Kalaallit Nunaanni sulliviit aaqqissuunneqarnerannut il. il. Tunngasunik Kalaallit Nunaannut nalunaarut

Kalaallit Nunaanni sullivimmi avatangiisit pillugit inatsimmi § 33, § 35 aamma § 67 naapertorlugit aalajangersarneqarput:

Kapitali 1 - Aalajangersakkat nalinginnaasut

§ 1. Suliaq inini ingerlanneqartassaaq, tamannali ajornarluinnarpat aatsaat sanioqqunneqarsinnaavoq imaluunniit suliap immikkukajaaq ittuunera peqqutigalugu naammaginartumik ingerlanneqarsinnaanngikkaangat. Ini sullivik ima aqqissuunneqarlunilu aggornilersugaassaaq pisorpalunneq, silaannaap mingutsinneqarnera allallu ippinnaataasinnaasut ininut allanut sufliviusunut pisariaqanngitsumik siaruaassinnaajunnaarlugit.

§ 2. Sullivik qimaallunti anigasuarfeqarlunilu ingerlaartarfeqartinneqassaaq sulisut sapinngisamik isumannaatsumik peqqinnissaannullu ajunnginnerpaamik periarfissaqaqqullugit. Qimaalluni anigasuarfissat sapinngisamik sulliviup immikkoortuinit tamaginnit qimaariarfissaatillugit inissinneqarsimassapput. inini maskiinaqarfiusuni aqqutissat ima silitsigissallutik, portutigissapput ernumanaatsumik ingerlaartoqarsinnaassalluni.

§ 3. Nunami assatat ulorianartut, itersaliat assigisaallu isumannaatsumik nalunaaqutsersorneqassapput, ungalulerneqarsimassallutik qallerneqarsimassallutilluunniit sulluliat, aatsitassanik piiaaffimmi sullut assigisaallu isumannaatsumik suliaallutillu aserfallatsaaliugaassapput.

Kapitali 2 - Aalajangersimasumik sulliviit

§ 4. inini sullivinni aalajangersimasuni, inatsisip atuutilernerata kingorna sananeqartuni aalajangersakkat atorneqassapput:

1. Inip portussusia. Ini sullivik minnerpaamik 2,5 meterinik portussuseqassaaq. Inini sullivinni kiaap, isugutaap, pujoralaap, putsup ipianngunartup, putsup, tiperujuup assigisaasalu imaluuniit silaannaap toqunartullip qaartoorutasinnaasulluunniit annertuumik pinngorarfigisaani portussuseq 3 meteriussaaq. Sullivinnik nakkutilliisoqarfiup suliffeqarfinni peqqinnissap tungaatigut immikkut naatsorsuutigisariaqarfigisaani aamma tamatuma atuutitinneqarnissaa aalajangersinnaavaa.
2. Initussuseq. ini sullivik inimik sulisunut immikkut tamanut 12 m3-tut annertutigisumik inissaqassaaq. Silaannarissarluakkamik aaqissuussineqarsimatillugu initussutsimut piumasaqaataasoq millilerneqarsinnaavoq,8 m3-Ii ataannagu. inini sulisuungitsut iserfigisartagaanni, soorlu annertuumik pisiniartunik isaaffiusartuni, sullivinnik nakkutilliisoqarfik peqqussuteqaateqarsinnaavoq inip naleqquttumik portutsinneqarsinnaanissaanik. Inip initussusianik naatsorsuinermi portussutsit 4 meterinik sinnillit naatsorsuutigineqanngillat.
3. Natit. Inip sulliviusup naqqa ima aserfallatsaalineqassaaq orluffiusinnaanera sapinngisamik pinngitsoortinneqarsinnaasesalluni, aamma atortut nioqqutissialluunniit inaarneqarsimasut navialiffiusinnaanngitsumik assartorneqarsinnaassallutik. Nateq suermut nillermullu naammattunik ussissarluagassaaq. Nateq nunap qaavaniit meteri ataaseq sinnerlugu atsinnerussanngilaq sullivinnik nakkutilliisoqarfiup isumaa malillugu naqqup atsinnerunera sullivimmut pitsaannginnerussutaajunnaarlugu aaqqissuussisoqarsimanngippat. Tunngavimmiit isugutak natit iikkallu pitarlugit isaasinnaajunnaarlugu aaqqissuunneqassaaq, naqqup iikkallu imminnut tunnganerat ussissuussaaq.
4. lllup qaava, iikkatqilaallu. Naammattumik ussissarluagaassapput.
5. Qaarnmaqqutit. Sullivimmi qaammaqqutit suliaq isumannaallisaanikkut peqqinissakkullu isumannaalluartumik ingerlanneqarsinnaanngorlugu suliarineqarsimassapput. Ullup qaamannga, naammaginartumik qullilersuineq sulisullu ataasiakkaat sulliviini naammalluartumik qullilersuineq imminnut ilorfartuutsillugit sullivik qaamaqqusersorneqassaaq. Ullup qaamarnganut iumasaqaatit tamakkiisumik ilaannakoortumilluunniit sanioqqunneqarsinnaapput sullivimmi isumannaallisaaneq tunisassiornerlunniit eqqarsaatigalugit immikkut ittumik peqquteqartumik pisariaqartinneqarpat.
6. Isikkivik. Ini sullivik sapinngisamik sananeqaatimigut inissinneqarsimanermigullu silamut takunniffiusinnaasunik igalaaalersorneqassaaq.
7. Qiteqquttarfit nerisarfiillu. Sulisut naleqquttumik nerisarfeqartinneqassapput aamma nerisassanik najugassanillu kissaanissaalmut periarfissaqartinneqassallutik. Suliap suussusianik peqquteqartumik sulisut  sullivimminni nerisinnaanngippata (pisariaqartumik pissusissamisoortumilluunniit) sulisut taakku nerisarfissaannik pilersitsisoqassaaq, taamaliorneq naleqquttuusorinarpat. sulisut sullivinni peqqinnissamut navialiffiusinnaasuni nerisassanngillat.
8. Atisaajartarflit atisalersortarfiit. Atisanik taarsiisoqartartillugu sulisut immikkut tamarmik parnaarsinnaasunik sikaaveqartinneqassapput, atisa t atortakkat sullisilluunniit allatut aarlerinanngitsumik inissaqartinneqanngippata. Angutit arnallu immikkut taarsertarfeqartinneqassapput.
9. Uffarfit asattarfiillu. Kissartumik nillertumillu i milinnik naammattumik amerlassuseqartunik asattarfeqassaaq. Asattarfiitasattarfinnut, atisaajartarfinnut, anartarfinnut ininilu sullivinnut qanittumi inissinneqassapput suliani peqqinnissamut navianarsinnaasuni imaluunniit annertuumik ippannartulinni atisaajartarfinnutatasunik kiassakkanik uffarfeqassaaq asattarifiersukkanik aamma kissartumik nillertumillu imilimmik qorlortumik assersukkannik uffarfilersukkanik.
10. Anartarflit. Naammaginartumik aaqqissuussanik naapertuuttumillu inississimasunik amerlassusilinnillu anartarfeqassaaq.
11. Init siniffiusartut. Suliffik avinngarusimavallaarpat immikkuullarippallaarpallu sulisut ajornanngitsurnik unnuiffissarsisinnaanatik sulisitsisup naammaginartumik aaqqissuussanik angutinut arnanullu immikkut siniffiusinnaasunik ineqarnissaq isumagissavaa.
12. Silaannarissarneq il. il. Suliaqarnermi silaannaat peqqinnissamut navianaateqartut qaartoorsinnaasulluunniit, pujoralak, pujoq, aalaq, tappiorarnartut, serpartaatit allalluunniit silaannarmik mingutsitsisut Pinaveersimatinneqarinnaanngikkaangata pitsaasumik ingutsitsinermik milluaasoqassaaq taakku pinngorfianni (sumiffflmmi aalajangersimasumik milluaasoq). Taamatuttaaq minguitsumik silaannalersuuteqassalluni naleqquttumik kissassusilimmik isugutassusilimmillu. Silaannarmik mingutsiterisup pinngorfianiminguiaasoqarsinnaanngikkaangat ini tarmarmi pitsaasumik mekaniskiusumik silaannarissarneqassaaq. Pisariaqarpallu suliaq inimut, ineeqqamut assigisaanulluunniit allamik sulliviunngitsumut nuunneqassaaq. Silaannarissaatit (silaannalersuutit milluaasullu) nakkutilliissuteqartinneqassapput ajoquteqalernermik malugisinnaasurnik.

Kapitali 3 - Sulliviugallartut

§ 5. Piffissarmi sivikinnerusumi sulliviusussamik tallimat sinnerlugit sulisoqartillugu, soorlu illuliorfinni, sanaartorfiusuni assigisaannilu, naammaginartumik sanaamik kissakkamillu illuaraqassaaq neriffiusinnaasumik atisanillu taarsiiviusinnaasumik, ininik allanik naleqquttunik innersuussuteqartoqarsinnaanngikkaanngat.

Kapitali 4 - Ikiueqqaa rneq il . il.

§ 6. Pailikkuminartumi nalunaaqutserluak kamilu naammattunik ikiueqqaarnermut atortoqassaaq.

Imm. 2. Sullivinnik nakkutilliisoqarfiup sullivinni anginerusuni pisanaqartinneqarpat piumasarisinnaavaa immikkut itturnik ajutoornermi passunneqartarfissamik pilersitsinissaq.

Kapitali 5 - Imikkut akuerineqarneq

§ 7. Sullivinnik nakkutilliisoqarfik ataasiakkaatigut immikkut peqqutissaqartillugu nalu naarummi maturnani aalajangersakkanik saneqqutsisinnaanermìk akuersissuteqarsin naavoq.

Kapitali 6 - Pillagaasinnaanermut aaqqissuussineq

§ 8. §§ 1-5-ini unioqqutitsisoq akiliisinneqartassaaq.

§ 9. §§ 1-5-ìnik unioqqutitsinermi sulisitsisoq akisussaatinneqassaaq uppernarsarneqarsinnaanngippat piaaraluni mianersuaaleliorluniluunniit unioqqutitsinermi pineqartumut pisuutinneqarsinnaanngitsoq.

§ 10. Piginneqatigiiffiit (aktie.- anparts-aaamama andelsselskaber) imaluunniit allat taamatut ittut unioqqutitsisimappata taava taakku akiliisussanngortinneqarsinnaapput. Namminersornerullutik oqartussat, kommune ataaseq kommunilluunniit peqatigiillutik unioqqutitsisimatillugit taamatuttaaq taanna atuuppoq.

Kapitali 7 - Atulersitaaneq

§ 11. Nalunaarut atulerpoq 1. juli 1986.

Arbejdsministeriet, Den 24. juni 1986.

HENNING DYREMOSE / Henrik Grove