Ilanngussaq 1 - Annikitsualuit pillugit malittarisassiat, tak. § 19, imm. 1.

1. Errortanik sigguutit

1.1. Errortanik sigguutit inuussutissarsiornermi atugassiat minnerpaamik ukiumut ataasiarluni misissorneqartassapput pineqartumik tunniussisumit allamilluunniit immikkut paasisimasalimmit, taamaattoq tak. pkt. 1.2.

1.2. llluni aamma akiliilluni errorsisarfinni sulisuinnaat pinnatik allattaaq sigguutinik atuiffigisar­ tagaanni (s.ass. napparsimmavinni aamma paaqqinniffittut illuni) sigguutit misissorneqartassapput minnerpaamik ukiup affakkuutaartumik pineqartunik tunniussisumit allamilluunniit immikkut paasisimasalimmit.

1.3. llluni aamma akiliilluni errorsisarfinni sigguutit eqqannguini takoriaannarnik marlunnik er­ seqqissunik ataavartussanillu oqaasertalikkanik allagartaqartuassaaq imatut oqaasertalinnik:

1. MIANERSOQQUSSUT
   Sigguut univitsinnagu matua ammarniassanngilat. Ajoqutit piginnittumut nalunaarutigineqapallassapput.
2. Meeqqat 15 inorlugit ukiullit sigguutinik atuissanngillat.

1.4. llluni aamma akiliilluni errorsisarfinni allattaaveqassaaq sigguutinut nipitillugit eqqaaniluun­ niit toqqortarineqartussanik.

1.5. Allattaavinni piginnittuusup makku pillugit paasissutissat eqqaamasassatut allattortassavai:

1. Misissuineq, tak. pkt. 1.2.
2. Annertuunik iluarsaanerit
3. Sullivinnik Nakkutilliisuutitat sigguutit pillugit unioqqutitsinerit. aamma peqqussutaasut, pillugit aalajangiineri.

2. Saviminernik, saffiugassanik assigisaannillu suliarinninnermut naatsorsuussatut naqiterutit

2.1. Nakkutilliinerit misissuisarnerillu

lsumannaallisaatitut atortulersuutitai, aqutsissutit (elektromekaniskiusut. elektroniskiusut, hydrauliskiusut, pneumatiskiusut, mekaniskiusut), aallartittaatai, koblingsmekanismii, kigaallas­ saatai allallu isumannaallisaanermut pingaarutilittai atuisup (piginnittuusup, sulisitsisup) sulissu­ teqarneratigut nakkutigilluarneqartuassapput pineqartumik tunniussisup ilanngullugu tunnius­ saatut atuinermut ilitsersuummi taassumunnga atasutut misissuinissamut kortimi allassimasut eqquutsillugit.

2.2. Atortulersuutinik pkt. 2.1.-imi taaneqartunik tamakkiisumik misissuineq (misissuineq nakku­ tilliinerlu) akuttunngitsunik pisassaaq imalu akulikitsigisunik isumannaatsuutitsinissaa naqiteru­ tillu sananeqaataa atuinerlu eqqarsaatigalugit pisariaqarneratut. nalinginnaasumik ullormut nol.ak. 8-ni atuisarnerni:

1. Excenterpresser-it assigisaallu qaammatit pingajussaat tamaasa
2. naqiterutit hydrauliskiusut pneumatiskiusut qaammatit 12.-ssaat tamaasa.

2.3. Pkt. 2.1. aamma pkt. 2.2 malillugit misissuineq nakkutilliinerlu ingerlanneqassapput pi­ neqartunik sanaartortumit allamilluunniit immikkut paasisimasalimmit.

2.4. Naqiterutini tamani immikkut misissorneqarnerinut korteqassaaq, tassunga pkt. 2.2. malil­ lugu misissuisimanerup inernera allatigullu isumannaatsuunissamut peqqinnissamullu tunn­ gasutigut paasissutissat allattorneqartassallutik. Misissuinermut korti naqiterutip qanittuani toqqortarineqassaaq isumannaallisaanikkullu nakkutilliisunut aamma Sullivinnik Nakkutilliisuuti­ tanit takoriaannaatitassaaq.

3. Oqimaatsunik kivitsinissamut teknikikkut atortorissaarutit

3.1. Tamanut tunngatillugu

3.1.1. Teknikikkut atortorissaarut isaterneqarsinnaasoq imaluunniit nuttarneqarsinnaasoq, oqi­ maatsunik kivitsinissamut atugassiaq, atorneqassaaq isumannaallisakkatut. taamaalilluni atort­ orissaarut atornerani tamatigut aalaakkaasuussalluni allequtarisat suussusiat pissutaalluni.

3.1.2. lnunnik kivitsineq taamaallaat pisassaaq teknikikkut atortorissaarut atortulersuutaallu, si­ unertamut naatsorsuussat, atorlugit. Maskiinami inunnik kivitsinissamut nuussuinissamulluunniit atorneqartussami kivittaat ullut sulif­ fiit tamaasa misissorneqartassaaq, ineerartaata, kooritaata assigisaasaluunniit, s.ass. sullivi­ gisaq imaluunniit qutsissutsikkut nikingassut pissutaalluni nakkarsinnaaneranut aarlerinar­ toqassappat, taamatullu pisoqarnissaa pinaveersaarniarlugu naleqquttunik aalangeersuisoqar­ sinnaanngippat.

3.1.3. Oqimaatsut nivinngakkat ataanni inunnik uninngaartoqannginnissaa, tamanna suliamik ingerlatsiniarnermi pisariaqavissanngippat, qularnaarniarlugu iliuusissiortoqassaaq. Oqimaatsut suliffiusut nalinginnaasumik inunnit uninngaarfiusut qulaavaallugit ingerlaartin­ neqassanngillat, suliffiusut tamakku assersugaanngippata. Tamannali sulianik naleqquttumik ingerlatsiniarnermut pisariaqavissappat, naleqquttunik iliuu­ sissiortoqarlunilu atuisoqassaaq.

3.1.4. Kivittaatit atortui toqqartugaassapput oqimaatsunut kivinniagassaannut, tigusiffissaan­ nut, tigusissutaannut silallu pissusianut naleqqussarlugit, aamma nivinngaaviini nivinngarneqar­ nerisa qanoq innerat atorneqarnissaallu pingaartillugit. Aggregatit kivittaatip atortuinik assigiin­ ngitsunik ilallit, atoreernerisigut isaterneqassanngippata, erseqqissumik nalunaaqqutsersugaas­ sapput, taamaalilluni atuisoq teknikikkut iliuusissat pillugit paasissutissaqassammat.

3.1.5. Kivittaatit atortui toqqortarineqartassapput ajoquserneqartussaajunnaarlugit imaluunniit aserorneqarsinnaajunnaarlugit.

3.2. Gaffeltruckit, inunnik kivittaatit il. il.

Annikitsualuit pillugit malittarisassiat taakku teknikikkut atortorissaarutinut maskiinamik ingerla­ tilinnut, oqimaatsunik kivitsisinnaasunut teknikikkut atortorissaarutip ilaanik najummisulinnut atuutissapput. Taamaattorli aalajangersakkaniit pineqanngillat elevatorit il. il. aamma teknikikkut atortorissaarutit inunnut pisunniarnikkut/aalaatsimmikkut akornutilinnut atugassiat.

3.2.1. Teknikikkut atortorissaarutinik ikkussuinissaq isaterinissarlu taamaallaat ingerlanneqas­ sapput ikkussuisartunit ilinniarsimasunit imaluunniit inummit taamatut pisinnaasalimmit siuler­ sorneqarnikkut. lkkussuineq isaterinerlu pineqartunik tunniussuisup peqqussutaanut naapertuuttumik isiumannaatsumik pissapput.

3.2.2. Teknikikkut atortorissaarutit, inunnik kivitsissutitut aaqqissuussat atorneqalersinnagu sta­ tiskiusumik artukkerneqarsinnaanera misiligarneqassaaq makkua pereernerisigut

1. annertuumik allanngortiterineq imaluunniit iluarsaaneq,
2. usisinnaassusiini atortunik taarsiineq,
3. misissuilluareernerit tamaasa, aamma
4. ikkussueqqiineq, taamaallat teknikikkut atortulersuutinik nuunneqarsinnaasunik pi­ ginnittuusumi taannaasumi ikkussueqqiinerit pinnagit.

3.2.3. Artukkerneqarsinnaanerinik misileraasuusup misileraaneq pillugu allagartamut uppernar­ saasiussaaq. Allagartaq allattuiffinni toqqortarineqassaaq, tak. pkt. 3.2.7.

3.2.4. Artukkerneqarsinnaanerinik misileraaneq imatut ingerlanneqassaaq,

1. usisinnaassusiisa qanoq oqimaatsigisunit artukkerneqarsinnaanerat paasiniar­ neqassaaq, aamma
2. qanoq orrajaatsiginera misiligarneqassaaq.

3.2.5. Teknikikkut atortorissaarutit inunnik kivitsissutissatut aaqqissuussat artukkerneqarsinnaa­ nerat sulianik akuerisanik misiligarneqassaaq atortorissaarummik tunniussisup peqqutai naa­ pertorlugit, pissutsit immikkut ittut atortinneqassanngippata.

3.2.6. Teknikikkut atortorissaarutit inunnik kivitsissutissatut aaqqissuussat pillugit allattaaveqas­ saaq, atortumi qanittuaniluunniit toqqortarineqartussamik.

Allattaaviit piginnittuusup allattuiffigisassavai- Teknikikkut atortorissaarut attartortitaappat al­ latulluunniit iliornikkut allamut atugassiissutaassappat allattaaviit atuisumit allattuiffigineqalis­ sapput.

3.2.7. Allattaavit imarissavaat

1. statiskiusumik dynamiskiusumillu orrajaassutsip misissorneranut uppernarsaat,
2. artukkerneqarsinnaaneranik misiligaanermut uppernarsaat,
3. usisinnaassusii pillugit akuersissutitut allagartat,
4. kukkunerit, amigaatit misissuinerillu pillugit paasissutissat,
5. isumannaatsuunissakkut peqqinnissakkullu pingaarutilinnik iluarsaanerit pillugit paasissutissat,
6. usisinnaassusiinut atortut taarserneqarnerinik paasissutissat, aamma
7. Sullivinnik Nakkutilliisuutitat teknikikkut atortorissaarummut tunngatillugu uni­ oqqutitsinerit, ilanngullugit peqqussutaasut pillugit aalajangiinernik paasissutissat.

3.2.8. Teknikikkut atortorissaarutit inunnik assartuutitut atorneqassanngillat, tamatumunnga aaqqissuussaanngippata.

3.2.9. Teknikikkut atortorissaarutit, nakkutilliisoqanngitsut, motorii ingerlatillugit qimanneqas­ sanngillat. Teknikikkut atortorissaarut nakkutilliisoqanngitsoq qimanneqassappat atortorissaa­ rut taanna immaqalu ikiuutitut atortui isumannaatsumik inissinneqassapput. Motori sussas­ saqanngitsunit aallartinneqarsiinnaajunnaarlugu qajannaaquteqassaaq.

3.2.10. Sulisitsisup akisussaaffigissavaa teknikikkut atortorissaarutit taamaallaat inunnit tama­ tumunnga toqqakkanit aamma pisariaqarneratut ilitsersorneqarlutillu sungiusagaasimasunit atorneqarnissaat.

3.2.11. Inuit teknikikkut atortorissaarummi suliassaqartut kisimik tassani angalaarsinnaallutillu uningaarsinnaapput, tamannalu aatsaat pisinnaassaaq iserfissiani sulinermilu toqqavissiani, inuk allatut isumannaatsumik isumannaallisagaasimassanngippat. lngerlatitsisuusoq kaler­ risaarneqareersinnagu inunnik kivittaammik qummukartoqassanngilaq.

3.2.12. Minnerpaammik qaammatit 12.-ssaat tamaasa kivittaammik tunniussisoq inulluunniit alla tamatumunnga paasisimasalik tamakkiisumik misissuisassaaq.

4. Kranit il. il.

4.1. Kranit marluk arlallilluunniit il. il., oqimaatsunik aqutaanngitsunik kivitsissutitut atugassat, ik­ kussorneqassapput imaluunniit sullivigisami qajannaarlugit ikkussorneqassappata suliffigisas­ saminni paarlakaassinnaanngorlugit naleqquttunik iliuusissiortoqassaaq assigiinngitsunik kivi­ tallit aamma assigiinngitsunik sulinermi atortulersuutillit imminnut aporaateqqunagit.

4.2. Kranit il. il. orraasinnaanissaat imaluunniit uppittoornissaat aamma inissiffimminniit nikitto­ ornissaat sisoornissaalluunniit pinaveersaartinneqassaaq. Misissorneqartassaaq iliuuseriniakkat siunertarisat malillugit sunniuteqarsinnaanersut.

4.3. Kranimik il. il. ingerlatsisup toqqaannartumik ikiuutissalluunniit imminut pisariaqarneratut paasissutissiisussat iluaqutigalugit takusinnaanngippagu kivitat ingerlaarfissaat, ingerlatsisuu­ soq ikiorserneqassaaq inummit kalerrisaarisuusussamik, sulinerlu aaqqissuusimassaaq taamaa­ lilluni apuinissat inunnut ulorianartorsiortitsinnaasut pinaveersaarneqassammata.

4.4. Sulineq aaqqissuussaassaaq taamaalilluni inummit assassornikkut isumannaalluinnartumik kivitassanik aalangeerisartussalerlugulu ingerlassanik piiaasussalerlugu, tamatumani inuup pi­ neqartup taassuma toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit ingerlassineq alaatsinaattuassammagu.

4.5. Kivitsiniarnerit tamarmik eqqortumik pilersaarusiugaassapput, naleqquttumik alaatsinaan­ neqassallutik ingerlanneqassallutillu sulisuusut isumannaatsuunissaat illersorniarlugu.

Pingaartumik kivitassaq oqimaatsoq kranit il. il. marluk arlallilluunniit ataatsikkut kivissappassuk, sulinermi periaasissiortoqarlunilu atuisoqassaaq, taamaalilluni ingerlatsisuusut akornanni na­ leqquttumik ataqatigiissaarinissaq qularnaarneqaqqullugu.

4.6. Krani il. il. sarfaaruttuuvinnikkut imaluunniit sarfakilliornikkut kivitassanik taakkuninnga aa­ langeerisinnaanngippat naleqquttunik iliuusissiortoqassaaq akornuserniarlugu tamatuma nas­ satarisaatut inunnik ulorianartorsiortoqalernissaa.

Nivinngakkatut kivitat alaatsinaattuarneqassapput, sumiiffik ulorianartoq assersugaanngippat, kivitarlu isumannaalluinnartumik nivinngagaallunilu aalangeerneqarsimanngippat.

4.7. Kraninik il. il. silami atuineq ingerlaannaq unitsinneqartassaaq silasiornikkut pissutsit ima ajortigissappata, ingerlatsinerup isumannaatsuunissaanut sunniuteqarsinnaallutik, taamaalillu­ nilu inuit ulorianartorsiortinneqarsinnaallutik. Sulinermi atortut uppinnaveerlugit isumannaallis­ arnissaannut naleqquttunik iliuusissiortoqassaaq inunnik ajoqusertoqaqqunagu.

4.8. Kraninik il. il. inissitsiterineq piiaanerlu taamaallaat ingerlanneqassapput inissitsiterisartutut ilinniarsimasunit imaluunniit inummik immikkut ilinniarsimasumik siulersorneqarnikkut. lnissitsi­ terineq piiaanerlu pissapput isumannaatsumik tunniussuisullu peqqussutaanut naapertuuttumik.

4.9. Sipilit, inunnik kivitsissutitut aaqqissuussat, kranillu il. il. tamarmik, nutaajullutik atorneqaler­ sinnagit statiskiusumik artukkerneqarsinnaanerat misiligarneqassaaq, tunniussuisumi tamanna pereersimanngippat/ingerlanneqareersimanngippat.

4.10. Artukkerneqarsinnaanerat nutaamik misiligarneqassaaq makku pereersut atuilersinnani

1. annertuumik allanngortiterineq iluarsaassinerluunniit
2. usisinnaassusiini atortunik taarsiinerit
3. tamakkiisumik misissuereernerit tamaasa aamma ukiut 10.-ssaat tamaasa
4. nutaamik ikkussuineq, taamaallat piginnittumi taannaasumi nutaamik ikkussuineq pinnagu.

4.10.1. Artukkiisinnaanermik misiligaasoq misiligaaneq pillugu allagartaliussaaq. Allagartaq al­ lattaavinni toqqortarineqassaaq, tak. pkt. 4.7.

4.11. Artukkiisinnaanermik misiligaaneq imatut ingerlanneqassaaq

1. usisinnaassusiisa qanoq oqimaatsigisunik artukkerneqarsinnaanerat, aamma
2. orrajaassuseq (uppittoorsinnaannginnera) misiligarneqassaaq inissisimaneri allanngorartillugit.

4.11.1. Usisinnaassuseqarnera misiligarneqassaaq suliatigut artukkiinerpaasartut atorlugit tun­ niussuisup peqqussutaanut naapertuuttumik pissutsit immikkut ittut atuutissanngippata.

4.12. Kranit il. il. makku pillugit allattaaveqassaaq, sakkumi qanittuaniluunniit toqqortarineqartussamik:

1. kranit il. il. aalangiikkatut inissitat annerpaamik 300 kg sinnerlugit usisinnaasut taa­ maallaat elektrotaaliat annerpaamik 1000 kg-nik inorlugillu usisinnaasut pinnagit,
2. kranit il. il. piffinni nikerartuni atorneqartussat, s.ass. sanaartornerni, tamarmik

4.13. Allattaaviit imarissavaat:

1. typiinik (suunerinik) akuersissutiginninnermut uppernarsaat
2. artukkerneqarsinnaanerinik misiligaanernut uppernarsaat
3. usisinnaassuuseqarnerinut allagartat akuersissutit
4. kukkunerit, amigaatit misissuisarnerillugu pillugit paasissutissat
5. isumannaatsuunissakkut- peqqinnissakkullu pingaarutaanik iluarsaassinerit pillugit paasissutissat
6. usisinnaassusiinut atortunik taarsiinerit pillugit paasissutissat
7. unioqqutitsinerit, ilanngullugit kranit il. il. pillugit peqqussutaasut pillugit Sullivinnik Nakkutilliisuutitat aalajangiinerinik paasissutissat.

4.14. Kraninik il. il. piginnittut atuisullu qularnaassavaat atorneqartut isumannaatsuunissakkut­ peqqinnissakkullu isumannaatsuunerat tunniussuisuusup peqqussutaanut naapertuuttumik aamma avatangiisigisani pissutsit tungaasigut.

4.14.1. Kranit il. il. inunnik assartuutitut atorneqassanngillat, tamatumunnga aaqqissuussann­ gippata.

4.15. Sulisitsisup akisussaaffigissavaa kranit il.il. taamaallaat atorneqarnissaat inunnit tama­ tumunnga immikkut toqqartukkanit aamma pisariaqarneratut ilitsersorneqarlutillu sungiusar­ neqarsimasunit.

4.16. Inuit kranimi il. il. suliaqartussat kisimik tassani angalaarsinnaapput imaluunniit uninngaar­ sinnaallutik, tamannalu aatsaat pisassaaq taakkununnga aaqqissuussatut iserfissatigut aamma sulinermi tummarfissatigut, inuk allatut isumannaallisaavigineqarsimanngippat.

4.16.1. lngerlatitsisoq kalerrinneqareersinnagu inunnik kranimi il. il. qummukartoqassanngilaq.

4.17. Kranit il.il. nakkutilliisoqanngitsut motorii qaminnagit qimaannarneqassanngillat.

4.17.1. Kranit il.il. nakkutilliisoqanngitsut qimanneqassappata sulinermi sakkut atortulersuutillu isumannaatsumik inissisimatitassapput. Motori susassaqanngitsunit allartitassaajunnaarlugu isumannaallisagaassaaq.

4.18. Kivitassanik kivitsisoqassanngilaq kivitsinissap isumannaatsuunissaa nalornisoorutaappat, s.ass. kivitassaq oqimaappallaarpat imaluunniit tigusisaataanik qajannaarinissaq pisinnaanngippat.

4.18.1. Kivitassap oqimaassusia tigusisaatit ilanngullugit isumannaatsuunissakkut pingaaru­ teqassappat paasiniarneqartassapput.

4.18.2. Najummissutit pillugit piffimmi atuiffiusumi tabeilet assigisaallunniit pigineqassapput suliatigut artukkiissutissat killissaannik nalunaarisuusut.

4.19. Kranit il. il. paarilluagaassapput taamaalilluni isumannaatsuunissakkut peqqinnissakkullu isumannaatsooqqullugit tamatumani misissorneqartassapput aserfallattaalineqarlutillu tunnius­ sisup peqqussutai malillugit. Minnerpaamik qaammatit 12.-ssaanni tunniussisumit allamilluunniit immikkut paasisimasalimmit tamakkiisumik misissorneqartassapput.

4.19.1. Kranit il. il. atoreernikut tamakkiisumik misissorneqartassapput piginnittuulersumit atorneqalersinnagit.

4.19.2. Kranit il. il.uninngatitaasimasut atorneqalersinnagit tamakkiisumik misissorneqartassap­ put.

4.20. Kranit il.il. silami atorneqartut ukiut 10.-ssaat tamaasa tamakkiisumik misissorneqartas­ sapput immikkut tamakkuninnga paasisimasalimmit (ukiut 10-t qaangiunneranni misissuineq). lmmikkut paasisimasalimmik nalunaarummi matumani pineqarput: lnuk immikkut paasisimasalik ukiut 10-t qaangiunnerannut atatillugu annertusisamik misissuisarnissamut pikkorissarsimasoq. Taamatut misissuineq ukiumi pineqartumi qaammatit 12-it qaangiunnerani misissuisussaaner­ mut taarsiunneqartassaaq.

4.20.1. Taamaattorli kranit il. il. biilinut lastilinnut aamma nioqqutissanik assartuutinut nalunaar­ sukkanut aalangiikkatut ikkussuussat ukiut 10-t qaangiunneranni misissuisarnermi pineqanngillat.

4.20.2. Ukiut 10-t qaangiunneranni misissuisarnermi ilaatinneqassapput najummissutit, svejseri­ nikkut ataqatigiissaakkat, katitikkat, isumannaallisaatitut atortut aamma attaveqatigiissutit assigisaallu.

4.20.3. Sullivik misissuinernik ingerlatsisoq misissuineq pillugu nalunarusiussaaq aamma naliliif­ figinnittassaaq kranip il.il. atorneqartuarnissaanut immikkut ittunik patsisissaatitanik aalajan­ gersaasinnaaneq pillugu.

5. Pilattuutit motorillit

5.1. Pilattuummik motorilimmik killuinissaq, orpilinni sulinissaq assigisaallu sulisitsisumit aatsaat pitinneqartassaaq niaqqumut illersuutit, siutinut illersuutit, nissunut illersuutit isikkanullu assi­ aqutit atorneqassappata. lllersuutissiatut tunniunneqartut sulineq tamaat atorneqassapput. lsi­ nut illersuutissat tunniunneqartassapput pisariaqartitsinerlu naapertorlugu atorneqartassapput.

5.2. Pilattuutinik motorilinnik allatut sulinerni illersuutissat siuliini taaneqartut atorneqartassap­ put suliat allatut iliornikkut ingerlanneqarsinnaanngippata isumannaatsuunissakkut- peqqinnis­ sakkullu isumannaalluinnartumik. Siutequtinilli atuinissaq tamatigut piumasarineqartassaaq ni­ piliornerup 85 dB(A) sinnersimappatigik.

6. Teknikikkut atortorissaarutit nuttarneqarsinnaasut, ilanngullugit nammineq ingerlasinnaasutut atortorissaarutit

6.1. Teknikikkut atortorissaarutit nammineq ingerlasinnaasut taamaallaat inunnit taamaattunik isumannaatsumik ingerlassinissami naleqquttumik sungiusarneqarsimasunit ingerlanneqassap­ put.

6.2. Teknikikkut atortorissaarut nuttarneqarsinnaasoq piffimmi suliffiusumi ingerlaassappat, in­ gerlaarfissaai pillugit naleqquttunik malittarisassiortoqassaaq taakkulu malinneqassapput.

6.3. Suliassat aaqqissuunnerinut atatillugu iliuusissiortoqassaaq, taamaalilluni pisuinnaat tek­ nikikkut atortorissaarutip ingerlavissaatigooqqunagit. Suliap naleqquttumik ingerlannissaa pil­ lugu pisariaqassappat pisuinnartunik najuuttoqarnissaa taakku ajoqusernaveersaarniarlugit na­ leqquttunik iliuusissiortoqassaaq.

6.4. Teknikikkut atortorissaarummik motorilimmik nuttarneqarsinnaasumik inunnit assartuineq aatsaat pisinnaavoq inuit isumannaatsunut assartornissaannullu naatsorsuussanut inissin­ neqassappata. lngerlaarnermi suliat ingerlanneqassappata sukkassuseq naleqqussarneqas­ saaq.

6.5. lngerlatsisoq kalerrinneqareersinnagu inunnik atortorissaarummut motorilimmut ikisoqas­ sanngilaq.

6.6. Teknikikkut atortorissaarut nuttarneqarsinnaasoq ikummatilimmik motorilik taamaallaat atorneqarsinnaavoq suliaqarfinni naammattumik silaannarinnissaat qularnaakkani inuit isu­ mannaatsuunissaat peqqinnissaallu ajoquserneqaqqunagit.

6.7. Teknikikkut atortorissaarutit motorillit nammineq ingerlasinnaasut nakkutilliisoqartitaann­ gitsut motorii ingerlatillugit qimanneqassanngillat. Atortorissaarut nakkutilliisoqartinnagu qi­ manneqassappat ikiuutitut atortulersuutigiunnagai ilanngullugit isumannaatsumik inissisimatin­ neqassaaq. Motori susassaqanngitsunit aallartinneqarsinnaajunnaarlugu isumannaallisagaas­ saaq.

6.8. Teknikikkut atortorissaarut nuttarneqarsinnaasoq motorimik ingerlatilik assartuinermut atu­ gassiaq minnerpaammik qaammatit 12.-ssaat tamaasa fabrikantimit allamilluunniit tama­ tumunnga piginnaassusilimmit tamakkiisumik misissorneqartassaaq.

Tamatumani pineqanngillat

1. qamutit, qamummik namminermik misissuisarneq eqqarsaatigalugu, nalunaarsuk­ kat misissuisarneq pillugu piumasaqaatini pineqartut. Tassa imaappoq teknikikkut atortorissaarutit motorimik qamummut ikkussamik ingerlatillit tamakkiisumik misis­ suisarneq pillugu piumasaqaammi pineqarput.
2. teknikikkut atortorissaarutit nuttarneqarneqarsinnaasut inunnut aalaatsimikkut ajuutilinnut atugassiat, aamma
3. qimuttuitsut aqqutaasigut ingerlasinnaasutut atortulersuutit, qimuttuitsut pillugit inatsisini pineqartut, qimuttuitsut aqqutaanni sulisut qamutaat pinnagit.

6.9. Teknikikkut atortorissaarutit assartuutitut atugassat nuttarneqarsinnaasut motorillit atorni­ kut tamakkiisumik misissugassanngortinneqartassapput piginnittuulersumit atorneqalersinnatik. Atortorissaarut nuttarneqarsinnaasoq, uningatitaareersimasoq tamakkiisumik misissorneqas­ saaq atorneqalersinnagu.

6.10. Teknikikkut atortorissaarutip nuttarneqarsinnaasut atortulersuutaasalu imaluunniit ikkut­ taataasa akornanni sarfamik pilersuutit aqqutaat siunertarinngisamik attaveeruttoornerit pinn­ gitsoortinneqarsinnaanngippata iliuusissat pillugit qanorluunniit ittunik aalajangiisoqassaaq inunnut ajoqusiinissaat pinaveersaarniarlugu.

6.11. Traktorit assakaasullit minnerpaamik marlunnik akselilinnik aamma kinertisimasut minner­ paamik 500 kg-t aatsaat atorneqarsinnaapput Sullivinnik Nakkutilliisuutitat teknikikkut atortoris­ saarutinik aaqqissuussineq pillugu nalunaarutaanni piumasaqaatinut naapertuuppata.

6.12. lngerlatsisuusup illersuutaanik allannguuteqartitsinissami Sullivinnik Nakkutilliisuutitat pisortaat akuersisittariaqarpoq. lngerlatitsisup illersuutai isumannaatsumik aserfallatsaaliu­ gaassapput. lngerlatitsisup illersuutai annertuumik ajoquserneqarneqarpata nutaanik taarser­ neqassapput.

7. Teknikikkut atortorissaarutit qutsissumi sivisunngitsumik sulinissamut atugassiissutaasussat

Nalinginnaasumik aalajangersakkat

7.1. Qutsissumi sivisunngitsumik sulinerni tamatigut teknikikkut atortorissaarut piukkunnarner­ paaq aamma timikkut aalaatsinut naleqqussagaq atorneqartassaaq.

7.2. Teknikikkut atortorissaarut taama ittoq suliat suunerinut naleqqussagaassaaq, taamaalilluni ilisimariinngisatut sunniutaasinnaasunut akiuussinnaassalluni taamaalillunilu sulisuusut isuman­ naatsumik sulisinnaallutillu angalaarsinnaassallutik.

7.3. Teknikikkut atortorissaarutit sivisunngitsumik qutsissumi sulinermi, uninngaarnermi anga­ laarnermiluunniit atugassat, siunertamut naleqquttuussapput tamatumunngalu naleqqussa­ gaallutik atuineq isumannaatsuunissakkut- peqqinnissakkullu isumannaalluinnaqqullugu.

7.4. Teknikikkut atortorissaarut tamatigut inissisimasassaaq manissumi aalajaatsumillu allequt­ serlugu.

7.5. Ataatsimoortunut amerlasuunut illersuiniutitut iliuusissat ataasiakkaanut illersuutissaniit pingaarnerutinneqartassapput.

7.6. Teknikikkut atortorissaarutip toqqarneqartussap qanoq ittuunera tunngavigalugu aalajan­ gerneqassaaq iliuusissatut malittarisassat suut ajoqusiisinnaasunut sulisuusut taama ittumik atuinermi nalaassinnaasaannut annikillisaataasinnaanersut. Pisariaqassappat sulisitsisup suliat ingerlatitiinnarsinnaavai isumannaallisaatinik ikkussuisoqarsimappat. lsumannaallisaatit ta­ makku aaqqissuussaassapput taamaalilluni qutsissumiit nakkarnissaq akornusersinnaallugu unitsissinnaalluguluunniit aamma sapinngisamik sulisut ajoqusernissaat pinaveersaarniarlugu.

7.7. lsumannaallisaatit taamaallaat ammasoqassapput majuartarfinnut isaariaqarfinnik.

7.8. Suliassanik immikkut ittunik ingerlatsinermut atatillugu pisariaqarpat amerlasuunut isuman­ naallisaatit peernissaat, tamatumunnga taarsiutissanik allatigut isumannaallisaasiortoqassaaq. Suliat ingerlanneqassanngillat iliuusissiortoqareersinnagu. Suliassat immikkut ittut inerlugit naammassineqareerpata imaluunniit sullivigisaq qimakkallarneqassappat, ataatsimoortunut isumannaallisaatit ikkussoqqinneqassapput.

7.9. Qutsissumi tummarfissatut nivinngarallakkanut isaarissat typiinik naleqquttunik toqqaaneq pissaaq taakkua qanoq sivisutigisumik qanorlu akulikitsigisunik atorneqarnissaat aamma qanoq qutsitsigisumut anngussinnaanissaat eqqaamallugu. lsaariaqarfissatut typi toqqagaq atorsin­ naassaaq ulorianartorsiulerfinni qimarngussuivittut. Sulitilluni tumaarfissanut taakkunanngaan­ niillu aqqutissani aqqusaartugassat, assiaquttat ikaartarfeeqqalluunniit aamma nakkarnissam­ mut ulorianartorsiorfiussanngillat.

7.10. Qutsissumi sivikitsumik sulineq taamaallaat ingerlanneqassaaq silap pissusii sulisut isu­ mannaatsuunissaannut peqqinnissaannullu aarlerinartortitsissanngippata.

lkaajusat (stilladsit)

7.11. Stilladsit suussusii najoqqutaralugit ilitsersuusiaq malillugu ikkussuisussaanermut na­ joqqutassat malinnagit stilladsit ikkussorneqarsimappata, stilladsit atukkat sananeqaataannut naatsorsuinerit ikkussuinissaq pillugu immikkuualuttunik imalik pigineqassaaq. Sananeqaatsit pillugit naatsorsukkat imaqassapput qajannaassuseq- aamma aalaakkaassuseq pillugit naatsorsuinernik.

7.12. lkkussuinissamut ilitsersuut, atugassatut toqqakkap ikkussornissaanik imalik inummit im­ mikkut paasisimasalimmit suliaassaaq. lkkussuinissamut ilitsersuutip imarissavai ikkussuinermi, allanngortiterinermi, piiaanermi atuinermilu ilitsersuutit. lkkussuinissamut ilitsersuut tassaasin­ naavoq tunniussuisuusup ilitsersuusiaa. Pisuni taama ittuni ilaartorneqarsimassaaq stilladsimut aalajangersimasumut tunngatitatut annikitsualuit immikkut pillugit paasissutissanik, ikkussuinis­ saq, piiaanissaq atuinissarluunniit periaatsimit tunniussuisup ilitsersuusiaani allassimasunit al­ laanerussappat.

7.13. Stilladsit ikkussugaassapput isumannaatsumik suliat suunerat, ikorfersuutit, aalangeerif­ fissat, qanoq oqimaatsigisunit tummarfigineqarnissaattut naatsorsuutigisat, ilanngullugit silap pissusii, pissutsillu allat stilladsit aalakkaatsuunissaannut usitussusiinullu pingaaruteqarsin­ naasut tunngavigalugit.

7.14. Stilladsit toqqavii aalaakkaasuussapput. Stilladsinut najummissutit tunngatinneqassapput manissumi. lkorfersuutissat 0,2 meterinit portunerussanngillat. Naligiinngissutit naligiissaar­ neqassapput ikorfersuutinik inissitsiterneqarsinnaasunik allanilluunniit isumannaatsumik sana­ neqaatilinnik.

7.15. Stilladsini immikkut ittunik atortulersuisoqassappat iliuusissat pillugit malittarisassior­ toqassaaq stilladsit qajannaassusiinut aalaakkaassusiinullu isumannaallisaatinik.

7.16. Stilladsinik ikkussuinissami taamaallaat atorneqassapput stilladsinut pineqartunut atasut, imaluunniit taakkununnga ilassutigissallugit naleqquttut. Stilladsit atortuisa ataasiakkaat kati­ terneri aalangeerutaallu isumannaatsumik suliaassapput. Stilladsit qipputaat naleqquttuussap­ put aatsaallu atorneqartariaqarlutik stilladsit atortui imaluunniit ilassutigissallugit naleqqussori­ sat atorsinnaanngippata. Qularnaarneqassaaq atortulersuutit atukkat isumannaatsuunerat.

7.17. Stilladsit naqqi, tummarfissat, sulinermi atorneqartussat naleqquttumik annertuunngorlu­ git suliaassapput, iluseqarlutik inissitaallutillu, taamaalilluni atuineq isumannaalluinnassammat. Tummarfimmit inulimmiit toqqammavimmut 30 mm-it sinnersimassanngilaat. Stilladsdæk-inut ataasiakkaanut isaariaqassaaq isumannaatsumik suliaasunit naleqquttumillu inissitanik ilusilik­ kanillu.

7.18. Stilladsit ingerlaartinneqarsinnaasut naleqquttunik aalangeequteqassapput qutsissumi sulianik ingerlatsisoqarnerani siunertaanngitsumik aalanaveersaatinik.

7.19. Stilladsit atuinissaq eqqarsaatigalugu naleqquttumik atitussuseqarlutillu ilusiligaassapput. Sakkut atortussallu inissinneqarsinnaassapput taamaalilluni sulinermut attuumassutillit tamar­ mik isumannaatsumik ingerlanneqarsinnaaqqullugit aamma sulinermi timip inissisimaneri aa­ laatsillu ajoqusernagit.

7.20. Stilladsit naqqi (tummarfii), isaariaqarfiit, ikaartarfiusaat assigisaallu ungalulersugaassap­ put, tak. pkt. 6.21, imaluunniit nakkarfiusinnaasuni allatut isumannaatsunik tamakkerlugit assi­ aqutsersugaassapput.

7.21. Pkt. 6.20 malillugu ungalulersuutit qajannaatsuussapput isumannaatsumillu ikkussugaas­ sallutik. Ungalulersuutit tassaasinnaapput 1 meteritut qutsitsigisumi tigummiffissat, seeqqut na­ laanni 0,5 meterinik portussusillit aamma isikkat nalaanni listi portussutsimigut minnerpaamik 15 cm-iusoq. Ungalulersuutit aamma assiaquutsersuutaasinnaapput allat, taamatulli isuman­ naatsigissappata. Nakkarfiusinnaasumi pukkinnerusumi seeqqut isikkallu nalaanni listit pinn­ gitsoorneqarsinnaapput, pinngitsuuineq immikkut ulorianaateqalersitsissanngippat.

7.22. Pkt. 6.20 malillugu ungalulersuuteqarnissaq pingitsoorneqarsinnaavoq, stilladsit naqisa assigisaasalu qarmat allalluunniit illup ilaa aalaakkaasoq ungalulersuutissatut portussusilik atu­ arpassuk, imaluunniit nakkarsinnaanermut allatut taamatulli isumannaatsigisunik isumannaal­ lisaateqassappat. Stilladsit naqqisa qarmallu, illup ilaata imaluunniit nakkarsinnaanermut isu­ mannaallisaataasut akornanni atitussutsip 0,3 meterit sinnersimassanngilai.

7.23. Stilladsinik assigisaannillu annertunerusunik ikkussuineq, ikkussornerinik allannguineq isa­ terinerlu inummut sulisitsisuusup immikkut tamatumunnga toqqagaanit pisariaqarneratullu taa­ matut suliani ilitsersorneqarsimasumit siulersorneqartassapput. lnuk taanna, sulianik siulersu­ isoq sulisullu suliassat pillugit ilitsersuusiamik atugassaqartitaassapput, tak. pkt. 7.11-7.12.

7.24. Makkuninnga ikkussuineq, ikkussuinernik allannguineq isaterinerllu

1. stilladsit 3 meterinit portunerusut, aamma
2. pujoorfiit- pujooriviillu stilladsii aamma stilladsit nivinngakkat, avatangiisini toqqavi­ gisamiit 3 meterit sinnerlugit portunerusumiittut

taamaallaat inunnit sulisitsisup tamatumunnga immikkut toqqagaanit aamma pisariaqarneratut ilitsersorneqareersimasunit ingerlanneqartassapput.

7.25. Stilladsit, 3 meterit inorlugit portussusillit, aamma pujoorfiit- pujooriviillu stilladsii stilladsillu nivinngakkat toqqavimminniit 3 meterit inorlugit portussusillit taamaallaat ikkussorneqarsin­ naapput, allanngortinneqarsinnaallutik isarterneqarsinnaallutillu inunnit sulisitsisup tamatumun­ nga immikkut toqqarsimasaanit aamma tamatumunnga pisariaqarneratut ilinniartinneqarlutillu ilitsersorneqarsimasunit, pingaartumik makku eqqarsaatigalugit

1. stilladsit pineqartut pillugit ikkussuinissamut-, piiaanissamut- allannguuteqartitsi­ nissamut ilitsersuusiamik paasinninnissaq,
2. stilladsinik pineqartunik ikkussuinermi, piiaanermi allannguuteqartitsinernilu isumannaatsuunissaq,
3. inunnik allanilluunnit sakkunik nakkartoqatsaaliorniarlugu iliuusissat,
4. silap pissusiini allanngortoqartillugu, stilladsit pineqartut isumannaatsuunerannut aarlerinartorsiortitsisinnaasunik isumannaalisaatitut iliuusissat.
5. artukkiissutaasinnaasut killissaattut akuerisat, aamma
6. siuliini taaneqartutut ikkussuinermut. piiaanermut allannguuteqartitsinernullu ata­ sumik ulorianaateqarsinnaasut allat.

7.26. Qularnaarneqartassaaq stilladsinik misissuinerit inunnit ikkussuinernut aamma allannguu­ teqartitsinernut ilisimaarinnittunit misilittagaqareersunillu taamaallaat ingerlanneqartarnissaat. Misissuisoqareeraangat allagarsiussaq uppernarsaatitut allaffigineqartassaaq, tak. pkt. 6.28.

7.27. Stilladsi 2 meterit sinnerlugit qutsissusilimmut aalangeerlugu ikkussugaq atorneqalersin­ nagu ikkussuisumit allagartalerneqassaaq, stilladsip sumut naatsorsuussaaneranik aamma ull­ ormik ikkussorneqarfianik paasissutissiisunik. Taamatuttaaq iliortoqartassaaq stilladsit ikkussor­ nerat allannguuteqartinneqarpat. Allagartami aamma allassimassaaq kingullermik pkt. 6.27 naapertorlugu misissuinerup ullua, tak. § 14.

7.28. Stilladit ilaat atorneqarnissamut piareersimanngippata, s.ass. ikkussuinermut, allannguu­ teqartitsinermut imaluunniit piiaanermut atasumik, mianersoqqussutitut kalerrisaarutinik ikkus­ sisoqassaaq isumannaallissaanermi allagartaliisarneq allatullu kalerrisaarisarneq pillugit nalu­ naarummut naapertuuttumik. Stilladsip ilai taama ittut assersorneqassapput ulorianartortai tikinneqarsinnaaqqunagit.

7.29. Stilladsinik atuinerni qularnaarneqartassaaq, stilladsit suleriaatsinut atorfissarinngisaan­ nut atorneqannginnissaat. Aamma qularnaarneqartassaaq, atortussat inissinneqartassammata ulorianartorsiornanngitsumik aamma stilladisini eqqaanilu torersuutitsinissaq.

7.30. Stilladsini qummut. ammut allatullu angalaarnissaq aatsaat pisassaaq stilladsini tama­ tumunnga aaqqissussatigut, imaluunnit allatigut taamatulli isumannaatsigisumik aqqutissiani angalaarfissianilu.

7.31. Qummukarfissat ammarngi matusartoqassapput imaluunniit assiaqutsersugaassapput si­ unertarinngisamik ammartoornaveersaataasunik. Stilladsit naqqini, suliffiusussani, qum­ mukartarfiit matoqqatitaassapput assiaqutsigaallutilluunniit.

7.32. Stilladsit. 5 meterinit portunerusut 10 meteriniillu tannerusut, aamma inunnit marluinnaan­ ngitsunit ataatsikkut atorneqartussat, immikkut qummukarfissalersugaassapput. tamanna tek­ nikikkut ajornassanngippat imaluunniit pisariuallaassanngippat.

7.33. Stilladsit naqqini majuartarfeeqqaniit, tullaqqavinniit allanilluunniit qajannaagaanngitsuniit sulisoqassanngilaq. Pisariaqassappat sulinermi stilladsit naqqini immikkut tulleqqaveqarnissaq, taama ittoq atortussiamik isumannaatsumik aalangiigassamik atugassaqarnikkut pissaaq. lm­ mikkut portoqutissamut qaqinissaq isumannaatsuussaaq, immikkullu portoqutissamiit nakkar­ sinnaanissamut isumannaallisaatitut iliuusissiortoqarsimassaaq pkt. 6.20-6.22-mut aamma pkt.6.32-mut naapertuuttunik.

7.34. Stilladsini inissakitsumi ikkussorneqarfigisaata eqqaani biilinik aporneqarnissamut aarleri­ nartulinni iliuusissiortoqartassaaq, sulisuusunut isumannaallisaataalluartussanik, s.ass. na­ leqquttunik assiaqutsersuinernik imaluunniit nalunaaqqutsersuinernik.

7.35. Sunik arlaannik atortussanilluunniit stilladsiniit nakkartoqarsinnaanera aarlerinaateqartil­ lugu naleqquttunik iliuusissiortoqartassaaq avatangiisigisanut isumannaallisaatissanik, s.ass. assiaqutsersuinernik assersuinernilluunniit.

Majuartarfeeqqat

7.36. Suliassanik qutsissumi ingerlassassanik sulinermi majuartarffeeqqanik tummarfittut atui­ neq killilimmik pisassaaq, tamatumani pkt. 6.1-6.5 tunngavigalugit naleqquttuutinnagu allanik, sulinermi atortulersuutinik isumannaannerusunik atuinissaq, pissutigalugu ajuttoorfiusinnaasut annikinnerat, aamma imaluunniit pissutigalugu atuinerup sivikitsuinnaanissaa, imaluunniit pis­ sutigalugu sulliviusumi sulisitsisumit allanngortinneqarsinnaanngitsumi allanik atuinissaq pisin­ naanngimmat.

7.37. Majuartarfeeqqat inissinneqartassapput atornerini aalaakkaasussanngorlugit. Majuartar­ feeqqat aalangiigaanngitsut aalaakkaasumi, qajannaatsumi aamma naleqquttumik annertussu­ silimmik aalangiikamik tuffilerlugit tummarfii narlorissillugit inissiffeqassapput. Majuartarfeeqqat nivinngakkat isumannaatsumik aalangeersorneqassapput aamma allunaasanik majuarfissiat eqqaassanngikkaanni, illikartoortussaajunnaarlugit sanimullu sangusaqattaartussaajunnaarlu­ git.

7.38. Majuartarfeeqqat aalangeerneqanngitsut atornerini sisusoornaveerneqassapput, soorlu qummut ammulluunniit vangiisa qajannaarsornerisigut imaluunniit sisujaatsunik allatulluunniit assingusunik atortulernerisigut.

7.39. Majuartarfeeqqatigut aalangeerneqanngitsutigut taamaallaat nassatarineqartassapput oqitsut aamma sakkut pisariitsumik atorneqarsinnaasut.

7.40. Tikitassanut majuartarfeeqqat naammattumik portunerussapput tikitassat portussusiiniit, taamaalilluni majuartarfeeqqat qummut isui najummatserfittut atorsinnaassammat qummut an­ ngunnermi ammukarnissamilu, allanik isumannaatsunik najummatserfissaqanngippat.

7.41. Majuartarfeeqqat immikkoortukkuutaatut suliaasut aamma tallisaatillit atorneqartassap­ put atornerini immikkuualuttut aalariarsinnaajunnaarnerat qularnaaqqaarlugu.

7.42. Majuartarfeeqqat sanaaginnaat atulersinnagit isumannaallisagaassapput.

7.43. Majuartarfeeqqat atorneqartassapput sulisuusoq qanoq-ilisukkulluunniit najummaffissa­ lerlugu tamatigullu isumannaatsumik najummatserfilerlugu. Pingaartumik sulisoq majuartarfe­ eqaniinnermi tigumiaqaraluaruniluunniit najummatserfissaqassaaq.

Rapelling (allunaasanik qajannaaqqusersukkanik sulinermi atuineq)

7.44. Rapelling (sulinermi allunaasanik qajannaaqqusersukkanik atortulersuuteqarneq) aatsaat atorneqartariaqarpoq sullivigisap naliliiffigineqarnera naapertorlugu, tak. Kalaallit Nunaanni sul­ livinnik isumannaallisaanermi pissutsit pillugit inatsimmi § 11 a, aamma sullivissanik naliliiffigin­ nittarneq pillugu nalunaarummi nr.1168, 8. oktober 2007-imeersumi, suliassat isumannaatsumik ingerlanneqarsinnaapata, allanillu sulinermi atortunik isumannaannerusunik atuinissaq na­ leqqutissanngippat. Sullivissamik naliliiffiginninneq tunngavigalugu aamma pingaartumik suli­ nerup sivisussusissaa timimilu aalaatsitigut killilersuutissat eqqarsaatigalugit issiavissaqassaaq naleqquttumik aaqqissuussamik.

7.45. Rapellingimik (sulinermi allunaasanik qajannaarsukkanik atuineq) atuinissami patsisissaa­ titat makku naammassineqarsimassapput:

1. Allunaasat marluusut minnerpaamik atorneqassapput tamamik immikkut ammut/qummut isumikkut qajannaarfilersugaasut; ataaseq qummut ammullu in­ gerlaassutissatut sulinermilu najummatserfittut aappaalu isumannaallisaatitut.
2. Sulisut ujatsiutinik atortulersugaassapput atuissallutillu isumannaallisaatitut allu­ naasamut aalanngiikkanik.
3. Allunaasaq najummatserfissaq qummukkaatissamik ammullu sisutitsisussamik isu­ mannaatsuik mekanikeqassaaq aamma imaaliinnaq unittaateqassaaq, taamaalil­ luni atuisup aalaatsini aqussinnaajunnaarpagit nakkarsinnaanera pinngitsoortus­ sanngorlugu. Allunaasaq isumannaallisaat atortulersugaassaaq nakkarnave­ eqqummik aalasinnaasumik, sulisup aalaasaanik malittarinnittussamik.
4. Sakkut atortulersuutillu allat, sulisunit atorneqartussat ujatsiutaannut imaluunnit is­ siavigisaannut aalangeersugaassapput allatulluunniit naleqquttumik isumannaallisagaallutik.
5. Suliassat pilersaarusiorneqassapput alaatsinaalluarneqarlutillu, taamaalilluni sulisuusut atorfissaqartitsilerfiini ingerlaannaq ikiorserneqarsinnaassallutik.
6. Sulisuusut pineqartut suliassamik pineqartumik ingerlatsinissamut immikkut naam­ mattumik ilitsersorneqarsimassapput, pingaartumik sulinermut atasumik annaassi­ niarnerni periaatsinik.

7.46. Pissutsini immikkut ittuni allunaasamik ataasiinnarmik atuinissaq akuerineqarsinnaavoq sullivissamik naliliiffiginninneq tunngavigalugu suli allunaasamik allamik atuinissap sulineq ulori­ anarnerulersissinnaappagu, aamma isumannaallisaatitigut naleqquttunik iliuusissiortoqar