Kalaallit Nunaanni teknikikkut atortorissaarutinik atuineq pillugu nalunaarut

Ujarliutit

1 - Atuuffii nassuiaatillu 
2 - Nalinginnaasumik aalajangersakkat
3 - Immikkut ittumik aalajangersakkat
4 - Immikkut akuersissutit naammagittaalliorsinnaanerlu
5 - Pinerluttulerinermik inatsit naapertorlugu pineqaatissiissutit 
6 - Atuutilersitsineq
1 - Annikitsualuit pillugit malittarisassiat, tak. § 19, imm. 1

Kalaallit Nunaanni sullivinni avatangiisit pillugit inatsimmi, tak. inatsimmik nalunaarut nr. 1048, 26. oktober 2005-imeersumi § 13, imm. 3, § 29, imm. 1, § 33, imm. 1, § 37, imm. 1, § 61, imm. 1, aamma § 67, naapertorlugit aalajangersarneqarput:

Kapitali 1 - Atuuffii nassuiaatillu

§ 1. Nalunaarut tunngavoq sulinermi imaluunniit sulianik naammassinninniaanerni teknikikkut atortorissaarutinik atuinernut, ingerlatsineq sulisitsisumi sulisitsisoqaraniluunniit pigaluarpat apeqqutaatinnagu.

§ 2. Nalunaarummi matumani teknikikkut atortorissaarutinik pineqarput:

1. Maskiinat, suut immiussivissat, apparatit, sakkut aamma allat assingusumik aaqqissuussat tamarmik,
   a) tunisassiamik (piliamik) sularinneqqaarnermi atorneqartussat,
   b) suliap inerneranik takutitsinissamut, ilanngullugit assartuinissamut toqqortarinninnissamullu atorneqartussat, imaluunniit
   c) teknikikkut iliuusissanik ingerlatsinissamut iluaqutaasussat, aamma
2. aaqqissuussanut taama ittunut, ilusilersoriikkatut sanaassanut allanullu sanaassatut aaqqissuussanut inerlugu suliami suut allat peqatigalugit ilanngussassatut naatsorsuussanut ilaasut.

Imm. 2. Nalunaarummi matumani atuinermi pineqarput:
Atortorissaarummik tamatumunngalu atasunik suleriaasissanik tamanik atuinerit tamarmik, soorlu atuilernernik, ingerlatsinermut atajunnaarsitsinissanik, passussinernik alaatsinaarinernillu, aserfallattaaliinernik, atornissaannut iluarsiiviginninnernik, iluarsaassinernik, eqqiaanernik allatullu atortorissaarummik paarinninnerit.

§ 3. Nalunaarut manna malillugu suliffimmi isumannaallisaanikkut pissutsinik inatsimmi malittarisassat nalinginnaasut malillugit pisussaaffinnik isumaginnittuussapput sulisitsisut, sullivinni aqutsisut, sulinerni aqutsisut atorfeqartitallu allat, atuisut, atortorissaarutinik pilersuisut, pilersaarusiortut, iluarsaasartut allallu, tak. inatsimmi § 2 aamma kapitali 3.

Kapitali 2 - Nalinginnaasumik aalajangersakkat

§ 4. Teknikikkut atortorissaarutinik atuineq pissaaq isumannaatsuunissakkut- peqqinnissakkullu isumannaalluinnartumik.

§ 5. Teknikikkut atortorissaarut suliamik ingerlatsinerni atorneqartussaq tamatumunnga naleqquttuullunilu naleqqussagaassaaq, taamaalilluni atuineq isumannaatsuunissakkut peqqinnissakkullu isummannaalluinnartooqqullugu.

Imm. 2. Teknikikkut atortorissaarummik toqqaaneq pisassaaq pissutsit atorneqarfigisassai aamma atortorissaarummik pineqartumik atuinikkut ajoqusiisinnaasut eqqaamallugit.

Imm. 3. Teknikikkut atortorissaarutinut tunngatillugu piumasaqaatinik atuuttunik malinninniarnermi sullivik pineqartoq aamma atortorissaarummik atuinermi sulilluni inissisimalluarnissaq allatigullumi pissutsit ergonomiimut tunngassutillit, ilanngullugit sulitilluni inissisimanerit, sianigilluarneqassapput.

Imm. 4. Taamaakkaluartoq teknikikkut atortorissaarummik atuineq isumannaatsuunissami peqqinnissamilu aarlerinaateqassappat tamanna pinngitsoorniarneqassaaq naleqquttunik iliuuseqarnertigut, s.ass. assiaqutsersuinikkut, silaannarmut aniaffissaqartitsinikkut aamma isumannaallisaatinik immikkut atortulersuinikkut imaluunniit teknikikkut allatigut isumannaallisaatini iliuusissat pillugit malittarisassiornikkut, isumannaatsuunissakkut- peqqinnissakkullu isumannaalluinnartumik suliamik pineqartumik suliaqarnissamut qularnaarisunik.

§ 6. Teknikikkut atortorissaarut aatsaat atorneqartariaqarpoq piumasaqaatinut, sananeqaataanut, atortuinut, sikringiinut il.il. atuuttussiat eqquutsinneqarsimappata. Tamatumani qularnaarneqassaaq ilaatigut atortorissaarutip aalasinnaasortaasa aalangiikkallu akornanni qanittuiniluunniit, aalasinnaasortaasalu akornanni inissaqarluarnissaa, taamaalilluni nukitsigut, stoffitigut atortussiatigullu atorneqartussatigut imaluunniit piliarineqartussatigut suut tamarmik isumannaatsumik isaatinneqarsinnaallutillu aniatinneqarsinnaaqqullugit.

§ 7. Teknikikkut atortorissaarut imaalillugu ikkussuunneqassaaq, inissinneqassaaq atorneqassallunilu isumannaatsuunissamut peqqissuunissamullu ajoqutaasinnaasut annikinnerpaatinniarlugit. Taamaalilluni qulakkeerneqassaaq atorissaarutip ilaasa aalasinnaasut aalaakkaasullu imaluunniit taakku eqqaanni aalasinnaasut akorngi naammattumik inissaqassallutik aamma imaalillugu nukissiuutit, stoffit atortullu atorneqartut tunisassiarineqartulluunniit suugaluarpataluunniit, isumannaatsumik ikkunneqarsinnaassallutik peerneqarsinnaassallutillu.

Ikkussuineq

§ 8. Teknikikkut atortorissaarummik ikkussuineq isumannaatsuunissakkut peqqinnissakkullu isumannaalluinnartuussaaq ikkussuisoqartassaarlu fabrikantip peqqussutai malillugit/naapertorlugit.

Imm. 2. Tamatumani makku isumannaarsarneqassapput,

1. allequttat (toqqaviit), ikorfartuutit, aalangiigassat aamma atortorissaarutip oqimaassusia, ilusaa atornissaalu naapertorlugit aalaakkaanissaata isumannaatsuunissaa,
2. nipiliornerit, sajuppilaarnerit allalluunniit atortorissaarumiit pisumik ippinnartussat nipaallisaataasunik allequtsersuinikkut, assersuinikkut allatulluunniit iliuuseqarnikkut sapinngisamik pinngitsoortivinniarnissaat,
3. kissamik, pujoralannik, putsumik, aalamik, gassinik il. il. ulorianaataasinnaallutillu inuunilutsitsisinnaasutut atortorissaarummiit aniatinneqartussat, tamatumanilu aarlerinaataasinnaasut pinngitsoortilluinnarnissaat,
4. inissiinerup ikkussuinermilu periaatsit avatangiisigisami pissutsit eqqarsaatigalugit isumannaatsuunissaat,
5. inissiinerup ikkussuinermilu periaatsit akornutaannginnissaat atortorissaarummik passussinerup allatullu tassani sulinerup isumannaatsuunissakkut peqqinnissakkullu isumannaalluinnartumik ingerlanneqarsinnaanissaa.

§ 9. Teknikikkut atortorissaarummik ikkussuineq, aalangeeqqaneraniit peersineq
atortulersuutaanillu piaaneq isumannaatsumik pissapput pingaartumillu fabrikantip peqqussutai malinneqassapput.

Atuinermut ilitsersuut

§ 10. Teknikikkut atortorissaarummik atuinermut atatillugu isumannaatsuunissakkut peqqinnissakkullu qanoq pingaaruteqartiginera naapertorlugu atuinermut ilitsersuut atortorissaarummik atuineq pillugu naammattunik paasissutissartalik pigineqassaaq.

Imm. 2. Ingerlanerani akornusersuutit, automatikip unittoornera allalluunniit atortorissaarummi immikkut ittumik pisut aarlerinartorsiortitsilissappata atuinermut ilitsersuut tamakkuninnga imaqartussaavoq ilitsersuutitaqarlunilu pineqartutut pisoqartillugu isumannaallisaatitigut qanoq iliuuseqartoqarnissaanut.

Imm. 3. Atuinermut ilitsersuut nutarterneqartuassaaq, ilaatigut atortorissaarummik atuinermi misilittakkat tunngavigalugit.

Imm. 4. Atuinermut ilitsersuut kalaallisut qallunaatullu oqaasertalerlugu suliaassaaq, immikkut malittarisassianik allanik imaluunniit isumannaatsuunissaq eqqarsaatigalugu oqaatsit allat atorlugit ilaqartitaassanngippat. Atuinermut ilitsersuut tigoriaannaanissaa ajornassanngippallu atortorissaarummut inissisimatitaasariaqarluni.

Atuineq il. il.

§ 11. Teknikikkut atortorissaarut suliatigut ingerlatassanuinnaq atorneqassaaq aamma patsisissaatitat naleqquttunngorsakkat tunngavigalugit, taamaalilluni killissarititaasut qaangerneqarsinnaaqqunagit isumannaatsuunissaq peqqinnissarluunniit ulorianartorsiortilerlugu.

Imm. 2. Navianaallisaatitai allatulluunniit illersuutitut atortulersuutai siunertarisaannut atorneqassapput isumannaatsuunissakkullu iliuusissatut peqqussutaasut misissuataarneqassapput.

Imm. 3. Immikkut ulorianartorsiortitsilersinnaasunik pisoqartillugu atuisoqassanngilaq, ulorianaatit pinaveersaarniarlugit isumannaatsuunissakkut iluamik iliuusissiortoqarsimanngippat. Pisariaqassappat kallertillugu innaallattarnerit kingunerisinnaasaannut illersuiniutinik naleqquttunik iliuusissiortoqareersimassaaq.

§ 12. Teknikikkut atortorissaarummik aallartitsineq, unitsitsineq, allamut saatsitsineq allatulluunniit allannguuteqartitsineq imaluunniit ingerlatsinermi akuliunneq pissapput peqqussutaasut ilitsersuutaasulluunniit malillugit. Taamatut iliortoqartariaqarpoq aarlerinartoqannginnissaaq qularnaarneqareersimappat.

§ 13. Tenikikkut atortorissaarummik eqqiaanermi, iluarsaanermi, aserfallattaaliinermi assigisaattulluunniit iliuuseqarnermi, sapinngisamik suliaq pineqartoq eqqarsaatigalugu, atortorissaarut unitsinneqarsimassaaq aallarteqqissinnaaneranullu isumannaallisarluarsimassaaq.
Tamanna ajornassappat, allanik iliuusissiortoqassaaq, suliap isumannaatsuunissakkut- peqqinnissakkullu isumannaalluinnartumik ingerlanneqarnissaa qularnaarluarumallugu.

Imm. 2. Teknikikkut atortorissaarummi immikkut ittunik suliaqarnerni aarlerinaateqassappat inuit ulorianaatilittaanik stoffenilluunniit atortussianillu attuinissaat allatulluunniit iliornikkut ajoqusiisinnaasunik sunnerneqarnissaat, tamanna pinaveersimatinneqareersimassaaq.

Ilitsersuineq sungiusaanerlu

§ 14. Atorfeqartitat teknikikkut atortorissaarutinik atuinermik ilitsersorneqassapput pisariaqarneratullu annertutigisumik sungiusarneqassapput sulinermi atugassaannik taamaalilluni atuineq isumannaatsuunissakkut peqqinnissakkullu isumannaalluinnartooqqullugu.

Imm. 2. Atorfeqartitanut ilisimatitsissutigineqassapput sulinermi avatangiisigisani teknikikkut atortorissaarutinut atasumik ulorianaateqarsinnaasut aamma sulinerminni avatangiisitigut atortorissaarutinut toqqaannartumik atunngikkaluarlugilluunniit sunniuteqarsinnaasutut allannguutaasinnaasunik.

Imm. 3. Ilitsersuinermi sungiusaanermilu minnerpaamik sammineqassapput pissutsit §§ 10-13-mi pineqartut.

§ 15. Teknikikkut atortorissaarummik atuineq kimulluunniit tassani suliaqartumut inunnulluunniit allanut immikkut ittumik ulorianartorsiortitsilerpat, sulisitsisup isumagissavaa taamaallaat inunnit immikkut tamatumunnga toqqakkanit aamma pisariaqarneratut taanna pillugu ilitsersorneqarlutillu sungiusagaasunit atorneqassasoq.

Misissuineq aserfallattaaliinerlu

§ 16. Inummit immikkut paasisimasalimmit akuttunngitsunik misissuisarnikkut aamma aserfallattaaliisarnikkut qularnaarneqartassaaq teknikikkut atortorissaarutip ataavartumik isumannaatsuunissaa aamma piumasaqaatinut § 6-imi eqqartorneqartunut naapertuuttuunissaa. Ilanngullugu siullermeersumik atuisoqalersinnagu aamma ikkussueqqereernerit tamaasa atuisoqalersinnagu naleqquttumik misissuisoqartassaaq. Atortorissaarummik pilersuisuusup peqqussutai malinneqassapput, immikkut ittutut malittarisassiani imaluunniit Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik allatut peqqussuteqanngippat, tak. Kalaallit Nunaanni sulivinni avatangiisit pillugit inatsimmi § 60.

Imm. 2. Teknikikkut atortorissaarut ajoquserneqarneranik nassataqarsinnaasumik aarlerinartorsiulersinnaanermut pissutaasinnaasunik sunniivigitinneqarsimasoq kinguliini taagorneqartutut misissorneqassaaq qularnaarniarlugu piumasaqaatit atortorissaarutip aaqqissuunneranut atornissaanullu atuuttut eqquutsinneqarnissaat, aamma ajoqusikkat suussusersinissaat piffissaalluartillugu iluarsiniarnissaat:

1. Teknikikkut atortorissaarut akuttunngitsunik misissorneqartassaaq pisariaqassappallu inummit taama ittumut paasisimasalimmit misiligarneqartassaaq.
2. Teknikikkut atortorissaarut immikkut ittumik misissorneqartassaaq inummit taama ittumut paasisimasalimmit tamatigut pisunit immikkut ittunit sunniivigineqarsimagaangat, atortorissaarutip isumannaatsuunissakkut peqqinnissakkulluunniit isumannaalluinnartumik atorneqarsinnaajunnaarneranik nassataqarsinnaasumik, s.ass. allannguutit, pisariilliornikkut ajutoortitsineq, pinngortitap piliaatut pisut imaluunniit piffissami sivisunerusumi qaminngatitsisimaneq.

Imm. 3. Teknikikkut atortorissaarummik imm. 2-mi eqqartorneqartutut misissuinerit inerneri nalunaarsorneqartassapput, toqqortarineqarlutik piffissami sivisujaami aamma Sullivinnik Nakkutilliisutitanit takoriaannaatillugit. Nalunaarsuineq il. il. pillugu immikkut malittarisassianut ilanngussaq 1-imi aalajangersarneqarsimasinnaapput. Teknikikkut atortorissaarut pineqartoq sullivinni nikeraattuni atorneqassappat, kingullermik misissuinermut uppernarsaat ilaatinneqassaaq.

Imm. 4. Allagartat, allagartaliissutit allatullu teknikikkut atortorissaarummut nalunaaqqutsersuutit taassuma qanoq ittuuneranik, passunnissaanik il. il. aarlerinaataasinnaasunillu paasissutissartaqassaaq saqqumisumiititanik erseqqissunillu.

Atortorissaarummi ajoqusiinerit kukkunerillu

§ 17. Teknikikkut atortorissaarummi kukkuneqalerpat imaluunniit ajoqusiisoqarpat ajunaarnermik peqqinnissamulluunniit ulorianartorsiortitsisinnaasunik kinguneqartussanik, imaluunniit pisoqarpat atortorissaarutip passunnissaanut, alaatsinaannissaanut imaluunniit nakkutilliissutitut atortui atortorissaarummut isumannaatsuutitsisuusut siunertarisat malillugit ingerlajunnaarpata, atortorissaarut qaminneqassaaq pissutsit malillugit isumannaatsumik ajoqutit iluarsineqarnissaasa tungaannut.

§ 18. Teknikikkut atortorissaarummik atuineq isumannaatsuunissamut peqqinnissamulluunniit atasumik atortorissaarummi amigaataasut allalluunniit immikkut ittumik pisut pissutaallutik aarlerinartorsiortitsilerpat iluarsineqariartinnagit atuisoqannginnissaa pillugu naleqquttunik iliuusissiortoqassaaq. Immaqaluunniit atortorissaarut sullivimmiit peersimatitaassaaq atassutaajarlugu assigisaattulluunniit.

Kapitali 3 - Immikkut ittumik aalajangersakkat

§ 19. Teknikikkut atortorissaarutinik ilanngussaq 1-imi taaneqartunik atuinermut §§ 4-18-ip saniatigut ilanngussami annikitsualuit pillugit malittarisassiat atuutissapput.

Imm. 2. Sullivinni avatangiisit pillugit inatsit naapertorlugu piumasaqaatit saniatigut inatsit alla, s.ass. kallerup innera pillugu inatsit, naapertorlugu piumasaqaatit aamma atortinneqassapput.

Kapitali 4 - Immikkut akuersissutit naammagittaalliorsinnaanerlu

§ 20. Sullivinnik Nakkutilliisuutitat Pisortaat immikkut ittunik pisoqartillugu nalunaarummi matumani aalajangersakkanik sanioqqutsilluni akuersisinnaavoq tamanna naleqquttuusorinarlunilu isumannaatsuusorinassappat.

§ 21. Nalunaarut malillugu aalajangiinerit naammagittaalliuutaasinnaapput Kalaallit Nunaanni sulivimmi avatangiisit pillugit inatsimmi § 64 malillugu.

Kapitali 5 - Pinerluttulerinermik inatsit naapertorlugu pineqaatissiissutit

§ 22. Sulivinni avatangiisit pillugit inatsit inatsisilluunniit allat malillugit sakkortunerusunik pillaateqarnissamut pissutissaqanngippat akiliisitaanermik imaluunniit parnaarussaanermik pillarneqassaaq kinaluunniit

1. §§ 4-18-imik aamma 19, imm. 1-imik unioqqutitsisoq, tak. ilanngussaq 1,
2. peqqussutaasunik inerteqqutaasunilluunniit nalunaarut naapertorlugu nalunaarutaasunik malinninngitsoq,
3. nalunaarut naapertorlugu immikkut akuersissummi atugassaatitanik sumiginnaasoq.

Imm. 2. §§ 4-18-imik aamma § 19, imm. 1-imik unioqqutitsinerni, tak. ilanngussaq 1, sulisitsisuusoq akiliisussanngortitaasinnaavoq, unioqqutitsinnermut piaaraluneersutut imaluunniit mianersuaalliortutut pisuunngikkaluaruniluunniit. Akiliisitsissutinut akisussaaffiginninnermi pillaataasumik allannguuteqartitsisoqassanngilaq.

Imm. 3. Piginneqatigiiffiit il. il. (inatsisilerinermik pisinnaatitaasut pisussaatitaasullu) pillaatissanut akisussaatinneqarsinnaapput pinerluttulerinermik inatsimmi kapitali 5-imi malittarisassat malillugit.

Kapitali 6 - Atuutilersitsineq

§ 23. Nalunaarut atuutilersinneqarpoq, ulloq 1. juni 2015.

Arbejdstilsynet, ulloq 12. maj 2015

PETER VESTERHEDEN / Bitten Højmark Døjholt

Ilanngussaq 1 - Annikitsualuit pillugit malittarisassiat, tak. § 19, imm. 1.

1. Errortanik sigguutit

1.1. Errortanik sigguutit inuussutissarsiornermi atugassiat minnerpaamik ukiumut ataasiarluni misissorneqartassapput pineqartumik tunniussisumit allamilluunniit immikkut paasisimasalimmit, taamaattoq tak. pkt. 1.2.

1.2. Illuni aamma akiliilluni errorsisarfinni sulisuinnaat pinnatik allattaaq sigguutinik atuiffigisartagaanni (s.ass. napparsimmavinni aamma paaqqinniffittut illuni) sigguutit misissorneqartassapput minnerpaamik ukiup affakkuutaartumik pineqartunik tunniussisumit allamilluunniit immikkut paasisimasalimmit.

1.3. Illuni aamma akiliilluni errorsisarfinni sigguutit eqqannguini takoriaannarnik marlunnik erseqqissunik ataavartussanillu oqaasertalikkanik allagartaqartuassaaq imatut oqaasertalinnik:

1. MIANERSOQQUSSUT
   Sigguut univitsinnagu matua ammarniassanngilat. Ajoqutit piginnittumut nalunaarutigineqapallassapput.
2. Meeqqat 15 inorlugit ukiullit sigguutinik atuissanngillat.

1.4. Illuni aamma akiliilluni errorsisarfinni allattaaveqassaaq sigguutinut nipitillugit eqqaaniluunniit toqqortarineqartussanik.

1.5. Allattaavinni piginnittuusup makku pillugit paasissutissat eqqaamasassatut allattortassavai:

1. Misissuineq, tak. pkt. 1.2.
2. Annertuunik iluarsaanerit
3. Sullivinnik Nakkutilliisuutitat sigguutit pillugit unioqqutitsinerit, aamma peqqussutaasut, pillugit aalajangiineri.

2. Saviminernik, saffiugassanik assigisaannillu suliarinninnermut naatsorsuussatut naqiterutit

2.1. Nakkutilliinerit misissuisarnerillu

Isumannaallisaatitut atortulersuutitai, aqutsissutit (elektromekaniskiusut, elektroniskiusut,
hydrauliskiusut, pneumatiskiusut, mekaniskiusut), aallartittaatai, koblingsmekanismii, kigaallassaatai allallu isumannaallisaanermut pingaarutilittai atuisup (piginnittuusup, sulisitsisup) sulissuteqarneratigut nakkutigilluarneqartuassapput pineqartumik tunniussisup ilanngullugu tunniussaatut atuinermut ilitsersuummi taassumunnga atasutut misissuinissamut kortimi allassimasut eqquutsillugit.

2.2. Atortulersuutinik pkt. 2.1.-imi taaneqartunik tamakkiisumik misissuineq (misissuineq nakkutilliinerlu) akuttunngitsunik pisassaaq imalu akulikitsigisunik isumannaatsuutitsinissaa naqiterutillu sananeqaataa atuinerlu eqqarsaatigalugit pisariaqarneratut, nalinginnaasumik ullormut nal.ak. 8-ni atuisarnerni:

1. Excenterpresser-it assigisaallu qaammatit pingajussaat tamaasa
2. naqiterutit hydrauliskiusut pneumatiskiusut qaammatit 12.-ssaat tamaasa.

2.3. Pkt. 2.1. aamma pkt. 2.2 malillugit misissuineq nakkutilliinerlu ingerlanneqassapput pineqartunik sanaartortumit allamilluunniit immikkut paasisimasalimmit.

2.4. Naqiterutini tamani immikkut misissorneqarnerinut korteqassaaq, tassunga pkt. 2.2. malillugu misissuisimanerup inernera allatigullu isumannaatsuunissamut peqqinnissamullu tunngasutigut paasissutissat allattorneqartassallutik. Misissuinermut korti naqiterutip qanittuani toqqortarineqassaaq isumannaallisaanikkullu nakkutilliisunut aamma Sullivinnik Nakkutilliisuutitanit takoriaannaatitassaaq.

3. Oqimaatsunik kivitsinissamut teknikikkut atortorissaarutit

3.1. Tamanut tunngatillugu

3.1.1. Teknikikkut atortorissaarut isaterneqarsinnaasoq imaluunniit nuttarneqarsinnaasoq, oqimaatsunik kivitsinissamut atugassiaq, atorneqassaaq isumannaallisakkatut, taamaalilluni atortorissaarut atornerani tamatigut aalaakkaasuussalluni allequtarisat suussusiat pissutaalluni.

3.1.2. Inunnik kivitsineq taamaallaat pisassaaq teknikikkut atortorissaarut atortulersuutaallu, siunertamut naatsorsuussat, atorlugit.

Maskiinami inunnik kivitsinissamut nuussuinissamulluunniit atorneqartussami kivittaat ullut suliffiit tamaasa misissorneqartassaaq, ineerartaata, kooritaata assigisaasaluunniit, s.ass. sullivigisaq imaluunniit qutsissutsikkut nikingassut pissutaalluni nakkarsinnaaneranut aarlerinartoqassappat, taamatullu pisoqarnissaa pinaveersaarniarlugu naleqquttunik aalangeersuisoqarsinnaanngippat.

3.1.3. Oqimaatsut nivinngakkat ataanni inunnik uninngaartoqannginnissaa, tamanna suliamik ingerlatsiniarnermi pisariaqavissanngippat, qularnaarniarlugu iliuusissiortoqassaaq.

Oqimaatsut suliffiusut nalinginnaasumik inunnit uninngaarfiusut qulaavaallugit ingerlaartinneqassanngillat, suliffiusut tamakku assersugaanngippata.

Tamannali sulianik naleqquttumik ingerlatsiniarnermut pisariaqavissappat, naleqquttunik iliuusissiortoqarlunilu atuisoqassaaq.

3.1.4. Kivittaatit atortui toqqartugaassapput oqimaatsunut kivinniagassaannut, tigusiffissaannut, tigusissutaannut silallu pissusianut naleqqussarlugit, aamma nivinngaaviini nivinngarneqarnerisa qanoq innerat atorneqarnissaallu pingaartillugit. Aggregatit kivittaatip atortuinik assigiinngitsunik ilallit, atoreernerisigut isaterneqassanngippata, erseqqissumik nalunaaqqutsersugaassapput, taamaalilluni atuisoq teknikikkut iliuusissat pillugit paasissutissaqassammat.

3.1.5. Kivittaatit atortui toqqortarineqartassapput ajoquserneqartussaajunnaarlugit imaluunniit aserorneqarsinnaajunnaarlugit.

Gaffeltruckit, inunnik kivittaatit il. il.

Annikitsualuit pillugit malittarisassiat taakku teknikikkut atortorissaarutinut maskiinamik ingerlatilinnut, oqimaatsunik kivitsisinnaasunut teknikikkut atortorissaarutip ilaanik najummisulinnut atuutissapput. Taamaattorli aalajangersakkaniit pineqanngillat elevatorit il. il. aamma teknikikkut atortorissaarutit inunnut pisunniarnikkut/aalaatsimmikkut akornutilinnut atugassiat.

3.2.1. Teknikikkut atortorissaarutinik ikkussuinissaq isaterinissarlu taamaallaat ingerlanneqassapput ikkussuisartunit ilinniarsimasunit imaluunniit inummit taamatut pisinnaasalimmit siulersorneqarnikkut. Ikkussuineq isaterinerlu pineqartunik tunniussuisup peqqussutaanut naapertuuttumik isiumannaatsumik pissapput.

3.2.2. Teknikikkut atortorissaarutit, inunnik kivitsissutitut aaqqissuussat atorneqalersinnagu statiskiusumik artukkerneqarsinnaanera misiligarneqassaaq makkua pereernerisigut

1. annertuumik allanngortiterineq imaluunniit iluarsaaneq,
2. usisinnaassusiini atortunik taarsiineq,
3. misissuilluareernerit tamaasa, aamma
4. ikkussueqqiineq, taamaallat teknikikkut atortulersuutinik nuunneqarsinnaasunik piginnittuusumi taannaasumi ikkussueqqiinerit pinnagit.

3.2.3. Artukkerneqarsinnaanerinik misileraasuusup misileraaneq pillugu allagartamut uppernarsaasiussaaq. Allagartaq allattuiffinni toqqortarineqassaaq, tak. pkt. 3.4.1.

3.2.4. Artukkerneqarsinnaanerinik misileraaneq imatut ingerlanneqassaaq,

1. usisinnaassusiisa qanoq oqimaatsigisunit artukkerneqarsinnaanerat paasiniarneqassaaq, aamma
2. qanoq orrajaatsiginera misiligarneqassaaq.

3.2.5. Teknikikkut atortorissaarutit inunnik kivitsissutissatut aaqqissuussat artukkerneqarsinnaanerat sulianik akuerisanik misiligarneqassaaq atortorissaarummik tunniussisup peqqutai naapertorlugit, pissutsit immikkut ittut atortinneqassanngippata.

3.2.8. Teknikikkut atortorissaarutit inunnik kivitsissutissatut aaqqissuussat pillugit allattaaveqassaaq, atortumi qanittuaniluunniit toqqortarineqartussamik.

Allattaaviit piginnittuusup allattuiffigisassavai- Teknikikkut atortorissaarut attartortitaappat allatulluunniit iliornikkut allamut atugassiissutaassappat allattaaviit atuisumit allattuiffigineqalissapput.

3.2.9. Allattaavit imarissavaat

1. statiskiusumik dynamiskiusumillu orrajaassutsip misissorneranut uppernarsaat,
2. artukkerneqarsinnaaneranik misiligaanermut uppernarsaat,
3. usisinnaassusii pillugit akuersissutitut allagartat,
4. kukkunerit, amigaatit misissuinerillu pillugit paasissutissat,
5. isumannaatsuunissakkut peqqinnissakkullu pingaarutilinnik iluarsaanerit pillugit paasissutissat,
6. usisinnaassusiinut atortut taarserneqarnerinik paasissutissat, aamma
7. Sullivinnik Nakkutilliisuutitat teknikikkut atortorissaarummut tunngatillugu unioqqutitsinerit, ilanngullugit peqqussutaasut pillugit aalajangiinernik paasissutissat.

3.2.10. Teknikikkut atortorissaarutit inunnik assartuutitut atorneqassanngillat, tamatumunnga aaqqissuussaanngippata.

3.2.11. Teknikikkut atortorissaarutit, nakkutilliisoqanngitsut, motorii ingerlatillugit qimanneqassanngillat. Teknikikkut atortorissaarut nakkutilliisoqanngitsoq qimanneqassappat atortorissaarut taanna immaqalu ikiuutitut atortui isumannaatsumik inissinneqassapput. Motori sussassaqanngitsunit aallartinneqarsiinnaajunnaarlugu qajannaaquteqassaaq.

3.2.12. Sulisitsisup akisussaaffigissavaa teknikikkut atortorissaarutit taamaallaat inunnit tamatumunnga toqqakkanit aamma pisariaqarneratut ilitsersorneqarlutillu sungiusagaasimasunit atorneqarnissaat.

3.2.13. Inuit teknikikkut atortorissaarummi suliassaqartut kisimik tassani angalaarsinnaallutillu uningaarsinnaapput, tamannalu aatsaat pisinnaassaaq iserfissiani sulinermilu toqqavissiani, inuk allatut isumannaatsumik isumannaallisagaasimassanngippat. Ingerlatitsisuusoq kalerrisaarneqareersinnagu inunnik kivittaammik qummukartoqassanngilaq.

3.2.14. Minnerpaammik qaammatit 12.-ssaat tamaasa kivittaammik tunniussisoq inulluunniit alla tamatumunnga paasisimasalik tamakkiisumik misissuisassaaq.

4. Kranit il. il.

4.1. Kranit marluk arlallilluunniit il. il., oqimaatsunik aqutaanngitsunik kivitsissutitut atugassat, ikkussorneqassapput imaluunniit sullivigisami qajannaarlugit ikkussorneqassappata suliffigisassaminni paarlakaassinnaanngorlugit naleqquttunik iliuusissiortoqassaaq assigiinngitsunik kivitallit aamma assigiinngitsunik sulinermi atortulersuutillit imminnut aporaateqqunagit.

4.2. Kranit il. il. orraasinnaanissaat imaluunniit uppittoornissaat aamma inissiffimminniit nikittoornissaat sisoornissaalluunniit pinaveersaartinneqassaaq. Misissorneqartassaaq iliuuseriniakkat siunertarisat malillugit sunniuteqarsinnaanersut.

4.3. Kranimik il. il. ingerlatsisup toqqaannartumik ikiuutissalluunniit imminut pisariaqarneratut paasissutissiisussat iluaqutigalugit takusinnaanngippagu kivitat ingerlaarfissaat, ingerlatsisuusoq ikiorserneqassaaq inummit kalerrisaarisuusussamik, sulinerlu aaqqissuusimassaaq taamaalilluni apuinissat inunnut ulorianartorsiortitsinnaasut pinaveersaarneqassammata.

4.4. Sulineq aaqqissuussaassaaq taamaalilluni inummit assassornikkut isumannaalluinnartumik kivitassanik aalangeerisartussalerlugulu ingerlassanik piiaasussalerlugu, tamatumani inuup pineqartup taassuma toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit ingerlassineq alaatsinaattuassammagu.

4.5. Kivitsiniarnerit tamarmik eqqortumik pilersaarusiugaassapput, naleqquttumik alaatsinaanneqassallutik ingerlanneqassallutillu sulisuusut isumannaatsuunissaat illersorniarlugu.

Pingaartumik kivitassaq oqimaatsoq kranit il. il. marluk arlallilluunniit ataatsikkut kivissappassuk, sulinermi periaasissiortoqarlunilu atuisoqassaaq, taamaalilluni ingerlatsisuusut akornanni naleqquttumik ataqatigiissaarinissaq qularnaarneqaqqullugu.

4.6. Krani il. il. sarfaaruttuuvinnikkut imaluunniit sarfakilliornikkut kivitassanik taakkuninnga aalangeerisinnaanngippat naleqquttunik iliuusissiortoqassaaq akornuserniarlugu tamatuma nassatarisaatut inunnik ulorianartorsiortoqalernissaa.

Nivinngakkatut kivitat alaatsinaattuarneqassapput, sumiiffik ulorianartoq assersugaanngippat, kivitarlu isumannaalluinnartumik nivinngagaallunilu aalangeerneqarsimanngippat.

4.7. Kraninik il. il. silami atuineq ingerlaannaq unitsinneqartassaaq silasiornikkut pissutsit ima ajortigissappata, ingerlatsinerup isumannaatsuunissaanut sunniuteqarsinnaallutik, taamaalillunilu inuit ulorianartorsiortinneqarsinnaallutik. Sulinermi atortut uppinnaveerlugit isumannaallisarnissaannut naleqquttunik iliuusissiortoqassaaq inunnik ajoqusertoqaqqunagu.

4.8. Kraninik il. il. inissitsiterineq piiaanerlu taamaallaat ingerlanneqassapput inissitsiterisartutut ilinniarsimasunit imaluunniit inummik immikkut ilinniarsimasumik siulersorneqarnikkut. Inissitsiterineq piiaanerlu pissapput isumannaatsumik tunniussuisullu peqqussutaanut naapertuuttumik.

4.9. Sipilit, inunnik kivitsissutitut aaqqissuussat, kranillu il. il. tamarmik, nutaajullutik atorneqalersinnagit statiskiusumik artukkerneqarsinnaanerat misiligarneqassaaq, tunniussuisumi tamanna pereersimanngippat/ingerlanneqareersimanngippat.

4.10. Artukkerneqarsinnaanerat nutaamik misiligarneqassaaq makku pereersut atuilersinnani

1. annertuumik allanngortiterineq iluarsaassinerluunniit
2. usisinnaassusiini atortunik taarsiinerit
3. tamakkiisumik misissuereernerit tamaasa aamma ukiut 10.-ssaat tamaasa
4. nutaamik ikkussuineq, taamaallat piginnittumi taannaasumi nutaamik ikkussuineq pinnagu.

4.10.1. Artukkiisinnaanermik misiligaasoq misiligaaneq pillugu allagartaliussaaq. Allagartaq allattaavinni toqqortarineqassaaq, tak. pkt. 4.7.

4.11. Artukkiisinnaanermik misiligaaneq imatut ingerlanneqassaaq

1. usisinnaassusiisa qanoq oqimaatsigisunik artukkerneqarsinnaanerat, aamma
2. orrajaassuseq (uppittoorsinnaannginnera) misiligarneqassaaq inissisimaneri allanngorartillugit.

4.11.1. Usisinnaassuseqarnera misiligarneqassaaq suliatigut artukkiinerpaasartut atorlugit tunniussuisup peqqussutaanut naapertuuttumik pissutsit immikkut ittut atuutissanngippata.

4.12. Kranit il. il. makku pillugit allattaaveqassaaq, sakkumi qanittuaniluunniit toqqortarineqartussamik:

1. kranit il. il. aalangiikkatut inissitat annerpaamik 300 kg sinnerlugit usisinnaasut taamaallaat elektrotaaliat annerpaamik 1000 kg-nik inorlugillu usisinnaasut pinnagit,
2. kranit il. il. piffinni nikerartuni atorneqartussat, s.ass. sanaartornerni, tamarmik

4.13. Allattaaviit imarissavaat:

1. typiinik (suunerinik) akuersissutiginninnermut uppernarsaat
2. artukkerneqarsinnaanerinik misiligaanernut uppernarsaat
3. usisinnaassuuseqarnerinut allagartat akuersissutit
4. kukkunerit, amigaatit misissuisarnerillugu pillugit paasissutissat
5. isumannaatsuunissakkut- peqqinnissakkullu pingaarutaanik iluarsaassinerit pillugit paasissutissat
6. usisinnaassusiinut atortunik taarsiinerit pillugit paasissutissat
7. unioqqutitsinerit, ilanngullugit kranit il. il. pillugit peqqussutaasut pillugit Sullivinnik Nakkutilliisuutitat aalajangiinerinik paasissutissat.

4.14. Kraninik il. il. piginnittut atuisullu qularnaassavaat atorneqartut isumannaatsuunissakkut- peqqinnissakkullu isumannaatsuunerat tunniussuisuusup peqqussutaanut naapertuuttumik aamma avatangiisigisani pissutsit tungaasigut.

4.14.1. Kranit il. il. inunnik assartuutitut atorneqassanngillat, tamatumunnga aaqqissuussanngippata.

4.15. Sulisitsisup akisussaaffigissavaa kranit il.il. taamaallaat atorneqarnissaat inunnit tamatumunnga immikkut toqqartukkanit aamma pisariaqarneratut ilitsersorneqarlutillu sungiusarneqarsimasunit.

4.16. Inuit kranimi il. il. suliaqartussat kisimik tassani angalaarsinnaapput imaluunniit uninngaarsinnaallutik, tamannalu aatsaat pisassaaq taakkununnga aaqqissuussatut iserfissatigut aamma sulinermi tummarfissatigut, inuk allatut isumannaallisaavigineqarsimanngippat.

4.16.1. Ingerlatitsisoq kalerrinneqareersinnagu inunnik kranimi il. il. qummukartoqassanngilaq.

4.17. Kranit il.il. nakkutilliisoqanngitsut motorii qaminnagit qimaannarneqassanngillat.

4.17.1. Kranit il.il. nakkutilliisoqanngitsut qimanneqassappata sulinermi sakkut atortulersuutillu isumannaatsumik inissisimatitassapput. Motori susassaqanngitsunit allartitassaajunnaarlugu isumannaallisagaassaaq.

4.18. Kivitassanik kivitsisoqassanngilaq kivitsinissap isumannaatsuunissaa nalornisoorutaappat, s.ass. kivitassaq oqimaappallaarpat imaluunniit tigusisaataanik qajannaarinissaq pisinnaanngippat.

4.18.1. Kivitassap oqimaassusia tigusisaatit ilanngullugit isumannaatsuunissakkut pingaaruteqassappat paasiniarneqartassapput.

4.18.2. Najummissutit pillugit piffimmi atuiffiusumi tabellet assigisaallunniit pigineqassapput suliatigut artukkiissutissat killissaannik nalunaarisuusut.

4.19. Kranit il. il. paarilluagaassapput taamaalilluni isumannaatsuunissakkut peqqinnissakkullu isumannaatsooqqullugit tamatumani misissorneqartassapput aserfallattaalineqarlutillu tunniussisup peqqussutai malillugit. Minnerpaamik qaammatit 12.-ssaanni tunniussisumit allamilluunniit immikkut paasisimasalimmit tamakkiisumik misissorneqartassapput.

4.19.1. Kranit il. il. atoreernikut tamakkiisumik misissorneqartassapput piginnittuulersumit atorneqalersinnagit.

4.19.2. Kranit il. il.uninngatitaasimasut atorneqalersinnagit tamakkiisumik misissorneqartassapput.

4.20. Kranit il.il. silami atorneqartut ukiut 10.-ssaat tamaasa tamakkiisumik misissorneqartassapput immikkut tamakkuninnga paasisimasalimmit (ukiut 10-t qaangiunneranni misissuineq). Immikkut paasisimasalimmik nalunaarummi matumani pineqarput: Inuk immikkut paasisimasalik ukiut 10-t qaangiunnerannut atatillugu annertusisamik misissuisarnissamut pikkorissarsimasoq. Taamatut misissuineq ukiumi pineqartumi qaammatit 12-it qaangiunnerani misissuisussaanermut taarsiunneqartassaaq.

4.20.1. Taamaattorli kranit il. il. biilinut lastilinnut aamma nioqqutissanik assartuutinut nalunaarsukkanut aalangiikkatut ikkussuussat ukiut 10-t qaangiunneranni misissuisarnermi pineqanngillat.

4.20.2. Ukiut 10-t qaangiunneranni misissuisarnermi ilaatinneqassapput najummissutit, svejserinikkut ataqatigiissaakkat, katitikkat, isumannaallisaatitut atortut aamma attaveqatigiissutit assigisaallu.

4.20.3. Sullivik misissuinernik ingerlatsisoq misissuineq pillugu nalunarusiussaaq aamma naliliiffiginnittassaaq kranip il.il. atorneqartuarnissaanut immikkut ittunik patsisissaatitanik aalajangersaasinnaaneq pillugu.

5. Pilattuutit motorillit

5.1. Pilattuummik motorilimmik killuinissaq, orpilinni sulinissaq assigisaallu sulisitsisumit aatsaat pitinneqartassaaq niaqqumut illersuutit, siutinut illersuutit, nissunut illersuutit isikkanullu assiaqutit atorneqassappata. Illersuutissiatut tunniunneqartut sulineq tamaat atorneqassapput. Isinut illersuutissat tunniunneqartassapput pisariaqartitsinerlu naapertorlugu atorneqartassapput.

5.2. Pilattuutinik motorilinnik allatut sulinerni illersuutissat siuliini taaneqartut atorneqartassapput suliat allatut iliornikkut ingerlanneqarsinnaanngippata isumannaatsuunissakkut- peqqinnissakkullu isumannaalluinnartumik. Siutequtinilli atuinissaq tamatigut piumasarineqartassaaq nipiliornerup 85 dB(A) sinnersimappatigik.

6. Teknikikkut atortorissaarutit nuttarneqarsinnaasut, ilanngullugit nammineq ingerlasinnaasutut atortorissaarutit

6.1. Teknikikkut atortorissaarutit nammineq ingerlasinnaasut taamaallaat inunnit taamaattunik isumannaatsumik ingerlassinissami naleqquttumik sungiusarneqarsimasunit ingerlanneqassapput.

6.2. Teknikikkut atortorissaarut nuttarneqarsinnaasoq piffimmi suliffiusumi ingerlaassappat, ingerlaarfissaai pillugit naleqquttunik malittarisassiortoqassaaq taakkulu malinneqassapput.

6.3. Suliassat aaqqissuunnerinut atatillugu iliuusissiortoqassaaq, taamaalilluni pisuinnaat teknikikkut atortorissaarutip ingerlavissaatigooqqunagit. Suliap naleqquttumik ingerlannissaa pillugu pisariaqassappat pisuinnartunik najuuttoqarnissaa taakku ajoqusernaveersaarniarlugit naleqquttunik iliuusissiortoqassaaq.

6.4. Teknikikkut atortorissaarummik motorilimmik nuttarneqarsinnaasumik inunnit assartuineq aatsaat pisinnaavoq inuit isumannaatsunut assartornissaannullu naatsorsuussanut inissinneqassappata. Ingerlaarnermi suliat ingerlanneqassappata sukkassuseq naleqqussarneqassaaq.

6.5. Ingerlatsisoq kalerrinneqareersinnagu inunnik atortorissaarummut motorilimmut ikisoqassanngilaq.

6.6. Teknikikkut atortorissaarut nuttarneqarsinnaasoq ikummatilimmik motorilik taamaallaat atorneqarsinnaavoq suliaqarfinni naammattumik silaannarinnissaat qularnaakkani inuit isumannaatsuunissaat peqqinnissaallu ajoquserneqaqqunagit.

6.7. Teknikikkut atortorissaarutit motorillit nammineq ingerlasinnaasut nakkutilliisoqartitaanngitsut motorii ingerlatillugit qimanneqassanngillat. Atortorissaarut nakkutilliisoqartinnagu qimanneqassappat ikiuutitut atortulersuutigiunnagai ilanngullugit isumannaatsumik inissisimatinneqassaaq. Motori susassaqanngitsunit aallartinneqarsinnaajunnaarlugu isumannaallisagaassaaq.

6.8. Teknikikkut atortorissaarut nuttarneqarsinnaasoq motorimik ingerlatilik assartuinermut atugassiaq minnerpaammik qaammatit 12.-ssaat tamaasa fabrikantimit allamilluunniit tamatumunnga piginnaassusilimmit tamakkiisumik misissorneqartassaaq.

Tamatumani pineqanngillat

1. qamutit, qamummik namminermik misissuisarneq eqqarsaatigalugu, nalunaarsukkat misissuisarneq pillugu piumasaqaatini pineqartut. Tassa imaappoq teknikikkut atortorissaarutit motorimik qamummut ikkussamik ingerlatillit tamakkiisumik misissuisarneq pillugu piumasaqaammi pineqarput.
2. teknikikkut atortorissaarutit nuttarneqarneqarsinnaasut inunnut aalaatsimikkut ajuutilinnut atugassiat, aamma
3. qimuttuitsut aqqutaasigut ingerlasinnaasutut atortulersuutit, qimuttuitsut pillugit inatsisini pineqartut, qimuttuitsut aqqutaanni sulisut qamutaat pinnagit.

6.9. Teknikikkut atortorissaarutit assartuutitut atugassat nuttarneqarsinnaasut motorillit atornikut tamakkiisumik misissugassanngortinneqartassapput piginnittuulersumit atorneqalersinnatik. Atortorissaarut nuttarneqarsinnaasoq, uningatitaareersimasoq tamakkiisumik misissorneqassaaq atorneqalersinnagu.

6.10. Teknikikkut atortorissaarutip nuttarneqarsinnaasut atortulersuutaasalu imaluunniit ikkuttaataasa akornanni sarfamik pilersuutit aqqutaat siunertarinngisamik attaveeruttoornerit pinngitsoortinneqarsinnaanngippata iliuusissat pillugit qanorluunniit ittunik aalajangiisoqassaaq inunnut ajoqusiinissaat pinaveersaarniarlugu.

6.11. Traktorit assakaasullit minnerpaamik marlunnik akselilinnik aamma kinertisimasut minnerpaamik 500 kg-t aatsaat atorneqarsinnaapput Sullivinnik Nakkutilliisuutitat teknikikkut atortorissaarutinik aaqqissuussineq pillugu nalunaarutaanni piumasaqaatinut naapertuuppata.

6.12. Ingerlatsisuusup illersuutaanik allannguuteqartitsinissami Sullivinnik Nakkutilliisuutitat pisortaat akuersisittariaqarpoq. Ingerlatitsisup illersuutai isumannaatsumik aserfallatsaaliugaassapput. Ingerlatitsisup illersuutai annertuumik ajoquserneqarneqarpata nutaanik taarserneqassapput.

7. Teknikikkut atortorissaarutit qutsissumi sivisunngitsumik sulinissamut atugassiissutaasussat

Nalinginnaasumik aalajangersakkat

7.1. Qutsissumi sivisunngitsumik sulinerni tamatigut teknikikkut atortorissaarut piukkunnarnerpaaq aamma timikkut aalaatsinut naleqqussagaq atorneqartassaaq.

7.2. Teknikikkut atortorissaarut taama ittoq suliat suunerinut naleqqussagaassaaq, taamaalilluni ilisimariinngisatut sunniutaasinnaasunut akiuussinnaassalluni taamaalillunilu sulisuusut isumannaatsumik sulisinnaallutillu angalaarsinnaassallutik.

7.3. Teknikikkut atortorissaarutit sivisunngitsumik qutsissumi sulinermi, uninngaarnermi angalaarnermiluunniit atugassat, siunertamut naleqquttuussapput tamatumunngalu naleqqussagaallutik atuineq isumannaatsuunissakkut- peqqinnissakkullu isumannaalluinnaqqullugu.

7.4. Teknikikkut atortorissaarut tamatigut inissisimasassaaq manissumi aalajaatsumillu allequtserlugu.

7.5. Ataatsimoortunut amerlasuunut illersuiniutitut iliuusissat ataasiakkaanut illersuutissaniit pingaarnerutinneqartassapput.

7.6. Teknikikkut atortorissaarutip toqqarneqartussap qanoq ittuunera tunngavigalugu aalajangerneqassaaq iliuusissatut malittarisassat suut ajoqusiisinnaasunut sulisuusut taama ittumik atuinermi nalaassinnaasaannut annikillisaataasinnaanersut. Pisariaqassappat sulisitsisup suliat ingerlatitiinnarsinnaavai isumannaallisaatinik ikkussuisoqarsimappat. Isumannaallisaatit tamakku aaqqissuussaassapput taamaalilluni qutsissumiit nakkarnissaq akornusersinnaallugu unitsissinnaalluguluunniit aamma sapinngisamik sulisut ajoqusernissaat pinaveersaarniarlugu.

7.7. Isumannaallisaatit taamaallaat ammasoqassapput majuartarfinnut isaariaqarfinnik.

7.8. Suliassanik immikkut ittunik ingerlatsinermut atatillugu pisariaqarpat amerlasuunut isumannaallisaatit peernissaat, tamatumunnga taarsiutissanik allatigut isumannaallisaasiortoqassaaq. Suliat ingerlanneqassanngillat iliuusissiortoqareersinnagu. Suliassat immikkut ittut inerlugit naammassineqareerpata imaluunniit sullivigisaq qimakkallarneqassappat, ataatsimoortunut isumannaallisaatit ikkussoqqinneqassapput.

7.9. Qutsissumi tummarfissatut nivinngarallakkanut isaarissat typiinik naleqquttunik toqqaaneq pissaaq taakkua qanoq sivisutigisumik qanorlu akulikitsigisunik atorneqarnissaat aamma qanoq qutsitsigisumut anngussinnaanissaat eqqaamallugu. Isaariaqarfissatut typi toqqagaq atorsinnaassaaq ulorianartorsiulerfinni qimarngussuivittut. Sulitilluni tumaarfissanut taakkunanngaanniillu aqqutissani aqqusaartugassat, assiaquttat ikaartarfeeqqalluunniit aamma nakkarnissammut ulorianartorsiorfiussanngillat.

7.10. Qutsissumi sivikitsumik sulineq taamaallaat ingerlanneqassaaq silap pissusii sulisut isumannaatsuunissaannut peqqinnissaannullu aarlerinartortitsissanngippata.

Ikaajusat (stilladsit)

7.11. Stilladsit suussusii najoqqutaralugit ilitsersuusiaq malillugu ikkussuisussaanermut najoqqutassat malinnagit stilladsit ikkussorneqarsimappata, stilladsit atukkat sananeqaataannut naatsorsuinerit ikkussuinissaq pillugu immikkuualuttunik imalik pigineqassaaq. Sananeqaatsit pillugit naatsorsukkat imaqassapput qajannaassuseq- aamma aalaakkaassuseq pillugit naatsorsuinernik.

7.12. Ikkussuinissamut ilitsersuut, atugassatut toqqakkap ikkussornissaanik imalik inummit immikkut paasisimasalimmit suliaassaaq. Ikkussuinissamut ilitsersuutip imarissavai ikkussuinermi, allanngortiterinermi, piiaanermi atuinermilu ilitsersuutit. Ikkussuinissamut ilitsersuut tassaasinnaavoq tunniussuisuusup ilitsersuusiaa. Pisuni taama ittuni ilaartorneqarsimassaaq stilladsimut aalajangersimasumut tunngatitatut annikitsualuit immikkut pillugit paasissutissanik, ikkussuinissaq, piiaanissaq atuinissarluunniit periaatsimit tunniussuisup ilitsersuusiaani allassimasunit allaanerussappat.

7.13. Stilladsit ikkussugaassapput isumannaatsumik suliat suunerat, ikorfersuutit, aalangeeriffissat, qanoq oqimaatsigisunit tummarfigineqarnissaattut naatsorsuutigisat, ilanngullugit silap pissusii, pissutsillu allat stilladsit aalakkaatsuunissaannut usitussusiinullu pingaaruteqarsinnaasut tunngavigalugit.

7.14. Stilladsit toqqavii aalaakkaasuussapput. Stilladsinut najummissutit tunngatinneqassapput manissumi. Ikorfersuutissat 0,2 meterinit portunerussanngillat. Naligiinngissutit naligiissaarneqassapput ikorfersuutinik inissitsiterneqarsinnaasunik allanilluunniit isumannaatsumik sananeqaatilinnik.

7.15. Stilladsini immikkut ittunik atortulersuisoqassappat iliuusissat pillugit malittarisassiortoqassaaq stilladsit qajannaassusiinut aalaakkaassusiinullu isumannaallisaatinik.

7.16. Stilladsinik ikkussuinissami taamaallaat atorneqassapput stilladsinut pineqartunut atasut, imaluunniit taakkununnga ilassutigissallugit naleqquttut. Stilladsit atortuisa ataasiakkaat katiterneri aalangeerutaallu isumannaatsumik suliaassapput. Stilladsit qipputaat naleqquttuussapput aatsaallu atorneqartariaqarlutik stilladsit atortui imaluunniit ilassutigissallugit naleqqussorisat atorsinnaanngippata. Qularnaarneqassaaq atortulersuutit atukkat isumannaatsuunerat.

7.17. Stilladsit naqqi, tummarfissat, sulinermi atorneqartussat naleqquttumik annertuunngorlugit suliaassapput, iluseqarlutik inissitaallutillu, taamaalilluni atuineq isumannaalluinnassammat. Tummarfimmit inulimmiit toqqammavimmut 30 mm-it sinnersimassanngilaat. Stilladsdæk-inut ataasiakkaanut isaariaqassaaq isumannaatsumik suliaasunit naleqquttumillu inissitanik ilusilikkanillu.

7.18. Stilladsit ingerlaartinneqarsinnaasut naleqquttunik aalangeequteqassapput qutsissumi sulianik ingerlatsisoqarnerani siunertaanngitsumik aalanaveersaatinik.

7.19. Stilladsit atuinissaq eqqarsaatigalugu naleqquttumik atitussuseqarlutillu ilusiligaassapput. Sakkut atortussallu inissinneqarsinnaassapput taamaalilluni sulinermut attuumassutillit tamarmik isumannaatsumik ingerlanneqarsinnaaqqullugit aamma sulinermi timip inissisimaneri aalaatsillu ajoqusernagit.

7.20. Stilladsit naqqi (tummarfii), isaariaqarfiit, ikaartarfiusaat assigisaallu ungalulersugaassapput, tak. pkt. 6.21, imaluunniit nakkarfiusinnaasuni allatut isumannaatsunik tamakkerlugit assiaqutsersugaassapput.

7.21. Pkt. 6.20 malillugu ungalulersuutit qajannaatsuussapput isumannaatsumillu ikkussugaassallutik. Ungalulersuutit tassaasinnaapput 1 meteritut qutsitsigisumi tigummiffissat, seeqqut nalaanni 0,5 meterinik portussusillit aamma isikkat nalaanni listi portussutsimigut minnerpaamik 15 cm-iusoq. Ungalulersuutit aamma assiaquutsersuutaasinnaapput allat, taamatulli isumannaatsigissappata. Nakkarfiusinnaasumi pukkinnerusumi seeqqut isikkallu nalaanni listit pinngitsoorneqarsinnaapput, pinngitsuuineq immikkut ulorianaateqalersitsissanngippat.

7.22. Pkt. 6.20 malillugu ungalulersuuteqarnissaq pingitsoorneqarsinnaavoq, stilladsit naqisa assigisaasalu qarmat allalluunniit illup ilaa aalaakkaasoq ungalulersuutissatut portussusilik atuarpassuk, imaluunniit nakkarsinnaanermut allatut taamatulli isumannaatsigisunik isumannaallisaateqassappat. Stilladsit naqqisa qarmallu, illup ilaata imaluunniit nakkarsinnaanermut isumannaallisaataasut akornanni atitussutsip 0,3 meterit sinnersimassanngilai.

7.23. Stilladsinik assigisaannillu annertunerusunik ikkussuineq, ikkussornerinik allannguineq isaterinerlu inummut sulisitsisuusup immikkut tamatumunnga toqqagaanit pisariaqarneratullu taamatut suliani ilitsersorneqarsimasumit siulersorneqartassapput. Inuk taanna, sulianik siulersuisoq sulisullu suliassat pillugit ilitsersuusiamik atugassaqartitaassapput, tak. pkt. 7.11-7.12.

7.24. Makkuninnga ikkussuineq, ikkussuinernik allannguineq isaterinerllu

1. stilladsit 3 meterinit portunerusut, aamma
2. pujoorfiit- pujooriviillu stilladsii aamma stilladsit nivinngakkat, avatangiisini toqqavigisamiit 3 meterit sinnerlugit portunerusumiittut

taamaallaat inunnit sulisitsisup tamatumunnga immikkut toqqagaanit aamma pisariaqarneratut ilitsersorneqareersimasunit ingerlanneqartassapput.

7.25. Stilladsit, 3 meterit inorlugit portussusillit, aamma pujoorfiit- pujooriviillu stilladsii stilladsillu nivinngakkat toqqavimminniit 3 meterit inorlugit portussusillit taamaallaat ikkussorneqarsinnaapput, allanngortinneqarsinnaallutik isarterneqarsinnaallutillu inunnit sulisitsisup tamatumunnga immikkut toqqarsimasaanit aamma tamatumunnga pisariaqarneratut ilinniartinneqarlutillu ilitsersorneqarsimasunit, pingaartumik makku eqqarsaatigalugit

1. stilladsit pineqartut pillugit ikkussuinissamut-, piiaanissamut- allannguuteqartitsinissamut ilitsersuusiamik paasinninnissaq,
2. stilladsinik pineqartunik ikkussuinermi, piiaanermi allannguuteqartitsinernilu isumannaatsuunissaq,
3. inunnik allanilluunnit sakkunik nakkartoqatsaaliorniarlugu iliuusissat,
4. silap pissusiini allanngortoqartillugu, stilladsit pineqartut isumannaatsuunerannut aarlerinartorsiortitsisinnaasunik isumannaalisaatitut iliuusissat,
5. artukkiissutaasinnaasut killissaattut akuerisat, aamma
6. siuliini taaneqartutut ikkussuinermut, piiaanermut allannguuteqartitsinernullu atasumik ulorianaateqarsinnaasut allat.

7.26. Qularnaarneqartassaaq stilladsinik misissuinerit inunnit ikkussuinernut aamma allannguuteqartitsinernut ilisimaarinnittunit misilittagaqareersunillu taamaallaat ingerlanneqartarnissaat. Misissuisoqareeraangat allagarsiussaq uppernarsaatitut allaffigineqartassaaq, tak. pkt. 6.28.

7.27. Stilladsi 2 meterit sinnerlugit qutsissusilimmut aalangeerlugu ikkussugaq atorneqalersinnagu ikkussuisumit allagartalerneqassaaq, stilladsip sumut naatsorsuussaaneranik aamma ullormik ikkussorneqarfianik paasissutissiisunik. Taamatuttaaq iliortoqartassaaq stilladsit ikkussornerat allannguuteqartinneqarpat. Allagartami aamma allassimassaaq kingullermik pkt. 6.27 naapertorlugu misissuinerup ullua, tak. § 14.

7.28. Stilladit ilaat atorneqarnissamut piareersimanngippata, s.ass. ikkussuinermut, allannguuteqartitsinermut imaluunniit piiaanermut atasumik, mianersoqqussutitut kalerrisaarutinik ikkussisoqassaaq isumannaallissaanermi allagartaliisarneq allatullu kalerrisaarisarneq pillugit nalunaarummut naapertuuttumik. Stilladsip ilai taama ittut assersorneqassapput ulorianartortai tikinneqarsinnaaqqunagit.

7.29. Stilladsinik atuinerni qularnaarneqartassaaq, stilladsit suleriaatsinut atorfissarinngisaannut atorneqannginnissaat. Aamma qularnaarneqartassaaq, atortussat inissinneqartassammata ulorianartorsiornanngitsumik aamma stilladisini eqqaanilu torersuutitsinissaq.

7.30. Stilladsini qummut, ammut allatullu angalaarnissaq aatsaat pisassaaq stilladsini tamatumunnga aaqqissussatigut, imaluunnit allatigut taamatulli isumannaatsigisumik aqqutissiani angalaarfissianilu.

7.31. Qummukarfissat ammarngi matusartoqassapput imaluunniit assiaqutsersugaassapput siunertarinngisamik ammartoornaveersaataasunik. Stilladsit naqqini, suliffiusussani, qummukartarfiit matoqqatitaassapput assiaqutsigaallutilluunniit.

7.32. Stilladsit, 5 meterinit portunerusut 10 meteriniillu tannerusut, aamma inunnit marluinnaanngitsunit ataatsikkut atorneqartussat, immikkut qummukarfissalersugaassapput, tamanna teknikikkut ajornassanngippat imaluunniit pisariuallaassanngippat.

7.33. Stilladsit naqqini majuartarfeeqqaniit, tullaqqavinniit allanilluunniit qajannaagaanngitsuniit sulisoqassanngilaq. Pisariaqassappat sulinermi stilladsit naqqini immikkut tulleqqaveqarnissaq, taama ittoq atortussiamik isumannaatsumik aalangiigassamik atugassaqarnikkut pissaaq. Immikkut portoqutissamut qaqinissaq isumannaatsuussaaq, immikkullu portoqutissamiit nakkarsinnaanissamut isumannaallisaatitut iliuusissiortoqarsimassaaq pkt. 6.20-6.22-mut aamma pkt. 6.32-mut naapertuuttunik.

7.34. Stilladsini inissakitsumi ikkussorneqarfigisaata eqqaani biilinik aporneqarnissamut aarlerinartulinni iliuusissiortoqartassaaq, sulisuusunut isumannaallisaataalluartussanik, s.ass. naleqquttunik assiaqutsersuinernik imaluunniit nalunaaqqutsersuinernik.

7.35. Sunik arlaannik atortussanilluunniit stilladsiniit nakkartoqarsinnaanera aarlerinaateqartillugu naleqquttunik iliuusissiortoqartassaaq avatangiisigisanut isumannaallisaatissanik, s.ass. assiaqutsersuinernik assersuinernilluunniit.

Majuartarfeeqqat

7.36. Suliassanik qutsissumi ingerlassassanik sulinermi majuartarffeeqqanik tummarfittut atuineq killilimmik pisassaaq, tamatumani pkt. 6.1-6.5 tunngavigalugit naleqquttuutinnagu allanik, sulinermi atortulersuutinik isumannaannerusunik atuinissaq, pissutigalugu ajuttoorfiusinnaasut annikinnerat, aamma imaluunniit pissutigalugu atuinerup sivikitsuinnaanissaa, imaluunniit pissutigalugu sulliviusumi sulisitsisumit allanngortinneqarsinnaanngitsumi allanik atuinissaq pisinnaanngimmat.

7.37. Majuartarfeeqqat inissinneqartassapput atornerini aalaakkaasussanngorlugit. Majuartarfeeqqat aalangiigaanngitsut aalaakkaasumi, qajannaatsumi aamma naleqquttumik annertussusilimmik aalangiikamik tuffilerlugit tummarfii narlorissillugit inissiffeqassapput. Majuartarfeeqqat nivinngakkat isumannaatsumik aalangeersorneqassapput aamma allunaasanik majuarfissiat eqqaassanngikkaanni, illikartoortussaajunnaarlugit sanimullu sangusaqattaartussaajunnaarlugit.

7.38. Majuartarfeeqqat aalangeerneqanngitsut atornerini sisusoornaveerneqassapput, soorlu qummut ammulluunniit vangiisa qajannaarsornerisigut imaluunniit sisujaatsunik allatulluunniit assingusunik atortulernerisigut.

7.39. Majuartarfeeqqatigut aalangeerneqanngitsutigut taamaallaat nassatarineqartassapput oqitsut aamma sakkut pisariitsumik atorneqarsinnaasut.

7.40. Tikitassanut majuartarfeeqqat naammattumik portunerussapput tikitassat portussusiiniit, taamaalilluni majuartarfeeqqat qummut isui najummatserfittut atorsinnaassammat qummut anngunnermi ammukarnissamilu, allanik isumannaatsunik najummatserfissaqanngippat.

7.41. Majuartarfeeqqat immikkoortukkuutaatut suliaasut aamma tallisaatillit atorneqartassapput atornerini immikkuualuttut aalariarsinnaajunnaarnerat qularnaaqqaarlugu.

7.42. Majuartarfeeqqat sanaaginnaat atulersinnagit isumannaallisagaassapput.

7.43. Majuartarfeeqqat atorneqartassapput sulisuusoq qanoq-ilisukkulluunniit najummaffissalerlugu tamatigullu isumannaatsumik najummatserfilerlugu. Pingaartumik sulisoq majuartarfeeqaniinnermi tigumiaqaraluaruniluunniit najummatserfissaqassaaq.

Rapelling (allunaasanik qajannaaqqusersukkanik sulinermi atuineq)

7.44. Rapelling (sulinermi allunaasanik qajannaaqqusersukkanik atortulersuuteqarneq) aatsaat atorneqartariaqarpoq sullivigisap naliliiffigineqarnera naapertorlugu, tak. Kalaallit Nunaanni sullivinnik isumannaallisaanermi pissutsit pillugit inatsimmi § 11 a, aamma sullivissanik naliliiffiginnittarneq pillugu nalunaarummi nr.1168, 8. oktober 2007-imeersumi, suliassat isumannaatsumik ingerlanneqarsinnaapata, allanillu sulinermi atortunik isumannaannerusunik atuinissaq naleqqutissanngippat. Sullivissamik naliliiffiginninneq tunngavigalugu aamma pingaartumik sulinerup sivisussusissaa timimilu aalaatsitigut killilersuutissat eqqarsaatigalugit issiavissaqassaaq naleqquttumik aaqqissuussamik.

7.45. Rapellingimik (sulinermi allunaasanik qajannaarsukkanik atuineq) atuinissami patsisissaatitat makku naammassineqarsimassapput:

1. Allunaasat marluusut minnerpaamik atorneqassapput tamamik immikkut ammut/qummut isumikkut qajannaarfilersugaasut; ataaseq qummut ammullu ingerlaassutissatut sulinermilu najummatserfittut aappaalu isumannaallisaatitut.
2. Sulisut ujatsiutinik atortulersugaassapput atuissallutillu isumannaallisaatitut allunaasamut aalanngiikkanik.
3. Allunaasaq najummatserfissaq qummukkaatissamik ammullu sisutitsisussamik isumannaatsuik mekanikeqassaaq aamma imaaliinnaq unittaateqassaaq, taamaalilluni atuisup aalaatsini aqussinnaajunnaarpagit nakkarsinnaanera pinngitsoortussanngorlugu. Allunaasaq isumannaallisaat atortulersugaassaaq nakkarnaveeqqummik aalasinnaasumik, sulisup aalaasaanik malittarinnittussamik.
4. sakkut atortulersuutillu allat, sulisunit atorneqartussat ujatsiutaannut imaluunnit issiavigisaannut aalangeersugaassapput allatulluunniit naleqquttumik isumannaallisagaallutik.
5. Suliassat pilersaarusiorneqassapput alaatsinaalluarneqarlutillu, taamaalilluni sulisuusut atorfissaqartitsilerfiini ingerlaannaq ikiorserneqarsinnaassallutik.
6. Sulisuusut pineqartut suliassamik pineqartumik ingerlatsinissamut immikkut naammattumik ilitsersorneqarsimassapput, pingaartumik sulinermut atasumik annaassiniarnerni periaatsinik.

7.46. Pissutsini immikkut ittuni allunaasamik ataasiinnarmik atuinissaq akuerineqarsinnaavoq sullivissamik naliliiffiginninneq tunngavigalugu suli allunaasamik allamik atuinissap sulineq ulorianarnerulersissinnaappagu, aamma isumannaallisaatitigut naleqquttunik iliuusissiortoqarsimappat.