Asbesti

1. Aallaqqaasiut

1.1. Asbestip peqqissutsimut ulorianaatai

Asbesti tassaavoq mineralet naliginnaasumik saqqumisut, upaguatut aggorneqarsinnaasut.

Asbestimik aamma atortunik asbestitalinnik suliaqarnermi pujoralak pinngorsinnaavoq. Pujoralak imaqarpoq ipaguanik amitsuararsuarnik meqqutaasanik. Asbestip qanoq ittuunera pissutigalugu ipaguat qullorneqarsinnaapput takinermikkut taamalu 3 mikrometerimit aminneeranngorsinnaallutik ( 1 mikrometerip assigaa 1/1000 millemeter). Silissutsip 3 mikrometer ataakkaagangu, ipaguat puanni sangujoraaffinnut nerukinnerpaanulluunniit pulaaralersinnaapput. Ipaguat ”najuussorneqarsinnaalersarput”.  Pujoralak taanna ima mikitigaaq isaannarmik takuneqarsinnaanani.

Asbestip ipaguaanik najuussuineq nappaatinik makkuninnga kinguneqarsinnaavoq:

• Asbestose, puatsigut nappaateqalerneq. Ilisarnaatai tassaapput anerterisalerneq, assoroortilluni ajornerulersartoq. Nappaat ajornerulersinnaavoq naak asbestip ipaguaanik sunnerneqarneq unereeraluartoq.  Nappaat naliginnaasumik saqqummersarpoq asbestimik sunnerneqarnermiit ukiut 10-20 –t qaangiunnerisigut.
• Puatsigut kræfti, naliginnaasumik saqqummersarpoq asbestimik sunnerneqarnermiit ukiut 10-30 –t qaangiunnerisigut.
• Puaat ameraasaatigut kræfti, naliginnaasumik saqqummersarpoq asbestimik sunnerneqarnermiit ukiut 15-50-t qaangiunnerisigut.
• Puaat ameraasaata issutsinnera (pleura plaqes). Issutsittoornerit taamaattut pinngorsinnaapput allanik patsiseqartunik aammalu amerlanertigut takussutissaqartaratik.

Qaqutigooraluartumik nassatigut aamma inalukkatigut kræftimik nappaateqalertoqarsinnaavoq asbestimik sunnerneqarsimagaanni.

Asbestip aamma pujortarnerup immini sunniuttarneri assut sakkortuninngortittarpai aamma puatsigut kræfteqalernissaq annertuumik ulorianaateqartilersarpaa.

1.2. Asbest sumiittarpa?

Asbest ikumasinnaanngimmat 900 oC-lu angullugu kissassuseq akiorsinnaallugu, atorneqartarpoq sakkortusaatitut, oqorsaatitut aaamma ikuallannaveersaatitut aammalu sanaartornermi atortuni atortutut amerlasuuni atorneqartarluni. Asbest nassaassaavoq iigassani, qilaassani aamma qaliassani aamma natissani aammalu immikkut ittuni atortussiani soorlu silaannarissarfiit aqqutaanni asbestitalinni, erngup aqqutaanni roojorini asbestitalinnik cementini, milluaatini aamma manissaanermik atorluni.

Asbesti roojorinut oqorsaatitut, immertakkanut, uunnaavinnut, silaannarissarfiit aqqutaannut, uunnaaviit matuinut ussissaatitut aamma peqingasut katinerinut atorneqartarsimavoq. Ussissaatissiaq amerlanertigut sananeqartarpoq kiselgur asbestimik akullugu kisianni aamma ussissaat asbestiinnavimmik sanaaq nassaassaasarpoq.

1972-mi Danmarkimi asbesti imaluunniit nioqqutissiat asbestitallit, kiammut oqarsaatitut-, nipaallisaatitut aamma isugutammut oqorsaatitut atornissaat inerteqqutaalerpoq.

1980-mi asbestip atorneqarnissaa Danmarkimi inerteqqutaalerpoq, taamaallaat cementimik atortussiat asbestitallit pinnagit, soorlu qaliani qallersuutit, tagiuttakkatut qalliutitut, ussissaatitut atortussiatut, ikkuffiit qinnerinut aamma kallerup innerata aqqutaanut allanngortiterutitut.

1986-mi asbestip atorneqarneranut Danmarkimi inerteqqut sukaterneqarpoq.  Taamaallaallu sanioqqutsisoqarsinnaalluni cementimik asbestitalimmik maligaasiortunik atortunik „B5 aamma B9“ aamma qalialersuutuni, ussissaatissatut atortuni ataatsimoortitani, tagiuttakkatut qalliutini, ikkuffiit qinniliornerini aamma kallerup innerata aqqutaanut allanngortiterutitut.

1993-mit 2005-mut taamaallaat sanaat qassikattaannannguit soorlu ussissaatitut atortut ataatsimoortut, ikkuffiit qinniliuutaat aamma tagiuttakkanut qalliutit qassissunnguit inerteqqummit sanioqqunneqarsinnaapput.

Kalaallit Nunaanni atortussiat asbestitallit sanaartukkat iluini 1976-p missaani atorneerupput.  1987-miit sanaartornermi malittarisassat naapertorlugit, nutaanik sanaartukkani atortut asbestitallit atorneqqarnissaat tamarmi inerteqqutaalerpoq.

1.3. Inerteqqut

Asbestimik imaluunniit atortunik asbestitalinnik sanaartorneq, nioqquteqarneq, atuineq aamma suliaqarneq inerteqqutaavoq.

Asbestip aamma atortut asbestitallit suli atornissaat akuerisaavoq, atortut atorsinnaajunnaarnissaat tikillugu imaluunniit iginneqarnissaat siusinnerusukkut inerteqqutaanngitsumik sananeqarsinnaappata, nioqqutigineqarsinnaappata aamma atorneqarpata aamma 1. juni 2010 sioqqullugu ikkussorneqarsimappata.

Atorneqarnera paasineqassaaq, atornera, suliarinera, angallannera ikkussornera aamma katiternera il.il.

1.3.1. Atoqqiinissamut inerteqqut

Atortunik asbestitalinnik atoqqiineq inerteqqutaavoq. Taamaattumik assersuutigalugu ineerteqqutaavoq atortussaq cementimik asbestitalik isaterneqarsimasup nappaqqinneqarnissaa.

1.3.2. Naqitsineq sakkortooq atorlugu seqqittaaneq

Naqitsineq sakkortooq atorlugu seqqittaaneq, ilanngullugu atortunik asbestitalinnik isugutattumik sioqqat atorlugit seqqittaaneq inerteqquutaavoq. Tamanna isumaqarpoq, soorlu illut qaliaanni svampet assigisaallu, sanigutit qituttut aamma imeq sallaatsumik tissaluttoq atorlugit peerneqarsinnaasut.

1.4. Inuusuttut

Inuusuttut 18 inorlugit ukiullit sulisinneqassanngillat sulianik asbestimik sunnerneqarfigisinnaasaminni.

1.5. Suna akuerisaava?

Isaterinermik sulineq aamma iluarsaassinermik aamma illuutinik, sanaartukkanik, teknikkikkut atortunik aserfallattaaliinermik suliaqarneq taamatullu umiarsuarnik umiarsualiorfinni suliarineqartunik, atortunik asbestitalinnik atuiffiusimasunik aamma tamatumunnga atasumik eqqiaanermik suliaqarneq akuerisaavoq.

Isaterineq paasineqassaaq, atortunik asbestitalinnik, sumiiffiup aalajangersimasup killigata iluaniittunik tamakkiilluinnartumik piaaneq.

Iluarsaassineq paasineqassaaq, atortunik asbestitalinnik tamarmiusunik poortuineq aamma naqissusersuineq.  (Taarsiullugu pitsaanerusutut isumaliutigineqarsinnaavoq asbestip tamakkerlugu peernissaa).

Aserfallatsaaliineq paasineqassaaq, milissuineq imaluunniit putooqqanik soorlu nivinngaavinneersunik, pinnersakkaniit aamma qulliit ikkuffii, qisuit asbestitallit putoorneqanngitsut ataasiakkaat aalajangersorfii taamatullu qaliassat asbestitallit, ilanngussaq 2-mi periutsit malillugit poortorneri.

Qalipaanermik suliat asbesti pillugu malittarisassassanut ilaatinneqanngillat, imaanngippat sulinerup nalaani asbestip pujoralaanik pinngortoqartoq, soorlu moreersisoqarneratigut.

2. Sulinerup aallartinneqannginnerani

2.1. Asbesteqarneranik nalunaarsuineq

Ukiualussuarni siusinnerusumi asbest imaluunniit atortut asbestitallit atorneqartarsimapput oqorsaatitut aamma iigassiani il.il. Taamaattumik sulisitsisup paasissutissat ilumut atortusssani imaluunniit illuutini asbesteqarneranut tunngasut pissarsiariniagassarai, isaterinermik – imaluunniit aserfallatsaaliuinermik sulinerup aallartinnginnerani, pisariaqarpat piginnittut attaviginerisigut.

Aamma takuuk immikkoortoq 2.2. siunnersuineq, pilersaarusiorneq aamma sanatitsisup pisussaaffiinut tunngasoq.

Inassutigneqassaaq, asbestitaqartoqarsinnaanera misissorluarneqarsimassasoq suliap aallartinnginnerani.  Nalornissutigineqassappat atortussat nassiunneqarsinnaapput asbestitaqarnerinik misissoqqissaagassatut.

Cementimik asbestitalimmik maligaasiortunik atortussiat normulersugaapput, taamaattumik aalajangerneq ajornartanngilaq qisuk atortussaq asbestitaqarnersoq.

Minnerpaamilluunniit pasinartoqarpat atortuni imaluunniit illuni asbesteqartoq, asbest pillugu malittarisaasat malinneqassapput.

2.2. Siunnersuisut, pilersaarusiortut aamma sanatitsisut pisussaaffii

Pilersaarummik tunngaveqartumik suliaqarnermut atatillugu, siunnersortinut aamma pilersaarusiortut pisussaaffiinut aamma akisussaaffiinut malittarisassat immikkut ittut atuupput.

Pilersaarusiortup aamma siunnersuisuusup sullitani siunnersussavaa, amerlanertigut sanatitsisuusoq, isaterilinnginnermi imaluunniit nutarterilinnginnermi misissueqqaarnerit suut ingerlattariaqarnersut, asbesti imaluunniit atortut asbestitallit annertussusaasa aamma qanoq ittuunerisa annertussusaat qulaajarniarlugu.

Inuup pilersaarusiortup imaluunniit siunnersuisup, nalunaarsuuteqarnermigut pilersaarummi qularnaassavaa, asbest pillugu malittarisassat eqquutsinneqarsinnaasut pilersaarutip piviusunngortinneqarneranut atatillugu.

Sanatitsisoq pinerluttulerinermi inatsisitigut pineqaatissinneqartussanngortitaasinnaavoq, sanatitsisoq siuartitsinermigut, siunnersuinermigut imaluunniit iliuuseqarnermigut malittarisassat unioqqutinnissaannut suleqataasimappat.  Takuuk avatangiisit pillugit inatsimmi § 31, imm. 1.

Nutarterinermik suliani, sanatitsisup neqerooruteqarnissamut atugassiaani, pisariaqartinneqarpat malugeqquneqartariaqarpaa asbest pillugu malittarisassat immikkut ittut ilanngullugu qularnaartariaqartoq asbesteqarnersoq imaluunnit atortunik asbestitalinnik suliffimmi nassaassaqarnersoq.  Suliariumannittussarsiuussinermi, siumut naatsorsuutigineqassanngilaq sulinermi periutsit il.il. sulinermi avatangiisit pillugit inatsimmik eqqortitsinngitsut, ilanngullugu asbest pillugu malittarisassat.

Sanatitsisoq allaganngorlugu pilersaarusiussaaq isumannaallisaanermut aamma peqqissutsimut tunngasunik, suliaq nutaaliornermut tunngatillugu ingerlanneqarpat, suliffeqarfimmit ataatsimit amerlanerusunik ingerlanneqarpat aamma sanaartorfimmi ataatsimut katillutik qulinit amerlaneruppata ataatsikkut sulisut. Pilersaarusiami tassani pingaartillugu sanatitsisup, sanaartorfiup titargartaani titartarsimassavaa sumi asbesteqarnersoq imaluunniit atortunik asbestitalinnik sumiittoqarnersoq.

Pilersaarutip suliarineranut atatillugu sanatitsisup qularnaassavaa, sumiiffiit asbestitallit imaluunniit atortut asbestitallit sumiinnerisa nalunaarnissaat aamma ersarissumik nalunaaqutserneqarsimassasut sulinerup aallartinneqannginnerani.

2.3. Sullivinnik nalilersuineq (APV)

Suliffigisamik nalilersuineq (APV) naliginnaasoq taperneqassaaq, suliffigisamik nalilersuinermik (APV) immikkut ittumik, allaaserineqarsimassappullu isumannaallisaatit suut ingerlanneqassanersut asbest pillugu malittarisassat immikkut ittut eqquutsinneqarnissaanni. (1)

Suliffigineqartuni immikkoortuni tamani asbestip pujoralaanik imaluunniit atortunik asbestitalinnik sunnerneqarnissamut aarlerinaateqartuni, isummerfigineqassaaq qanoq ililluni aamma qanoq annertutigisumik sulisut pujoralammik sunnerneqarsinnaanersut.

Suliffigisamik nalilersuineq immikkut ittoq tunngaviuvoq sulisitsisup aamma isumannaallisaanermik suleqatigiisitat pilersaarusiornissaannut suliap isumannaallisaaneq aamma peqqissuunissaq eqqarsaatigalugu isumannaatsumik qanoq ingerlannissaanut.

Isaterinermik suliaqarnermi, takuuk immikkoortoq 2.4, immikkut naliliinerup inernera takuneqarsinnaasarpoq, sulinerup pilersaarusisorneranut suliarineqarsimasumut innersuussisoqarneratigut.  Taamaalilluni piumasaqaataanngilaq paasissutissat assigiit ilumut ersersinneqassasut sulinermi pilersaarusiami aamma immikkut suliffigisamik nalilersuummi APV.

Nalilersuinermi makku ilaatinneqassapput:

• Asbestip suussusai ulorianartut
• Qinngorfigineqarsinnaanera, -suunera aamma –sivisussusia
• Pissutsit pinngoqqaatinik aamma atortunik ulorianartunik suliaqarnermut attuumasut aamma
  sulianiittut annertussusai
• Pinaveersimatitsinissamut isumannaallisaatit sunniutaat
• Sulisilluni nappaataalersartut pillugit misissuinerni misilittagarineqartut
• Asbestimut killissarititat
• Isumannaallisaaneq aamma peqqinneq pillugit nioqquteqartumit paasissutissat

Sulinermi periutsit assigiit atorlugit sulisoqarpat, suliffigisamik nalilersuineq annertusisaq APV ataaseq sananeqarpat naammappoq, naak assersuutigalugu, inini assigiinngitsuni tallimani sulisoqaraluartoq.

Nalilersuineq kukkunersiorneqassaaq, eqqortuunersoq nalornissutigineqalerpat aamma sulinermi pissutsinik allanngortoqartillugu.

2.4.  Isaterinermik suliaqarnermi sulinermut pilersaarut

Pisariaqartinneqartut pujoralakitsut sulinermi periutsit, silaannarissarfiit, imminut illersuutit aamma igitassat qanoq iginneqartarnerinut tunngasut pillugit sulinermi pilersaarummik sanasoqassaaq.  Taamaaliornikkut qularnaarneqarsinnaavoq, isaterinermik sulinerup, ikuallattoqarsimatillugu saliinermut atatillugu imaluunniit illuutinit, atortunit, kallerup inneranut atortunik taamatullu umiarsuarnik umiarsualiorfinni sulianik, atortunik asbestitalinnik piaanerup isumannaatsumik qularnaarnissaa.

Sulinermi pilersaarusiap oqaluttuarissavaa, asbestip aamma atortut asbestitallit qanoq suliarineqassanersut.  Illu isaterneqassappat, atortut asbestitallit peerneqassapput, isaterineq aallartinneqannginnerani.

Sulinermi pilersaarummut aamma ilaatinneqassaaq, isaterinermi sulinermut atatillugu eqqiaanermik suliaqarneq.

2.5. Ilisimatitsineq aamma ilitsersuineq

Sulisut atorfinitsinneqarnerminni peqqissaartumik ilisimatinneqarsimassapput, peqqissuunnissamut tunngasunik asbestimut aamma pujortarnikkut ulorianaatit annertusisarnerinut tunngasunik.

Sulilinnginnermi sulisut ilitsersuunneqassapput sulineq ulorianaateqanngitsumik qanoq ingerlanneqarsinnaanersoq, ilanngullugu ilisimatinneqassapput teknikkikkut iluaqutersuutit suut aamma imminut illersuutit suut atorneqarnissaannik aamma asbestitallit igitassat qanoq iginneqartarneri pillugit malittarisassat.

Isaterinermi sulinermut pilersaarut aallaavigalugu suliaq peqqinnissap tungaatigut illersorneqarsinnaasumik qanoq ingerlanneqarsinnaaneranik ilitsersuussisoqassaaq. Pingaaruteqarpoq, ilitsersuinermi eqqiaalluni sulinerup aamma ilanngunneqarnissaa.

Sulisut ilisimatinneqassapput, ingerlatsinermi naliginnaasuunngitsunik pisoqarpat imaluunniit ajutoortoqarpat kinguneqartumik sulisut asbestip pujoralaanik sunnerneqarnissamut ulorianaataata annerulerneranik.

Asbestip pujoralaanik sunnerneqarnissaq suli ulorianaateqartillugu, pissutsit iluarseqqinneqarnissaannut pisariaqartinneqartut inuit sullivimmiissinnaapput. Ulorianaateqarnera pisariaqarnerpaaffianut killilersimaneqassaaq aamma pissutsit iluarseqqinniarnerini sulisut ataasiakkaat piffissaat killiliiffigineqarnissaannik aalajangersaasoqassaaq.

2.6. Nalunaaruteqarneq

2.6.1. Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaaruteqarneq

Illuutit aamma umiarsuit, maskiinat iluini atortunik asbestitalinnik isaterinermik suliaq Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigineqassaaq, suliap aallartinneqannginnerani.

Suliat allat, taamaallaat sivikitsumi siunniusimasussamik aamma annikitsumik asbestimik sunnerneqaataasinnaasutut nalilerneqarsinnaasut, taamatuttaaq Sulinermik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigineqassapput.

Assersuutit:

• Ikuallattoqarsimanerata imaluunniit anorersuarnerata kinguneranik annertuunik aseruasoqarsimatillugu annertuunik asbestitalinnik qaliassianik aamma iigassianik aseqquasimasunik saliinerni
• Cementimik qaliassialianik manissunik (skiferplader) amerlasuunik asbestitalinnik piiaaneq.

Nalunaaruteqarneq qarasaasiaq imaluunniit pappiaqqat atorlugit pissaaq.

Nalunaarut suliffeqarfimmit aamma isumannaallissanermik suleqatigiissitamit atsiorneqarsimassaaq. Suliffeqarfimmi Isumannaallisaanermut ataatsimiititaliamik pilersitsisoqarsimanngippat, nalunaarut sulisut sinniisaannit allamit atsiorneqassaaq, uppernarsaataassammat suliap pilersaarusiorneqarnerani sulisut peqataatinneqarsimanerannut.

Nalunaaruteqarnermi immersugassaq ilanngussaq 1-mi assilineqarsimavoq.

Nalunaarut piaartumik nassiunneqassaaq aamma suliap aallartinnissaa minnerpaamik ullunik 8-nik sioqqullugu. Suliami, tassanngaannartumik asbestimik nassaartoqarpat, nalunaaruteqarneq piaarnerpaamik pissaaq, suliap aallarteqqinneqannginnerani.

Isaterinermik suliamut pilersaarusiaq, ilaneqarsimasoq sulisut qanoq amerlatiginerinik nalunaarummik aamma taakku atortunik asbestitalinnik isaterinermik ilinniagarisimasaannik, nalunaarutitut atorneqarsinnaavoq, sulinermut pilersaarusiaq isumannaallisaanermut ataatsimiititaliamit imaluunniit sulisut sinniissaannit atsioqataaffigineqarsimappat.

Nutaamik nalunaaruteqartoqassaaq, sulinermi pissutsit allanngornerat nassataqarpat asbestimik imaluunniit atortunik asbestitalinnik annertuumik sunnerneqarnissaq aarlerinaateqalersinnaasoq.

2.6.2. Nalunaaruteqarnissamit sanioqqutsisinnaaneq

Asbestitalimmik sulineq Sulinermik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutiginissaanut piumasaqaateqanngilaq, suliaq taamaallaat sivikitsumik ulorianaateqarpat aamma asbestimik annikitsumik sunneqaataasinnaappat aamma sunnerneqarsinnaaneq annikippat.

Suliaq taamaattoq ima ittuusinnaavoq:

• Aserfallatsaaliuinermik suliat sivikitsut, taamaallaallu soorlu cementimik asbestitalimmik suliaqarfiusut, soorlu milissuinernik imaluunniit soorlu nivinngaaviit imaluunniit pinnersaatit ikkuffii putut mikisut
• Cementip asbestitallip aserornikuunngitsup piiarneranik sulineq, isaternerani atortut aserornagit soorlu cementit asbestitallit maligaasiortut qaliassiat imaluunniit cementit asbestitallit manissut iigassiat aamma erngup aqqutaasa roojorit asbestitallit nunamiittut taarsersorneri
• Atortunik asbestitalinnik pitsaasunilli simissuineq, soorlu qaliassiat asbestitallit ulissorneri, ilanngussaq 2-mi taaneqartut periutsit malillugit
• Silaannaap uuttortarneqarnerinik katersinermik sulineq taamatullu misiliutissanik katersineq qularnaarniarlugu atortoq asbestimik imaqarnersoq.

3. Ilinniartitaaneq, ilinniartinneqarneq aamma ilitsersuineq

3.1. Ilinniartitaaneq

Illup iluaniittunik atortunik asbestitalinnik isaterinermi, isaterinermik suliallit ilinniartitaaneq immikkut ittoq ingerlassimassavaat, ilanngussaq 6 a-mi taaneqarsimasutut.

3.2. Ilinniartinneqarnerup- aamma ilitsersuinerup ingerlanera

Sulisut silami imaluunniit sulianik allanik ingerlataqartut, illup iluani atortunik asbestitalinnik suliaqartuunngitsunut ilinniartinneqarnissamik aamma ilitsersuunneqarnissamik piumasaqaateqarfigineqarput, pineqartut asbestip pujoralaanik sunnerneqarsimappata imaluunniit sunnerneqarsinnaappata. Sulisut ilinniartinneqarneq- aamma ilitsersuunneqarneq pinaveersimatitsinermut aamma isumannaallisaanermut tunngasoq ingerlatissavaat (imaanngippat tamatumunnga immikkut ilinniartitsineq ingerlatereersimagaat).

Suliaq taamaattoq ima ittuusinnaavoq:

• Atortunik asbestitalinnik, pitsaasuunngitsunik simissuineq aamma poortuineq
• Cementinik asbestitallit erngup aqqutaasa, taakku annersaat aseruasimasut isaterneri
• Cementimik qaliassialianik manissunik (skiferplader) amerlasuunik asbestitalinnik piiaaneq.
• Ikuallattoqarsimanerata kinguneranik imaluunniit anorersuarnerani annertuunik aseruasoqarsimanerata kinguneranik, atortunik asbestitalinnik annertuunik aserorsimasunik saliineq
• Isaterinermik suliaqarnerup kingorna tamakkiisumik eqqiaaneq
• Illup sitaata isaternera ulissuinerup/tamakiisumik ulissuinerup nalaani

Ilitsersuut naliginnaasoq naammappoq suliani immikkoortoq 2.6.2 pineqartuni atussallugu.

Ilinniartsitsinerup- aamma ilitsersuinerup ingerlanera paasissutissanik makkuninnga imaqassaaq, ilanngussaq 6 b-mi taaneqarsimasutut.

3.3. Suliffeqarfimmut piumasaqaat

Suliffeqarfik, isaterinermik imaluunniit asbestimik piiaanermik suliaqartussap, Sulinermik Nakkutilliisoqarfimmut uppernarsassavaa, suliffeqarfik suliap ingerlannissaanut piukkunnaateqartoq.

Tamanna pisinnaavoq, uppernarsarneqarpat

• imaappat sulisut, ilinniartitaaneq immikkoortoq 3.1-mi taaneqartoq, oqorsaatitut asbest atorneqarsimatillugu illup iluani isaterinermut tunngasoq ingerlassimappassuk,
• imaluunniit suliffeqarfiupuppernarsarsinnaappagu immikkoortoq 3.2.-mi taaneqartoq ilinniartitsinerup aamma ilitsersuinerup ingerlanneqarsimanera, allaganngorlugu nassuiaatigineqarpat ilinniartitsinerup aamma ilitsersuinerup qanoq ingerlasimanera, ilaqartillugu qulequttat immikkoortuni 1-9-mut immikkoortoq 3.2-mi pineqartut qanoq ilitsersuutigineqarsimanerinik. Isaterinermik sulinermi pilersaarut taamatut uppernarsaatitut ilaasutut atorneqarsinnaavoq.

Taamatuttaaq nassuiaat imaqassaaq nassuiaammik

• ilinniatitaanermik- aamma ilitsersuinerup ingerlanneranik kina naammassinnissimanersoq
• qanga tamanna pisimanersoq
• kina ilitsersuusimanersoq.

Inassutigineqassaaq suliani annerusuni, ilitsersuisussaq ilinniakkamik ingerlatsisimasuussasoq.

4. Isumannaallisaatit

4.1. Sunnerneqarnerup killilernissaa

Sulineq piareersarneqassaaq aamma ingerlanneqassaaq imaalillugu, sapinngisamik annertunerpaamik qularnaarniarneqassalluni inuit suliffigisamiittut aamma qanittuaniittut asbestip pujoralaanik imaluunniit atortunik asbestitalinnik sunnerneqannginnissaat. Inuit, pujoralammit sunnerneqartut imaluunniit sunnerneqarsinnaasut amerlassusaat sapinngisamik annerpaamik killilersimaneqassaaq.

Sulinermi periutsit aamma sakkut, sapinngisamik minnerpaamik pujoralatserisinnaasut atorneqassapput. Taamaattumik qisuit saattukujuut, silaannarissarfiit aqqutaat, roojoreqarfiit il.il. sapinngisamik iluitsuutillugit piiarneqassapput aamma silaannarmik panertumik sioqqanik supoortitsineq pinaveersaartinneqassaaq (masattumik sioqqanik supoortitsineq inerteqqutaavoq, tak. immikkoortoq 1.3.2).

Asbestimik cementit saattut pupiusartaasa eqqiarneri ingerlanneqarsinnaapput børstet qituttut atorlugit (erruinermi kumigutit, natermut kumigutit imaluunniit saniutit, kisianni saviminermik imaluunniit sisammik kumiutiliaanngitsut) aamma seqqittarneqarsinnaapput sakkukitsumik imermik tissaluttumik.

Atortut asbestitallit aalajangerneqarsimanngitsut ajornartinnagu milluaammik piiarneqartariaqarput.

Atortut asbestitallit isaterneqartut isuguttarterneqarsinnaapput pujoralassinnaanerat akiorniarlugu.

Atortut asbestitallit isateqqinneqarnerini, isatikkat alliaquttanut nakkaatinneqassanngillat imaluunniit allatut siammarneqassanngillat, erngiinnarli isaterneqarnerminni katersorneqassallutik.  Atortut pujoralallit katersorneqassapput matoqqasuni, ussissumik aamma ninngusuunik poortuutini.

Sulinermi periutsit, asbestip pujoraanik pinngitsootitsisinnaasut toqqorneqarsinnaanngippata, pujoralak piiarniarneqassaaq sumiiffiani.  Tamanna pisinnaavoq naleqquttumik aamma pitsaasumik silaannarissaanikkut.

Inassutigineqassaaq, silaannarissarfiit pigineqareersut unitsinneqassasut aamma ammaneri sulinerup ingerlannerani ulinneqarsimassasut eqqiarneqareersillugit.

Sakkut maskina atorlugu ingerlasut atorneqartut pujoralatsitsisarpata pitsaasumik milluaasinnaasumik pilerneqarsimassapput.

Silaannarissaaneq aamma milluaaneq silaannarmut aniatinneqassaaq aamma silaannaq aniatinneqartoq issigerneqassaaq (sukujuiaat) issigersit asbestip pujoralaanik unitsitsisinnaasoq atorlugu. Silaannaq milluarlugu aniatinneqartoq milluarteqqinneqassanngilaq.

4.2. Allagartalersuineq

Suliffigineqartoq killilersorneqassaaq aamma illersorneqarsinnaasumik allagartalersorneqassalluni taamaallaat aserfallatsaaliinermik suliat annikitsut pinnagit.  Allagartat ilusilerneqarsimassapput sungaartumik pingasunik teqeqqulittut torluummillu amma allassimasumik „SIANIGUUK“ ASBESTIMIK SULINEQ. Susassaqanngitsut iseqqusaanngillat“. „SIANIGUUK. ASBESTIMIK SULINEQ.  Susassaqanngitsut iseqqusaanngillat“.

4.3. Suliaqarfimmik assiaqusersuineq

Isaterinermik sulinermi, asbestip imaluunniit atortut asbestitallit pujoralaannik annertuumik peqartumi, suliaqarfiusoq avatangiisiinut assiaqutsersorneqassaaq, tupit assigisaalluunniit, pujoralammik pitarneqarsinnaanngitsut atorlugit, pujoralak avatangiisinut siammaqqunagu. Tupermi silaannarissarfiit suliarineqarsimassapput, atsinnerusumik naqitsinerup pujoralaap allanut siaruaannissaa akornusissallugu. Suliaqarfimmut assiaquserneqarsimasumut isissagaanni silaannarmik milluaavik assiaqut aqqutigineqassaaq  Silaannarissaalluni milluarneqartup silaannarmut aniatinneqarfissaa toqqarneqassaaq avatangiisinut tunngasut mianeralugit,  aamma silaannaq aniatinneqartoq issigerneqassaaq (sukujuiaat) issigersit asbestip pujoralaanik unitsitsisinnaasoq atorlugu.

Suliaqarfik tamakkiisumik eqqiarneqareerpat aatsaat assiaqusersuutit peerneqassapput.

4.4. Pujortarnissamut il.il. inerteqquteqarneq

Sumiiffinni asbestip pujoralaanik mingutsinneqarsimasorinartuni pujortartoqaqqusaanngilaq imaluunniit nerisoqaqqusaanngilaq, aamma tupa, nerisassat imigassallu tamaani toqqorneqassanngillat. Tamanna atuuppoq silami illup iluaniluunniit suliaqarnermi.

5. Imminut isumannaallisaatit

Asbestip pujoralaanik sunnerneqarnissamut ulorianaateqartoqartillugu sulisut imminut illersuutit atussavaat, tassaasut sullisit pujoralannaveersaatit aamma niaqqumut illersuutit aamma pisariaqassappat anersaartornermut illersuutit atorneqassapput

Imminut illersuutit akulikitsumik taarserneqartassapput aamma unikaallalluni nerinermi atorneqassanngillat Imminut illersuutit, asbestimik imaluunniit atortunik asbestitalinnik suliffiusup avataani atorneqassanngillat.  Imminut illersuutit peerneqannginnerminni pujoralaajarneqassapput. Sullisit pujoralannaveersaatit assersuutigalugu eqqiarneqarsinnaapput støvsugerlugit sullulimmi silaannartalimmi. Atisat peernerini pujoralammut illersuut (kiinarpak) atornqassaaq.

Sulisilluni imminut illersuutit atoreernerini misissorneqassapput aamma eqqiarneqassapput, aalajangersumillu taaneqarsimasumut ittujaarneqassallutik Imminut illersuutit immikkoortisimallugit eqqiarneqassapput atortut siunertamut naleqquttut atorlugit.

Imminut illersuutit atoqqinneqartussaanngitsut, pujoralammit pitarneqarsinnaanngitsumut katersorneqassapput aamma iginneqassapput, igitassatut asbestimik imalittut.

Imminut illersuutit atornerisa nassatarippassuk timikkut aamma tarnikkut ajornartorsiuteqalerneq, suliamik pineqartumik ingerlatsineq killilerneqassaaq. Suliamut immikkut artornartumut assersuutaasinnaavoq torsuusani ingeniørinut aqqutissiani nerukitsuni assigisaanilu paarmorluni sulineq aamma kissartorujussuarmi sulineq.

5.1. Anersaartornermut illersuutit

Sulisut tamarmik milluaasinnaanngitsunik anersaartornermut illersuutinik (kiinarpaat) tunineqassapput, apeqqutaatinnagu silaannaap mingutsinneqarnera peerniarneqarsimagaluarpalluunniit.

Asbestip pujoralaanik sunnerneqarnissamut ulorianaateqartoqartillugu anersaartornermut illersuutit atorneqassapput. Assersuutigalugu anersaartornermut illersuutit tamatigut atorneqassapput milluaaneq naammattoq pilersinneqarsinnaanngippat.

Anersaartornermut illersuutit minnerpaamik P2 filterit-iussapput (kiinarpak). Sulinermi pujoralatsitsisorujussuarmi anersaartornermut illersuut silaannarmik pilersorneqartuussapput, imaluunniit sulisoq ullormut akunnerit pingasut sinnerlugit anersaartornermut illersuuteqarluni sulissappat. Silaannarmik pilersorneqartumik anersaartornermut illersuuteqarluni sulinermi, sulisoq ullormut 6 tiimit qaangerlugit sulissanngilaq.

Isaterinermik sulinermi, silaannarmik pilersorneqartumik anersaartornermut illersuuteqarluni suligaanni, piffissaq suliffissaq 4-tiiminut appartinneqassaaq. Naleqquttumik qasuersaartoqartassaaq ataavartumik sulisimagaanni 2 tiimit qaangiunnerini.

Assigiinngitsunik suliaqarnermi, anersaartornermut illersuutit milluaasinnaanngitsut aamma silaannarmik pilersorneqartut anersaartornermut illersuutit atorneqarsinnaapput ullup suliffiup ataatsip ingerlanerani. Piffissaq sulisup anersaartornermut illersuuteqarluni sulilluni atorsimasaa, taakkununnga agguaqatigiisillugu appartinneqassaaq. Assersuutigalugu sulisoq atortunik asbestimik akulimmik isateriguni 2 tiimilu suliguni anersaartornermut illersuuteqarluni, taava sulinissamut piffissap akuerisap 50 %-ia atorsimassaaq. Ullup suliffiup sinnerani assersuutigalugu sulisoqarsinnaavoq silaannarmik pilersorneqartumik anersaartornermut illersuuteqarluni (isaterinerunngitsumik) 3 tiimini imaluunniit 1 1/2 tiimi anersaartornermut illersuut silaannarmik milluaasinnaanngitsoq atorlugu.

Anersaartornermut illersuut silaannarmik milluaasinnaanngitsoq supoortulerneqarsinnaavoq (blæser), tassa batteritortumik motorilik, sorujuiaat aqqusaarlugu anersaartornermut illersuummut silaannarmik supoorisoq. Anersaartorniarneq ajornannginnerulersittarpaa anersaartornermut illersuummut silaannarmik milluaasinnaanngitsumut supoortoqanngitsumut sanilliullugu. Anersaartornermut illersuut silaannarmik milluaasinnaanngitsoq naammattumik illersuutaappat, ullormi suliffiusumi 6 tiimit angullugit atorneqarsinnaavoq.

Anersaartornermut illersuut silaannarmik milluaasinnaanngitsoq supoortulerlugu taamaallaat atorneqarsinnaavoq, anersaartornermut illersuutip silaannarmik milluaasinnaanngitsup atorneqarfigisinnaasaani. Suliani pujoralammik annertuumik pilersitsisoqartillugu, assersuutigalugu isaterinermi, silaannarmik pilersorneqartumik anersaartornermut illersuut atorneqassaaq.

5.2. Sullisit pujoralannaveersaatit

Asbestip pujoralaanik sunnerneqarnissamut ulorianaateqartoqartillugu sulisut imminut illersuutit atussavaat, tassaasut niaqqumut illersuutit aamma sullisit pujoralannaveersaatit. Sullisit atallaajussapput, qungatsip paffiillu nalaasigut attuumasut, aamma sananeqaateqassapput atortumik, pujoralammik nippussorfigineqarsinnaanngitsumik.

Sullisit pujoralannaveersaatit akulikitsumik taarserneqartassapput. Sullisit pujoralannaveersaatit atorneqareernerminni katersorneqassapput pujoralammit pitarneqarsinnaanngitsunut poortorneqarlutik, erseqqissumik nalunaaqutserneqarsimasunut, imaasa asbetip pujoralaanik aniatitseratarsinnaanerannik, aamma imminut illersuutit atisanit allanit immikkoortillugit errorneqartassapput aamma sulisitsisup akiligaanik.

Ataasiaannarlugit atisat atorneqarpata, takku atorneqareerpata iginneqassapput eqqagassatut asbestertaqartutut.

6. Inuunerittuunissamut isumannaallisaatit

Asbestimik imaluunniit atortunik asbestitalinnik pujoralannartunik sulianik ingerlatsisoqarpat suliffigisami, asbestimik imaluunniit atortunik asbestitalinnik suliffiusup qanittuani, atisalersortarfinnut marlunnit iserfiusinnaasunik peqassaaq, ataasseq imminut illersuutinut atugassaq aamma ataaseq atisanut ullormut atortakkanut taamatullu uffarfik qorlortitsivittalik.  Atisalersortarfiit imatut inissinneqarsimassapput, taakku akornanni saqineq taamaallaat uffarfik aqqusaarlugu pisinnaalluni.

Asbestimik imaluunniit atortunik asbestitalinnik pujoralaqanngitsunik suliaqarnernermi, suliaqarfiup qanitaani ininut iserfiusinnaasunik peqassaaq, inuit illersuutaannik ilitsiviusinnaasunik ulluinnarni atisarineqartartunit immikkoortinneqarsimasumik aamma errorfilimmik kissartumik nillertumillu imilimmik.  Tamatuma saniatigut iserfiusinnaasumik peqassaaq uffartarfimmik, kissartumik aamma nillertumik imilimmik.

Asbestitaqartumik suliani tamani iserfiusinnaasumik nerisarfeqassaaq, sulinermut tunngasunik siunertanut atorneqassanngitsumik.

7. Eqqiaaneq aamma igitassalerineq

7.1. Eqqiaaneq

Pingaaruteqarpoq suliaqarfiusimasup sukumiisumik eqqiarneqarnissaa. Eqqagassat pujoralallit asbetitallit piaartumik katersorneqassapput iginneqassallutillu matoqqasuni, ussissumik aamma ninngusuumik poortorsimasuni Panertumik sanertoqassanngilaq. Paarlattuanik pujoralak støvsugerneqarsinnaavoq imaluunniit masatserlugu eqqiaasoqarsinnaalluni.

Asbestip pujoralaanik siaruarterineq minnerpaaffianiitikkumallugu inassutigineqarpoq suliamik isumaginnissimasunit eqqiaaneq isumagineqassasoq.

Pisariaqartillugu anersaartornermut illersuuti atorneqassaaq.assersuutigalugu minnerpaamik P2 filterilik (kiinarpak) sakkunik eqqiaanermi aamma støvsugerimik aamma silammut supoortup sukujuiaataanik imaarsinermi.

Eqqiaanermi periusissaq sukumiisumik allassimanera ilanngussaq 3-mi allassimavoq.

7.2. Eqqakkat

Asbestip pujoralaa aamma eqqagassat pujoralallit asbetitallit, issigersisit aamma assigisaat isugutsertinneqarsimasut paarineqassapput aammalu iginneqassallutik, naleqquttuni, matoqqasuni, ussissumik poortorsimasuni, asbestimik imaqarnerinik nalunaaqutsersimasuni.

 Igitassat asbestitallit, pujoralassinnaasut, soorlu qilaassat- aamma iigassat qituttut, uninngatinneqarnerminni aamma angallanneqarnerminni isuguttarterneqarsimassapput aamma ulinneqarsimassallutik, taamaalilluni pujoralaap avammut tuniluussinnaanera akornuserneqarsimassammat.

Eqqagassat asbestimik pujoralanngitsumik akullit, asbesti qajannaatsumik nippussimappat (assersuutigalugu asbestcementplade-nut), immikkut poortorneqassanngillat.

Igitsineq illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqassaaq.

8. Peqqissutsimik misissortinnerit aamma nalunaarsuineq

8.1. Peqqissutsimik misissortinnerit

Sulisut peqqissutsimut misissortinnissamut periarfissaqassapput, asbestimik sulineq imaluunniit atortunik asbestitalinnik suliaqarnerup aallartinnginnerani aamma pisariaqassappat kingorna aalajangersimasumik akuttussusilinnik aamma minnerpaamik ukiut pingasunngornerini ataasiarluni.

Sulisoq pisussaatitaanngilaq peqqissutsimut misissortinnissamut, kisianni assersuutigalugu inuk puammigut ippigisaqarpat, peqqutaasup misissorneqarnissaa pingaaruteqarpoq, ilanngullugu nalilerniarlugu ippigisaq suliamut attuumassuteqarnersoq.

Sulisitsisup isumagissavaa, misissortinnerit sulisut isertitamikkut annaasaqaatigissanngikkaat aammalu sapinngisamik suliffiup nalaaniussasoq.

Peqqissutsimut misissuinerup inerneri nakorsap Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut nassiutissavai misissuinerullu inernera pillugu nalunaaruteqarluni. Piumasaqarneq tunngavigalugu sulisumut allakkatigut nalunaarutigineqassapput. Nakorsap inernerit ukiuni minnerpaamik 40-ni toqqortarissavai.

Inernerit sulisitsisumut tunniunneqassanngillat.

8.2. Allattaavinnut nalunaarsuineq

Sulisitsisup, sulisut allattaavinnut nalunaarsussavai, nalunaarlugit sulinerisa suuneri aamma sivisussusai taamatullu tamatumunnga tunngasumik asbestimik sunniuteqarneri.  Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik aamma nakorsaq misissuisoq allattaavinnut taakkununnga takunnissinnaatitaapput.

Allattaaviit sulisut tamaasa pillugit paasissutissanik makkuninnga imaqassapput:

• Ateq aamma inuup normua
• Sulisoq pineqartoq qanga atorfinissimanersoq qangalu suliunnaarsimanersoq
• Sulisoq suliffeqarfiup suatungaani sulinersoq
• Suliaq sumut tunngasuunersoq (assersuutigalugu isaterineq)
• Tassunga atatilllugu asbestimik sunnerneqarnissamut ulorianaat, asbestip pujoralaanik uuttortaanerup inerneri nalunaarlugit, tamanna pisimappat. Uuttortaaneq pisimanngippat, assersuutigalugu isaterinermi, sunnerneqarneq eqqoriarlugu nalunaarneqassaaq.
• Inummut isumannaallisaatinik atuineq.

Allattaaviit, asbestip sunniusimanerta kingorna malunnarunnaarneranit minnerpaamik ukiuni 40-ni paarineqassapput.  Suliffiup atorunnaarnerani allattukkat najukkami Sulinermik Nakkutilliisunut nassiunneqassapput.

Sulisut aamma taakku suliffimmi imaluunniit sanaartorfimmi sinniisaat, allattaavinni paasissutissanut tamanut atuuttunik aamma kinaassusai takuneqarsinnaanngitsunut paasissutissanik takunnissinnaatitaapput.

Sulisup imminut pilluni paasissutissat allattaavinnut nalunaarsorneqarsimasut takusinnaavai.

Sulinermi akulikitsumik allamut nuuttarfiusumi, assersuutigalugu sanaartorfinni, innersuussutigineqarsinnaavoq, suliap aalajangersimasup taamaatinnerani allattaavinni nalunaarsorsimasut sulisumut tunniunneqarnissaat. Taamaalilluni sulisup asbestertalimmik suliap annertussusia il.il. takussutissaatigissavaa, massa suliami sulisitsisut arlaallit akuungaluartut.

8.3. Peqqissutsimut misissuinissamik nalunaarsuinissamillu piumasaqaat atuutinngilaq

Sulinermi, taamaallaat sivikitsumik aamma annikitsumik asbestimik sunnerneqarnissamik aarlerinartoqarsinnaasumi aamma sunniusimanera silaannarmi asbestip killissarititaata ataaniittutut nalilerneqarpat, piumasaqaataanngilaq peqqissutsimut misissuinissaq nalunaarsuinissarluunniit. Immikkoortoq 2.6.2.-mi assersuutit takukkit.

9. Asbestip pujoralaanik uttortaanerit

Asbestip ipaguaanut killissaritinneqartoq 0,1 fiber/cm³-iuvoq.

Killissarititaasoq qaangerneqarsimanersoq nalornisigineqanngippat, assersuutigalugu illup iluani isaterinermik suliaqarnermi, uuttortaanerit pisariaqanngillat.

Killissarititaasut nalinginnaasumik ataassimaneqarsinnaapput:

• Aserfallatsaaliuinermik suliat sivikitsut, taamaallaallu soorlu cementimik asbestitalimmik suliaqarfiusut, soorlu milissuinernik imaluunniit soorlu nivinngaaviit imaluunniit pinnersaatit ikkuffii putut mikisut
• Cementip asbestitallip aserornikuunngitsup piiarneranik sulineq, isaternerani atortut aserornagit soorlu cementit asbestitallit maligaasiortut qaliassiat imaluunniit cementit asbestitallit manissut iigassiat aamma erngup aqqutaasa roojorit asbestitallit nunamiittut taarsersorneri
• Atortunik asbestitalinnik pitsaasunilli simissuineq, soorlu qaliassiat asbestitallit ulissorneri, ilanngussaq 2-mi taaneqartut periutsit malillugit
• Silaannaap uuttortarneqarnerinik katersinermik sulineq taamatullu misiliutissanik katersineq qularnaarniarlugu atortoq asbestimik imaqarnersoq.

Nalornisoortoqartillugu killissarititaasoq eqquutsinneqarnersoq asbestip pujoralaa uuttortarneqassaaq. Misiligutinik tigusineq ingerlanneqassaaq sulisunit pisariaqartunik piukkunnaateqartunit. Misiliutissanik tiguneqarsimasunik misissueqqissaarneq tamakkuninnga misissueqqissaartussanit laboratorianit ingerlanneqassaaq.

Uuttortaanerit aaqqissuunneqassapput isumannaallisaanermut aaqqissuusseqatigiissimasut isumasioreernerisigut imaluunniit suliffeqarfimmi taamaattumik pilersitsisoqarsimanngippat sulisut sinniisaat alla isumasioreerlugu, uuttortaanermi inernerusut assilinerinik aamma tunineqartussaq.

Uuttortaanerit ingerlanneqarsinnaapput eqqiaanerup pitsaassusianik anguneqarsimasumik qulakkeerinninniarluni.

Asbestimik suliaqarnerni assigiinngitsuni uuttortaanerit inerneri nalinginnaasut assersuutaat ilanngussami 5-mi takutinneqarput.

Sine Frederiksen

Ilanngussaq

1. Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarut - pdf

2. Qaliassiat pladit asbestitallit qallersorneri - pdf
3. Illup iluani isaterinermut atatillugu eqqiaanermi isumannaallisaati - pdf4. Asbestitalinnik suliat assigiinngitsut ilaat pillugit naatsumik takussutissiaq - pdf5. Asbestip pujoralaanik uuttortaanerit - pdf6a. § 25, imm. 1 malillugu suliat ingerlannissaannut ilinniartitsinissamut - aamma ilitsersuinerup ingerlanissaanut piumasaqaat - pdf
6b. § 25, imm. 2 malillugu suliat ingerlannissaannut ilinniartitsinissamut- aamma ilitsersuinerup ingerlannissaanut piumasaqaat - pdf