatigeeriaatsit saqitsaannermik annikillisitsisut atorneri naammassinnaapput. Innuttaasut sioorasaarisut aallaasinik atuippata, illersuinerit imaluunniit qimaanerit allat atornissaat pisariaqarsinnaavoq. Nakuuserneq ilungersunannginnerusoq pineqarpat ass. utoqqaat illuanni najugalinnit puigortunngorsimasunit pussunneqarneq aamma qitsunneqarneq, tamatuma qaqugukkut pisarnera paasissallugu pingaaruteqarpoq, sulinermut tunngatillugu nakuusernerup pinaveersaartinnissaanut paasissutissanik pingaarutilinnik pissarsiffiusinnaammat.
Taartaasartut sulinermut attuumassuteqartumik nakuuserfigineqarnissaannut aarlerinaatit nalilersorneqarnissaannut immikkut maluginiagaqartoqassaaq, taakku sullivimmut attuumassuteqarnerat killeqarmat, taamaattumillu suliffeqarfiup ulluinnarni nakuusertoqarnissaanut aarlerinaatinik pinaveersaartitsinermik suliaqarnerannut ilaanngimmata. Aammattaaq ass. tamanna atuartunut, ilinniartunut aamma praktikkertunut atuussinnaavoq.
Sulinermi siornatigut nakuusertoqarneri aamma piffissap suliffiusup avataani pisut qanoq pinaveersaartinneqarsimanersut aamma iliuuseqarfigineqarsimanersut misissorlugit.
Sulisitsisup aamma sullivimmi avatangiisinik suliaqartut nakuusernermik pinaveersaartitsineq, suliarinninnermik misissueqqissaarnissaat, aamma suleriutsimik naleqqussaanissamut pissutissaqarnersoq naliliinissaat pingaaruteqarpoq.

3.4.4. Sulinermik naapertuuttumik pilersaarusiorneq

Pilersaarusiorneq aamma aaqqissuussineq pillugit

Sulineq pilersaarusiorneqarlunilu aaqqissuunneqassaaq, taamaalilluni sapinngisamik nakuusertoqarneranik pisut aamma ilungersunassusaat annikillisinneqassallutik. Sulinermik pilersaarusiorneq aamma aaqqissuussineq naapertuuttoq ass. tassaasinnaavoq innuttaasunik inussiarnersumik tikilluaqaqusineq kiisalu utaqqinerit sivikinnerunissaannik qulakkeerinninneq, ersarissumik paasissutissiineq aamma sulisut aalajangersimasut attaveqarnermik suliaqartinnerisigut. Pisut ilaanni sakkortuumik pisoqalissappat, sulisut arlallit innuttaasunik attaveqarnermik suliaqarnissaat naapertuussinnaasarpoq. Eqqissisimanermik aamma pitsaanerusumik sulisunut ataasiakkaanut pilersitsisinnaavoq. Eqqissisimanerup sulisut ataasiakkaat saqitsaassutaanngitsumik iliuuseqarnissaannut aamma pisup aqunneqarneranik takutitsinissamut pisinnaalersittarpai. Innuttaasut naammagisimaarinninngitsut nakuusernissaannut tamatuma pinaveersaartissinnaavaa. Sulisup innuttaasullu akornanni attaveqarnermi pisut sakkortusisinnaanerannik misilittagaqartoqarpat, aanna sulisup allap innuttaasunik attaveqarnermik suliaqartinneratigut nakuusernerit pinaveersaartinneqarsinnaapput.

Innuttaasunik sullissinermi sulisut isumannaatsuunissaat eqqarsaatigalugu innuttaasut eqqissiviissinnaasut imaluunnit eqqissiviissinnaasut pillugit ilisimasat eqqarsaatiginissaat pingaaruteqarpoq, ass. suliffeqarfiup sulisussat pilersaarusioraangagit. Tamatuma saniatigut innuttaasut pinaveersaartitsinermik suliaqarnermi ilanngunneqarsinnaanersut isumassarsiatsialaavoq, innuttaasut taamatut iliornerannut tunuliaqutaasut paasissallugit pingaaruteqarmat. Ass. sulisut misissuillutik innuttaasunik oqaloqatiginnissinnaapput, siornatigut pisuni qanoq imaluunniit sakkortuumik pisoqarneranik misigisimasat pillugit. Oqaloqatigiinnerit pisut uteqqinneqarnissaannik sulisut qanoq pinaveersaartinneqarsinnaanerinut tunngasinnaapput.

Sulisoq sulinermi imaluunniit piffissap suliffiusup avataani nakuusertoqarneranit sunnerneqarsinnaappat, tassalu sulinissamut qisuariarnissamullu piginnaasai annikillisimallutik, pineqartup nammineq imaluunniit avatangiisaanut ulorianartorsiortitsinermik annertunerulersitsinngitsumik sulinerup ingerlanneqarsinnaajunnaarsimaneranik isumaqarsinnaavoq. Taamaattumik sulisitsisoq sulinerup pilersaarusiornerani sulisup tarnikkut atugaanik eqqarsaatiginnissaaq. Ass. sulisup piffissami innuttaasunik aalajangersimasunik attaveqannginnissaa pisariaqarsinnaavoq.

Kisimiilluni sulineq

Sulisoq sulinerup ingerlanerani kisimiilluni suliguni, tamannalu pineqartumut nakuuserfigineqarnissamut immikkut aarlerinartoqarneranik kinguneqarsinnaappat, sulisitsisup sulineq aaqqissuutissavaa, taamaalilluni nakuusertoqarnissaanut immikkut aarlerinartoq pinaveersaartinneqassammat. Nakuusertoqarnissaanut immikkut aarlerinartoq pinaveersaartinneqarsinnaanngippat, sulisoq kisimiilluni sulisussaanngilaq. Innuttaasunik sulisunut sakkortuuliornermik pissusilersortarnermik ilisimaneqartunik sullissineq assersuutaavoq, aammalu taamaallaat sulisut aatsaat arlaliutillugit takutitsinerit isumagalugillu annikillisinneqarsinnaappata nakuuserfigineqarnissaannut qulakkeerneqarsinnaappat.

Pisuni sorlerni aamma qaqugukkut, sulisut arlallit innuttaasunut attaveqarnermik suliaqartarnissaat pisariaqassanersoq, sulisitsisup aalajangersassavaa. Aamma sulisut nammineerlutik attaveqarnermik isumaginnitsillugit qanoq iliortoqarnissaanik sulisitsisoq aalajangersaanissamik isumaginnittussaavoq. Ass. sulisumik allamik inimi innuttaasumut attaveqarfiusup saniani piareersimatitsinissaq naapertuussinnaavoq, taamaalilluni pisariaqalissappat taanna aggersarneqarsinnaassammat.

Inuusuttut 18-it ataallugit ukiullit, nakuusertoqarnissaanut immikkut aarlerinaatilimmik suliaqarniarunik, inuusuttoq inummik 18-it sinnerlugit ukiulimmik suleqateqarluni taamaallaat sulisinnaavoq.

Naartusut

Sulisitsisoq naartusunut immikkut pisussaaffeqarpoq. Naartusut naartunermut navianarsinnaasunit sunnerneqarnissamut illersorneqassapput. Sulineq nakuuserfigineqarnissamut aarlerinartoqarpat, sulisitsisup nalilersussavaa qaqugukkut naartusoq illersorniarlugu iliuuseqartoqassanersoq iliuuseqartoqarnissaanut aalajangiinissamut pisariaqartitsisoqarnersoq.

3.4.5. Naapertuuttumik inissitsiterineq

Nakuusertoqarnissaanut aarlerinartoqarpat, sullivimmi init ima aaqqinneqassapput, taamaalilluni aarlerinartoq sapinngisamik annikinnerpaatinneqassalluni. Tassunga atatillugu naapertuussinnaavoq:

Sulliviup inissitsiternerani innuttaasut qisuariartarneri ilisimaneqartut eqqarsaatigineqarnerisigut.
Innuttaasunik inunnut tunngasunik oqaloqatiginninnermi, inini oqaloqatigiinnerit mianersortumik ingerlanneqarsinnaanngorlugit.
Naasulerfinnik aamma marrarnik sanaanik skålinik miloriunneqarsinnaasunik peqannginnissaa qulakkeerlugu. Sakkortuumik pissusilersortoqarnissaanut aarlerinartoqarpat, miloriunneqarsinnaasut peerneqartariaqarput.
Ass. napparsimmavinni, inersimasunut imaluunniit ulloq unnuarlu meeqqanut paaqqinniffiusuni najugaqarfinnut neqeroorutini ataasiakkaanut ineeqqanik pilersitsinikkut nakuusertoqarnissaanut aarlerinaatit annikillisinneqarsinnaanersut isumaliutigalugu aamma init innuttaasut qanoq inissisimanerannut ataqqinnittumik inissitsiterlugit.

Teknikikkut ikiorsiissutit

Sulinerup nalaani nakuusertoqarnissaanut immikkut aarlerinartoqarpat, teknikkikkut ikiorsiissutinik nalunaaruteqarnissamut aamma kalerrisaarinissamut atortunik peqarnissaq pisariaqarsinnaavoq. Nakuusertoqarsinnaaneranik sakkortusisoqarnissaanik pinaveersaartitsiniaraanni, sulisut atortunik pisariitsumik aamma malunnanngitsumik aallartitsisinnaanissaat pingaaruteqarpoq. Ilaatigut taxartartunut pisariitsumik aamma malunnanngitsumik kalerrisaarisarfimmut inuttalimmut, taxartitsisup sumiinneranik inissiisinnaasumik kalerrisaarisinnaanerat pisariaqarpoq. Tamanna aamma ass. bussertitsisunut, pigaartunut aamma angerlarsimaffinni paaqqutarinnittunut pisariaqarsinnaasarpoq.

Suliffiit ilaanni isumannaallisaanermut atortoqarnissaq pisariaqarsinnaasarpoq, ass. imassamik akimorneqarsinnaanngitsumik aatsoqarnissaq. Ass. politiit, nakkutilliisut aamma matulerisut sulinerat nakuuserfigineqarnissamik immikkut aarlerinartoqarpat.

Ujajaasoqarnissaanik aarlerinartoqartillugu toqqorsiveqarnissaq pitsaasuusinnaavoq, ass. toqqorsivik aningaasanik ataavartumik toqqorsiviusinnaasoq, taamaalilluni sulisut atuisunut attaveqartut aningaasanik amerlasuunik tigusisinnaassanngimmata. Ersarissumik allagartalersuinikkut ujajaasoqarnissaanut aarlerinartunik annikinnerulersitsisoqarsinnaavoq, ujajaasinnaasut sulisut aqqutigalugit nalilinnut piumaneqartunut isernissamut periarfissaqanngitsoq paasissammassuk.

Isumannaatsumukarnissamut periarfissaq, takunninnissamut pissutsit aamma allagartalersuineq

Nakuusertoqartillugu imaluunniit nakuusertoqalertillugu, sulisut toqqissisimanartumik isumannaatsumukarsinnaanissaannut periarfissaq sulisitsisup qulakkiissavaa, ass. qimaaffissat naammattut. Nakuusertoqarnissaanut aarlerinartoqarpat, sulisut isumannaatsumukarnissaat ajornanngitsuussaaq. Sulisut aamma innuttaasut akornanni pitsaanerpaamik assiaquteqarnersoq isumaliutigissallugu naapertuussinnaavoq, ass. nerriviusat imaluunniit igalaamernit aserorneqarsinnaanngitsut.

Ujajaasoqarnissaanut aarlerinartoqarpat, sulliviup iluani aamma avataani qanoq pisoqarneranik takunnilluarsinnaanissaq pinaveersaartitsilluarfiusutut misiginarsinnaavoq. Pisiniarfinni isertarfiit aamma akiliisarfiit eqqaanni ersarissunik allagartalersuineq ujajaasoqarnissaanut aarlerinartunik pinaveersaartitsisinnaapput. Allagartaliussaasinnaavoq, ass. “Karsimi tigummiat amerlanngillat”, “Aningaasanik toqqorsivik sulisunit ammarneqarsinnaanngilaq” aamma “Parnaarsaat piffissalersugaq/kingusinaartaatilik” paasissutissiissutigalugit. Pinaveersaartitsinermut isumassarsiaq alla tassaasinnaavoq, matuni isertarfinni anisarfinnilu qaamaneqartitsilluarnikkut.

3.4.6. Ilinniartitaaneq aamma ilitsersuineq

Nakuusertoqarnissaanut aarlerinartoqarpat, sulisut sulinertik isumannaallisaanermut peqqissutsimullu tamakkiisumik illersorneqarsinnaasumik qanoq ingerlatsinissaannik ilinniartinneqarlutillu ilitsersuunneqarnissaat sulisitsisup isumagissavaa, sulinerup qanoq ingerlanneqarnissaa ilanngullugu, taamaalilluni sulisut piffissap suliffiusup avataani sulinermut attuumassuteqartumik nakuuserfigineqarnissaannut aarlerinartumik sunniuteqartumik pinaveersaartitsisoqassammat.

Atorfiit ilaanni sulisut sulinerminni imaluunniit piffissap suliffiusup avataani nakuuserfigineqarnissaasa pinngitsoortinneqavinnissaa ajornarsinnaasarpoq. Sulisitsisup taamaattumik sulisut naammattumik aamma naapertuuttumik suliap ingerlannissaanut ilinniartinneqarlutillu ilitsersuunneqarnissaat qulakkiissavaa, taamaalillutik nakuusernerit ilungersunassusaannik aamma pitsaanerpaamik iliuuseqarfiginissaannut periarfissaqassagamik.

Sulinermi nakuusertoqarnissaanik sumiiffinni immikkut aarlerinartoqarpat, sulisut naapertuuttumik ilitsersorneqarsimasut taamaallaat sumiiffinnut isersinnaanissaat sulisitsisup qulakkiissavaa. Ass. nakuusertoqarnissaanut immikkut aarlerinartoqarpat, politiit sumiiffinni eqqissiviilliorfiusuni suliaqarneranni imaluunniit tarnikkut napparsimasunik sullissiviit immikkoortortaqarfiini aamma parnaarussivinni.

Sulisut nakuuserfigineqarnissaannut immikkut aarlerinartoqarpat, ikiueqqaarnissamut iliuusissat pisariaqartut aalajangerneqarnissaat sulisitsisup isumagissavaa (immikkoortoq 3.4.8 sulinermi ikiueqqaarnissamut iliuusissat pillugit takuuk). Piffissap suliffiusup avataani suliffimmut attuumassuteqartumik nakuusertoqarnissaanut aarlerinartunut tunngatillugu, sulisitsisoq ikiueqqaarnissamut iliuusissanik aalajangernissamut pisussaaffeqanngilaq.

Sulisut nutaat ilinniartinneqarnissamut aamma ilitsersuunneqarnissamut immikkut pisariaqartitsipput. Sulisut aamma killilimmik innuttaasunik sullissinermik killilimmik misilittagaqartut saniatigut ilinniartinneqarnissamik aamma ilitsersorneqarnissamik pisariaqartitsipput. Ass. inuusuttut, taartaasut, atuartut, ilinniartut aamma praktikkertut. Ilinniartitsineq aamma ilitsersuineq pisariaqarpat akuttunngitsumik ingerlanneqartassaaq. Ilitsersuineq nutarterneqarsimassaaq, taamaalilluni nakuusertoqarnissaanut maanna aarlerinartumik pinaveersaartitsissammat.

Innuttaasunut attaveqarneq

Sulisut nutaat innuttaasunut attaveqarpata, innuttaasunik sullissinissamut pisariaqartinneqartunik piginnaasaqarnissaat pingaaruteqartorujussuuvoq.

Tassani ass. pisariaqarsinnaavoq:

Sulisut innuttaasut pissusilersornerannik paasinninnissamut aamma isumaginninnissamut ilinniartinneqarnissaat. Innuttaasunik sullissinermut tunngatillugu, innuttaasut ajornartorsiutaannik aamma maanna inissisimanerannik ilisimasaqarnissaannik piumasaqaatitaqarpoq.
Sulisut oqaloqatiginneriaatsimik, saqitsaannermik pinaveersaartitsisumik aamma saqitsaannermik annikillisitsisumik attaveqarnermik, timikkut pissusilersornerup attaveqaqatigiinnermut sunniutaanik ilinniartinneqarnissaat. Piginnaasat aamma sulianut tunngatillugu siunersiuinikkut aamma supervisionertitsinikkut ineriartortinneqarsinnaapput.
Sulisut piffissami suliffiusumi sukkasuumik aamma isumannaatsumik suleqatinit, nakkutilliisuni imaluunniit politiinit ikiorneqarnissamik qanoq nalunaarnissamik ilisimanninnerisigut. Aamma kikkut ikiueqqaarnermut akisussaasuunersut ilisimassavaat, taamaalillutik ikiuisussanut nalunaarsinnaassagamik.
Innuttaasunit eqqissiviissinnaasunit imaluunniit sakkortusinnaasunit aarlerinaatinik takunninnissamut sulisut ilinniartinneqarnerisigut.

Pisiniarfinni ujajaasoqarnissaanut pinaveersaartitsinissamut ileqqunik qularnaatsunik ilinniartinneqarneq pingaaruteqarpoq. Aningaasat qanoq isumagineqarnissaannut ilitsersuisoqarsinnaavoq, ass. aningaasat ataavartumik inissinneqartarnerisigut, taamaalilluni sulisut pisisartunut attaveqartut aningaasanut amerlanerusunut isersinnaassanngimmata, aammalu matut parnaarneqartarnerinut periutsinik ilitsersuinikkut, ass. matut tunorliit aamma toqqorsivimmut matut. Sulisut nalilinnut isersinnaatitaappata, ujajaanermut atatillugu eqqissisimallutik aamma ujajaasup piumasaanik iliuuseqarnissamut ilitsersorneqarnissaat pingaaruteqarpoq.

Teknikikkut atortunik atuineq

Sulinermut atatillugu teknikikkut atortunik atuisoqarpat, ass. nalunaaruteqarnermut kalerrisaarinermut atortut sulisut atornissaannut naammaginartumik ilitsersorneqarsimasariaqarput. Ilaatigut nakuusernerit sakkortusitinneqannginnissaannut, qaqugukkut aamma qanoq atortut atulersinneqarnissaannik ilinniartinneqassapput.

Kisimiilluni sulineq

Sulisut arlallit innuttaasunut attaveqarnermik suliaqartarnissaat qaqugukkut pisariaqartarnersoq, kiisalu sulisut nammineerlutik attaveqarnermik suliaqartarnissaannut iliuusissat sorliit atorneqartassanersut, sulisut ilinniartinneqarnissaannut sulisitsisup isumagissavaa.

Sulinerup ingerlanneqarneranik nakkutilliineq

Sulisut sulinerminnik ilitsersuineq malillugu ingerlatsisarnissaat pitsaasumik sulisitsisup nakkutigineqarnissaa isumagissavaa, taamaalilluni sulinermi aamma piffissap suliffiusup avataani nakuusertoqarnissaanut aarlerinartoqarnera sunniuteqarluartumik pinaveersaartinneqassaaq. Nakuusernerit sulinerup nalaani pisut ilitsersuineq malillugu suliarineqartarnissaasa nakkutigineqartarnissaat, sulisitsisup aamma isumagissavaa, immikkoortoq 4 tak.

3.4.7. Sullivimmi tarnikkut atukkat pitsaasut

Sullivimmi tarnikkut atukkat pitsaasut, pitsaasumik oqaloqatigiiffiullutillu suleqatigiiffiusut innuttaasut immikkut pisariaqartitsisut imaluunniit piumasaqartut naapertuuttumik naapinnissaannut nukissaqartitsisarput. Innuttaasut paasineqartutut aamma takuneqartutut misigisimatillutik, paamitsaattumik aamma sakkortusaartumik qisuariarnissamut ungasinnerusarput.

Sullivimmi tarnikkut atukkanik pitsaasunik pilersitsiniarluni, sulisut suliffimmut attuumassuteqartumik sivisuumik uippakajaannginnissaa, sulisitsisup isumagissavaa. Ass. suliassat ajornassusaannut aamma sulisut ilisimasaannut piginnaasaannullu tunngatillugu suliat annertussusaasa naapertuunnissaat, sulisitsisup isumagissavaa.

Sivisuumik sulinermut attuumassutilimmik uippakajaarneq sulisut innuttaasut inissisimanerannut paasinninnissaannut piginnaasanik annikillisitsisarpoq, taamaalillunilu saqitsaattoqarnissaanut aarlerinartumik annertusititsisarluni.
Aammattaaq makku isumaginissaat pingaaruteqarpoq:

Sulisut innuttaasunik artukkiisumik attaveqartarnerit pillugit oqaluuserinninnissamut pitsaasumik periarfissaqarnissaat, ass. supervisionerneqarnikkut.
Sulisut nammineq sulinerminnik pilersaarusiornermut sunniuteqarnissaat.

3.4.8. Piffissami suliffiusumi ikiueqqaarneq pillugu iliuusissat

Sulinermi sulisut nakuuserfigineqarnissaannut immikkut aarlerinartoqarpat, ikiueqqaarnissamut iliuusissat pisariaqartut aalajangerneqarnissaat sulisitsisup isumagissavaa. Pisariaqarpat suliffeqarfik suliamut immikkut ilisimasalinnit ikiortissarsiussaaq.

Piffissap suliffiusup avataani suliffimmut attuumassuteqartumik sulisunut nakuusertoqartillugu, sulisitsisoq ikiueqqaarnissamut aallartitsinissamut pisussaaffeqanngilaq.

Sulisut sulinerminni toqqaannartumik nakuuserfigineqarsimasut imaluunniit ilisimannittuusut, timikkut tarnikkullu ikiueqqaarnermik atuisinnaanissaat sulisitsisup isumagissavaa (immikkoortoq 5.1.1. sulinermi nakuusertoqarnerani tarnikkut ikiueqqaarnermut tunngasoq takuuk).

Sulisitsisoq pisuni taamaattuni, ikiueqqaarnissamut iliuuseqarnissamut pisariaqartunik aalajangiinissamut pisussaaffeqarfiusuni, suliffeqarfimmi inunnik ikiueqqaarnermik suliaqartussanik toqqaassaaq. Inuit taakku pisariaqartinneqartumik ilinniartinneqassapput, naammattunillu amerlassuseqassapput aamma naleqquttunik atortoqassapput.

Ikiueqqaarnissami iliuusissat imarisaannik sulisut ilisimatinneqassapput.

Ikiueqqaarnissamut iliuusissat imarisaannik aalajangersaarnissamut atatillugu aqutsisut akisussaasut aamma sulisut ikiueqqaarnermik suliaqartussat oqarasuaataasa normuinik allattorsimaffinnik suliaqarnissaq pitsaasuusinnaavoq, kiisalu kalerrisaariffissaq aamma politiit, taannalu nivinngarneqassaaq, ass. sulisut inaanni sulisunut tamanit takuneqarsinnaanngorlugu.

Sulisut ataasiakkaat aamma ajornartoornermi suleqatinit sorlernit ikiorneqarnissaaminnik kissaateqarnerlutik aalajangiinissaat pitsaasuusinnaavoq, aamma nakuusertoqartillugu ilaquttat sorliit ilisimatinneqassanersut.

4. Piffissami suliffiusumi nakuusertoqarneranik isumaginninneq

Nakuusertoqarpat sulisut imaaliussapput:

Nakuusernerit iliuuseqarfiginissaannut ilitsersuut malissavaat.
Teknikikkut ikorfartuutit pisariaqartinneqartut atussavaat, ass. kalerrisaarut aamma nalunaarnermut atortut.

Aammattaaq pingaaruteqarpoq:

Eqqissisimanissaq aamma saqitsaannermik annikillisitsisumik attaveqarnissaq.
Imminut navianartorsiortinnani ikioqatigiinnissaq periarfissaappat ikioqatigiittoqassaaq.
Ujajaasoqartillugu ujajaasup piumasaanik iliornissaq.

5. Nakuusertoqarnerata kingorna suliarinninneq aamma malittarinninneq

Nakuusertoqarnerata kingorna malittarinninnermi eqqorneqartut aamma suleqatit pisumut takunnissimasut malittarinninnermi iliuutsit ilanngunneqarnissaa pingaaruteqarpoq, kiisalu kingornalu nakuusernermi pisut aamma nakuusertoqarnerata kingorna iliuutsit misissoqqissaarneqarnissaat aamma nalilersorneqarnissaat.

Ajoqusertunut tunngatillugu malittarinninneq pinasuartumik ikiuinerusinnaavoq aamma tapersersuilluni ikiuineq aamma siunissami ungasinnerusumi tapersersuinerusinnaavoq.

5.1. Nakuusertoqarnerata kinguninngua

Piffissami suliffiusumi nakuusertoqarnerata kingorna sulisut toqqaannartumik imaluunniit takunnittut ikioqqaarneqarnissaannut sulisitsisoq isumaginnissalluni pisussaaffeqarpoq (immikkoortoq 3.4.8 piffissami suliffiusumi ikiueqqaarnermut iliuusissanut tunngasoq takuuk).

Pisup kingorna ullormi siullermi kisimiitinneqannginnissaat pitsaasuuvoq. Tamatuma saniatigut pisut ilaanni malitseqartitsilluni inunnik nakuusernermut eqqugaasunut, pisup kingorna ulloq ataaseq pingasulluunniit qaaniunneranni oqaloqatiginninnermik ingerlatsinissaq pitsaasuusinnaavoq.

Nakuusertoqarnerata kingorna sulisunik sakkortuumik qisuariartoqarsinnaanera maluginiassallugu pingaaruteqarpoq, tamatuma kinguninngua sulinernik ingerlateqqissinnaanngikkaat, pingaartumik innuttaasunik attaveqarnertalinnik suliaqarsinnaanngitsut ilanngullugit.

5.1.1. Piffissami suliffiusumi nakuusertoqartillugu tarnikkut ikiueqqaarneq

Tarnikkut ikiueqqaarneq sulisumut piffissami suliffiusumi nakuuserfigineqarsimasumut ikiueqqaartussatut toqqarneqarsimasumit ikiuisartumit pissaaq. Ikiorti tassaasinnaavoq inuk suliffeqarfimmeersoq imaluunniit inuk avataaneersoq. Tarnikkut ikiueqqaarneq peqqissaanerunngilaq imaluunniit katsorsaanerunngilaq (ajornartoornermi tarnikkut ikiuineq.) Tarnikkut ikiueqqaarneq iliuuseqarnernik, sulisup kisimiinnginneranik takutitsisunik imaqarpoq, aamma sulisup nuanninngitsunik misigisaqarneranik suliarinninneranik ikiorsiisinnaavoq, aamma sulisup suliamut piginnaasaqarneranik aamma imminut naleqartinneranik attassinissamut.

Ikiueqqaartup ujartuisuunissaa pingaaruteqarpoq, ajoquserneqartoq ikiorneqarnissamik aamma tapersersorneqarnissamik kissaateqarluni allanut saaffiginninnissamut nukissaqartannginnera pissutigalugu. Ikiuisoq sulisumut eqqissititsisariaqarpoq, ass. alapernaatsunut assersuinikkut aamma inimik naleqquttumik ujartuinikkut.

Ikiuisup aqutsinissaa, isiginninnerminik attassinissaa aamma erseqqarissumik oqalunnissaa pingaaruteqarpoq. Ikiuisoq ajoqusertumut pisoq pillugu arlaleriarluni oqaluttuarnissamik pisariaqartitsisinnaasumut inussiarnersumik, qanilaartumik, eqqissisimasumik aamma naammagittartumik tusarnaartariaqarpoq. Ikiuisoq sulisup misigissusaanut aamma misigisaanut apeqquteqarlunilu nassuiaaniartariaqanngilaq. Ikiuisup aamma nammineq misilittakkaminik oqaluttuannginnissaa aamma ilinniartitsinnginnissaa, nikaginnginnissaa, pisuutitsinnginnissaa imaluunniit pisumik annikillisitsinnginnissaa pingaaruteqarpoq.
Ikiuisoq piviusorsiunngitsunik neriorsuissanngilaq, kisianni neriunnermik tunisissaaq aamma ajoquserneqartumut pisumut qanoq suliffeqarfimmi iliuuseqartoqassanersoq nalunaaruteqassaaq, pisoq pillugu kikkut ilisimatinneqarsimanersut ilanngullugu.

Sulisut toqqaannartumik nakuuserfigineqarsimasut amerlanertigut pisup pinerani imminnut pisuutittarput. Pisumi tupannerup sunniutaa annikillisinniarlugu suleqatit aamma aqutsisut pisup pineranut pisuutitsinermik inissiiniassanngillat. Nakuusertoqarnera sulisut eqqarsaatigilluakkamik aamma isumaqatigiissutit malillugit iliuuseqarsinnaanerannut sunniisinnaavoq. Taamaattumik sulisut ataasiakkaat tamatuma kingorna naapertuutinngitsumik iliuuseqarsimasutut pisuutinneqannginnissaat pingaaruteqarpoq.

Sulisut piffissami suliffiusumi nakuuserfigineqarsimappata, angerlannginneranni qanoq innerat suliffeqarfiup paasiniaqqaartariaqarpaa. Qanoq angerlassanersut, aamma angerlarunik kisimiinnginnissaat suliffeqarfiup qulakkeerinninnissaa pitsaasuuvoq. Sulisut tupaqqappata imaluunniit sunnertisimappata, ikiuisup angerlamut ingerlaneqarnissaannik isumaginninnissaa pingaaruteqarpoq.

Sulisut angerlannginneranni suliffeqarfiup aamma isumaliutigisinnaavaa, ullunut aamma sapaatip-akunnerinut tulliuttunut sulisumut isumaqatigiissusiussanerluni ass. napparsimasutut nalunaaruteqarnissamut aamma nakorsiarnissamut tunngatillugu.

Ajoqusertoq allakkanik paasissutissanik qisuariarnernik naatsorsuutigineqartunik imaqartumik aamma qisuariarnerit suut nakorsamut, tarnip pissusiinik ilisimasalimmut imaluunniit ajornartoornermi saaffiginnittarfimmut, ass. tarnikkut nakorsiartarfimmut attaveqarnissamut tunngavissaqarnersut pillugit imalinnik tunineqarnissaa iluaqutaasinnaavoq. Aammattaaq suleqataasut pisoq pillugu aamma qisuariarnerusinnaasut pillugit ilisimatinneqarnissaat pitsaasuusinnaavoq.

5.1.2. Nakuusertoqarnerata kingorna malitseqartitsilluni oqaloqatigiinneq

Pisoq sakkortusimappat sulisut nakuusertoqarnerani najuussimasut malitseqartitsilluni oqaloqatigineqarnissaat pitsaasuusinnaavoq. Oqaloqatigiinnerit taamaattut ilaatigut nalilersueqatigiinnermik taaneqartarput. Ilaasut tamarmik oqaloqatigiinnermi peqataasariaqarput, aamma suleqataasut takunnissimasut imaluunniit pisumut oqarasuaatikkut allatulluunniit malinnaasimasut. Taamaattorli oqaloqatigiinnermi inuit amerlanerpaamik 15-it peqataasariaqarput. Pingaaruteqarpoq peqataasut tamarmik imminnut ilisarisimallutillu tatiginissaat.

Oqaloqatigiinneq aalajangersimasumut-teknikkimut tunngasinnaavoq aamma tapersersuiffiunerulluni. Oqaloqatigiinnermi sulisut nakuusernermik misigisaqarsimasut misigisaminnik imminnut oqaluttuarfigissapput. Taamaaliornikkut sulisut pisoq oqaluttuaralugu imminnut ikioqatigiissapput. Oqaloqatigiinnerup siunertaa tassaavoq:

Pisoq pillugu oqaluttuarnermik sinaakkusiinissaq.
Siunissami ilikkagaqarfiginissaa siunertaralugu pisumik suliarinnillunilu nalilersuineq.
Ataasiakkaat misigisaasa, misigissusaasa aamma qisuariarnerisa nalinginnaasuunerannik paasinninnerup annertusinissaa.
Qisuariarnerusinnaasut piareersarneq.
Sulisut katsorsarneqarnissamut innersuunneqarnissamik pisariaqartitsisut inuttarsinissaat.

Malitseqartitsilluni eqqugaasunik oqaloqatigiinneq suliffeqarfiup nakuusertoqarneranik nalilersuineranut aallarniutaasinnaavoq. Immikkoortoq 5.2.1 ajornartoornermi tarnikkut ikiuinermut tunngasoq aamma immikkoortoq 5.5.2.4 pinaveersaartitsinermik naliliinermut tunngasup piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pisumik suliarinninnermut aamma naliliinermut tunngavoq.

Malitsigisaanik oqaloqatigiinneq sulisut katsorsarneqarnissamut innersuunneqarnissamik pisariaqartitsisut paasineqarnissaannut atorneqarsinnaanera maluginiassallugu pingaaruteqarpoq, kisianni oqaloqatigiinneq PTSD-mik akiuisinnaanngilaq. Taamaattumik oqaloqatigiinneq tamatigut pingaartumik sakkortuumik nakuusertoqarnerata kingorna iliuutsinik allanik ilaneqartarnissaa pingaaruteqarpoq. Aammattaaq oqaloqatigiinnerup ataqatigiinneq pitsanngorsarsinnaavaa aamma misigisat qisuariarnerillu oqaasertalernissaannut periarfissiilluni.

Sakkortuumik pisoqarnerata kingornat taamatut oqaloqatigiittoqarnissaanik suliffeqarfik ingerlatsissalluni aalajangersimappat, oqaloqatigiinneq pisup kingorna sivitsorpallaartinnagu pinissaa pingaaruteqarpoq, kisianni ullormi tassani pissanngilaq. Oqaloqatigiinnissaq sioqqullugu sulisut tupaqqanerti aamma piviusuunngitsumik misigisaqartutut misiginertik qaangersimanissaat pingaaruteqarpoq. Nakuusertoqarnerata kingorna ulloq ataaseq aamma ullut pingasut qaangiunneranni oqaloqatigiinnissamut piffissaq pitsaasuuvoq. Tamanna sioqqullugu ingerlanneqarpat, sulisut pisoq qaangerniarlugu suliarinnissinnaassanngillat. Kingusinnerisukkut ingerlanneqarpat, sunniutaa annikinnerussaaq.

Oqaloqatigiinneq inummit immikkut sungiusarsimasumit aqunneqarnissaa pingaaruteqarpoq.

5.2. Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu

Nakuusertoqarneranit kingusinnerusukkut ajoquserneqartumut tunngatillugu malitseqartitsineq ajornartoornermi tarnikkut ikiuinermut tunngasinnaavoq (immikkoortoq 5.2.1 takuuk) aamma napparsimalluni sulinngiffeqartumik attaveqarneq (immikkoortoq 5.2.2 takuuk).

Ajoqusertumut tunngatillugu ilungersunartumik nakuusertoqarneranit imaluunniit ilungersunannginnerusunik arlalinnik nakuusertoqannginnerata kingorna sunniutit ullunik, qaammatinik aamma ajornerpaatillugu ukiunik arlalinnik sivisussuseqarsinnaasarput. Taamaattumik suliffeqarfiup sulisut nakuusertoqarnerata kinguningaatsiaani ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisut ukkatarissagai siunnersuut pitsaasuuvoq. Ass. sulisut qanoq innerannut aamma ilorrisimaarnerannut tunngasunik malinnaanissamut pilersaarusiorit. Pilersaarummut ilaasinnaavoq, sulisut ajornartoornermi tarnikkut ikiorneqarnissamik periarfissaqarnerat. Pilersaarut aamma ataatsimiinnernik aamma ataavartumik tapersersuinermik attaveqarnermillu ilaqarsinnaavoq. Sulisut sulianut tunngatillugu tapersersorneqarnissamik aamma oqilisaanneqarnissamik pisariaqartitsisinnaapput. Nakuusertoqarsimanera pissutigalugu napparsimalluni nalunaaruteqartoqarnerani sulisunut ataavartumik attaveqarneq suliffimmut uternissamut oqaloqatigiinnernut tunngasinnaapput.

Piffissami ungasinnerusumi malinnaanermut nalunaarutit ilaapput, taakkunannga ilaat inatsisitigut pisussaaffiusut (immikkoortoq 5.2.3 takuuk), kiisalu nakuusertoqarneranik misissueqqissaarneq pinaveersaartitsinermik nalilersuinermut tunngasoq (immikkoortoq 5.2.4 takuuk).

5.2.1. Ajornartoornermi tarnikkut ikiuineq

Nakuusertoqarnerata kingorna suliamik ilisimasalinnit misigisat pillugit ikiorneqarnermi, sulisut ilaat sukkanerusumik qaangiititsisinnaapput aamma qaangerneqarsinnaanngitsumik qisuariartarnerit pinngitsoortinneqarsinnaapput. Taamaattumik suliffeqarfiup suliamik ilisimasalimmit ajornartoornermi ikiorneqarnissamik neqerooruteqarnera sulisunut iluaqutaasinnaavoq, kisianni suliffeqarfik tassunga pisussaaffeqanngilaq. Suliffeqarfik ajornartoornermi tarnikkut ikiuinissamik neqerooruteqarnissamik kissaateqarpat, suliffeqarafiup qaqugukkut aamma qanoq ajornartoornermi tarnikkut neqerooruteqartoqartarnissaanik aalajangeereersimanissaa pitsaasuuvoq, nakuusertoqareernerata kingorna ajornartoornermi ikiuinissamik pisariaqartitsisoqarnersoq nalileruminaassinnaasarmat. Ass. suliffeqarfik nakuusernerit qanoq ittut ajornartoornermi tarnikkut ikiuinermik neqerooruteqarfiusassanersut aalajangereersimanissaa iluaqutaasinnaavoq.

5.2.2. Napparsimalluni sulinngiffeqartumik attaveqarneq

Sulisoq sulinermut attuumassuteqartumik nakuusertoqarnera pissutigalugu napparsimalluni sulinngiffeqarpat, suliffeqarfiup inummut tassunga ataavartumik attaveqarnissaa naapertuussinnaavoq. Attaveqarnerup qanoq ingerlanneqarnissaa isumaqatigiissutigineqareersimappat iluaqutaassaaq. Ass. inuit kikkut napparsimalluni sulinngiffeqartumut attaveqartassanersoq, qanoq attaveqartoqassanersoq, qaqugukkut siullermik attaveqartoqassanersoq, aamma tamatuma kingorna qanoq akuttussusilimmik attaveqartoqartassanersoq isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq.

Napparsimatilluni ullormusiat pillugit inatsit malillugu sulisitsisoq sulisumik napparsimasumik sapaatip-akunneri sisamat napparsimalluni sulinngitsoqarnerata kingorna oqaloqateqarnissamut pisussaaffeqarpoq.

Attaveqarnermut siunertaavoq:

Sulisup sullivimmut attuumassuteqarneranik attassinissamik aamma suliinnarnissaanut periarfissiineq. Aqutsisoq sulisorlu ass. ataatsimoorlutik suliinnarnissamut pilersaarusiorsinnaapput, tassani sulliviup aamma napparsimalluni sulinngiffeqartup sulinera qanoq naleqqussarneqarsinnaanersoq, taamaalilluni sulisup naammassisinnaasanut naapertuutissammat. Ass. pilersaarummi sulisup piffissap ilaani sulinerminik aallartinneqarsinnaanera, imaluunniit sulisoq suliassanik piumasaqaatitaqannginnerusunik aallartissinnaasoq isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq.
Napparsimalluni sulinngiffeqartoq sapinngisamik sukkanerpaamik suliffimmut uternissaanut periarfissanik pilersitsinissaq. Napparsimalluni sulinngiffeqartoq pitsaasumik aamma naapertuuttumik uteqqinnissamut ikiorneqarnissaminik pisariaqartitsisinnaavoq, sulisitsisorlu sulisup suliffimmut sukkasuumik uternera iluaqutigisinnaavaa.

Nittartagaani paasisaqarnerugit - Styrelsen for Arbejdsmarked og Rekruttering:

Styrelsen for Arbejdsmarked og Rekruttering

5.2.3. Nalunaaruteqarnerit

Nakuusernerit suliffimmut attuumassuteqartut, ullormi tassani pinerata saniatigut takkutinngitsoornermik kinguneqartut, sulisitsisup Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigisussaavai. Tamanna EASY aqqutigalugu pisarpoq, taanna Sullivinnik Nakkutilliisoqarfiup aamma AES-ip ataatsimoorussamik elektroniskiusumik sulilluni ajutoornernut nalunaarsuiffigalugulu nalunaaruteqartarfigaat. EASY www.virk.dk aqqutigalugu iserfigineqarsinnaavoq, taanna suliffeqarfiit ataatsimut pisortanut digitalimik isertarfigaat. Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaaruteqarneq sapinngisamik sukkanerpaamik pissaaq kingusinnerpaamillu ulloq takkutinngiffiusup siulliup ullut qulingiluat qaangiunneranni. Suliartunngitsoorneq ullormi tassani pisoqarfiusumit kingusinnerusukkut pisinnaanera maluginiaruk. Sulinerup nalaani ajutoornerit akerliannik sulisitsisoq sulinermit ajoqusernernik nalunaarutiginninnissamut pisussaaffeqanngilaq. Nakorsat aamma kingutilerisut, sulinermit ajoqusernernik nalunaaruteqarnissamut pisussaaffeqarput.

Nakuusernerit aamma sulisitsisut sillimmasiisarfiannut EASY aqqutigalugu www.virk.dk aqqutigalugu aamma nalunaarutigineqartussaapput, ajoqusertut taarsiiffigineqarnissamik piumasaqarsinnaammata. Pisut ilaanni AES suliamik ingerlatsinermik tigusisarpoq. Sillimmasiisarfimmut/AES-imut sulisitsisup sulilluni ajutoornernik nalunaaruteqarnissaanut pisussaaffianut inatsisit immikkut ittut atuupput, nakuusernerit ilanngullugit.

Nakuusertoqarnera EASY aqqutigalugu nalunaarutigineqarpat, nalunaarut systemit nammineerluni Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut aamma sulisitsisup sillimmasiisarfianut/AES-imut agguaattarpaa. Sulilluni ajutoorneq taamaattumik ataaseriaannarluni nalunaarutigineqassaaq.

Tamatuma saniatigut nakuusertoqarnera qaqugukkut politiinut nalunaarutigineqassanersoq, suliffeqarfiup isumaqatigiissutiginissaa pitsaasuuvoq. Nakuuserneq piffissap suliffiusup avataani pisimappat, ajoqusertup politiinut nalunaarutiginninnissaq nammineq akisussaaffigaa. Taamaattorli sulisitsisoq piffissap suliffiusup avataani suliffimmut attuumassuteqartumik nakuuserfigitittoqarsimaneranik ilisimasaqartoq, sulisoq ajoqusersimasoq nakuuserneq pillugu politiinut nalunaarutiginninnissamut ikiorsernissaanut neqeroornissamut pisussaaffeqarpoq, sulisup tamanna kissaatsigippagu. Sulisitsisoq aammattaaq pisumik taamaattumik Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut sulinermi ajutoornertut nalunaaruteqarnissamik pisussaaffeqarpoq, nakuusertoqarnera ullormi ajoquserfiusup saniatigut sulinngitsoornermik kinguneqarsimappat. Sulisitsisoq pisup pisimaneranik paasisaqarnissamik ujartuinissamut tunngatillugu pisussaaffeqanngilaq.

5.2.4. Pinaveersaartitsinermik nalilersuineq

Immikkoortoq 3.4.3-mi nakuusernerit pillugit nalunaarsuinermut aamma misissuinermut tunngasumi nassuiarneqartoq malillugu sulinermut attuumassuteqartumik nakuusertoqarnerata kingorna, nakuusernerup misissorneqarnissaa sulisitsisup ismagissavaa, pinaveersaartitsinerup misissoqqissaarneqarnissaa aamma nalilerneqarnissaa ilanngullugu:

Nakuusernerit annikillisinneqarnissaanut iliuuseqarneq naammappa? Pisoq pinngitsoortinneqarsinnaagaluarpa, aamma nakuusernerit siunissami qanoq pinngitsoortinneqarsinnaappat?
Aqutsisut aamma sulisut pisoq aalajangersimasoq pitsaasumik iliuuseqarfigaat? Nakuusertoqarnera qanoq iliuuseqarfigineqarpa, iliuuseqarnerit sakkortusititsisut aamma sakkukillisitsisut suuppat, qanoq tapersersoqatigiittoqarpa, aamma ikiueqqaartoqarsimappat qanoq ingerlava?
Nakuusernerit piffissap suliffiusup avataani pisut sulinermut attuumassuteqartut pillugit ilitsersuineq sulisumut ilitsersuutigineqarsimasoq naapertuuppa?

Nakuusertoqarnissaa pinngitsoortinniarlugu aamma iliuuseqarfiginiarlugu sulisitsisoq naammaginanngitsumik iliuuseqarsimappat, imaluunniit nakuusertoqarnerata kingorna naammaginartumik ikiueqqaartoqarsimanngippat, sulisitsisup pinaveersaartitsinermik suliniut kiisalu APV-mi iliuusissatut pilersaarut nalilersussavai. Ataavartumik annertunngitsumik nakuusertoqartarpat, pinaveersaartitsineq naammaginarnersoq sulisitsisup akuttunngitsumik nalilersortarnissaa pingaaruteqarpoq, sulisunik ilitsersuineq aamma ilinniartitsineq ilanngullugit.

6. Paasissutissat amerlanerit

6.1. Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik

Sullivinnik Nakkutilliisoqarfiup nittartagaani www.at.dk sulilluni ajutoornernik misissueqqissaarnermut atortunik nassaassaqarpoq

Metode til analyse af arbejdsulykker

6.2. Sullivinni avatangiisit pillugit assigiinnik suliallit peqatigiiffii

Suliffeqarfinnit atugassat bfa-web.dk-mi nassaarineqarsinnaapput

BrancheFællesskaberne for Arbejdsmiljø

Atortut suliffeqarfiit sullivinni avatangiisinik suliaqartut ataatsimoorfiannit suliarineqarput.

Sullivinni avatangiisi pillugit suliffeqarfiit ataatsimoortut suliffeqarfiit ataasiakkaat sullivinni avatangiisini ajornartorsiutaat immikkuullarissut suussusersissavaat aamma aaqqinnissaannut suliffeqarfiit ikiorlugit ilaatigut paasissutissanik suliaqarnikkut, sammisat pillugit ataatsimiititsinikut, ilinniartitsinikkut aamma ilisimatusaatissanik siunnersuuteqarnikkut.

6.3. Socialt Udviklingscenter SUS

Socialt Udviklingscenter SUS (www.sus.dk) ilaatigut kommunini nunallu immikkoortuini nakuusertoqarnerani, sioorasaarisoqarnerani aamma pimmatiginnittoqarnerani pinaveersaartitsineq aamma suliarinninneq pillugit ilisimasanik ingerlatitseqqinnermik suliaqartarpoq. Tamanna ilaatigut sammisaqartitsilluni ulloqartitsinikkut, ataatsimeersuartitsinikkut, ilinniartitsinikkut aamma atuagassiatigut, quppersakkatigut, nutaarsiassatigut aamma nittartakkatigut pisarpoq. SUS aamma DVD-ﬁlmiminik arlalinnik suliaqarnikuuvoq aamma nittartakkakkut apeqqutinik Sullivimmik misissuinermik ineriartortitsisimalluni, taanna nakuusertarnermut akiuiniarluni pinaveersaartitsinermik pitsanngorsaanermut ineriartortitsinermut atortuuvoq. Kiisalu SUS suliffeqarfiit nakuuserfiusartut akornanni attaveqarnermik pilersitsinermik ikiuisarpoq.

Vold som udtryksform - Social udviklingscenter SUS

6.4. Det Kriminalpræventive Råd

Det Kriminalpræventive Råd (www.dkr.dk) pinerluttuliornernik pinaveersaartitsinermik aamma inuiaqatigiinnik toqqissisimanersumik pilersitsinermik suliaqarpoq. Siunnersuisoqatigiit ilaatigut tamanut paasissutissanik suliaqartarpoq aamma najukkami pinerluttoqarnissaanik pinaveersaartitsilluni suleqatigiinneq tapersersortarpaat.

6.5. Nakuusernermik suussusersineq, suliarinninneq aamma pinaveersaartitsineq pillugit najoqqutassamik aamma nakkutiginninnissamik suliaqarnissamut isumaqatigiissut.

Suliffeqarfeqarnermik susassaqartut Europami 2007-imi sullivimmi nakuusernermik aamma pimmatiginninnermik akiuinissaq pillugu sinaakkutissatut isumaqatigiissuteqarput. Sinaakkutissatut isumaqatigiissutip malitsigisaanik Danmarkimi naalagaaffimmi atorfillit kiisalu nunap immikkoortuini aamma kommunini atorfillit atugarissaarnissaq aamma peqqinnissaq pillugu isumaqatigiissusiortoqarpoq. Isumaqatigiissutit malillugit najukkami sunniuteqarnissamut aamma aalajangeeqataanissamut ataatsimiititaliat imaluunniit suleqatigiinnissamut ataatsimiititaliat ilaatigut sulinermut tunngatillugu ajornartorsiutit nakuusertoqartarneranut tunngasut suliffeqarfiup paasiniaanissaannut pinaveersaartinnissaannut aamma suliarinissaannut ataatsimut iliuusissaannik najoqqutassamik suliaqarnissamut pisussaaffeqarput. Qullersaasut sunniuteqarnissamut ataatsimiititaliaq aamma najoqqutassianik akuerineqartunik, ajornartorsiutinik pinaveersaartitsinermut aamma suliat pilerneranni suliarineqarnissaannut sunniuteqarluarnissaannik qulakkeerinninnissaq siunertaralugu, najoqqutassianik nutarterinissamut aamma nakkutiginninnissamut pisussaaffeqarput.