Accept af cookies fra at.gl

At.gl benytter cookies til flere formål - fx. til at forbedre brugernes oplevelse af hjemmesiden.

 

Ikaajusanik ikkussuineq atuinerlu

At-ilitsersuut GL.2.2
Juni 2006

Suliffiusarfinni tamani ikorfanik assigiinngitsunik tamanik ikkussuinermut, ikkussornerisa allanngortinnerinut isaternerinullu, kiisalu atugarineranut atatillugu malittarisassat pillugit ilitsersuut una paasissutissiivoq.

Ilitsersuummi pineqanngillat ikorfaat nivingatitat (kivinneqartartut), toqqammaviit suliffigat ataatsimik imaluunniit marlunnik sukartalikkat, inunnik kivitsissutit imaluunniit kranip nivinngaavittaanut nivinngarneqarsimasuni imaluunniit ajassaataasanut ivertinneqarsimasuni koorini suliffiit.

Qutsissumi suligallarnissamut atugassanngorlugu ikorfaq teknikkikkut atortorissaarutaavoq. Ikorfaat assigiinngitsorpassuarnik sananeqaateqartillugit tuniniarneqartuupput, atortussianillu assigiinngitsunit sanaartugaasarsinnaapput.

Sullivimmit, sulisuinit allanilluunniit tassani suliffigissallugu ikorfaq ikkussorneqarsinnaavoq, allanngortinneqarsinnaalluni isaterneqarsinnaallunilu, imaluunniit ikkussuisutut sullivimmit, ikkussuinissamik taamaallaat suliaqartussamit.

Ikorfamik ikkussuineq tassanilu suliaqarneq, sulineq qutsissumi pigajuttuummat arlalippassuarnik ajutoorfissartaqarpoq, sulinermi timi pissusissarinngisaatut inississimasariaqartarmat, akuttunngitsumillu oqimaatsunik nammatanik sulinertaqartarluni.

Tamatuma saniatigut silap sunniuteqarnera pissutsinut isumannaallisaanermut peqqissutsimullu tunngasunut naleqqiullugu peqataaqataasarpoq, tassalu ikorfaat ikkussornerinut aammalu tassani sulinermut atatillugit.

Taamaattumik ikorfamik ikkussuinermi, ikkussukkap allanngortinnerani isaterinermilu, kiisalu tassani sulinermi isumannaallisaanermik iliuutsit arlallit isumagineqassapput, suliami isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu ajutoorfiusinnaaffinnik pakkersimaarisussat.

Pilersaarusiorneq

Qatsissumi suligallarnermi, suliarisassamut atatillugu suliffigisap sakkullu atuisussamut piuminarsarlugit pissutsinik naapertuuttunik isumannaarisoq teknikkikkut atortorissaarut tulluarnerpaaq tamatigut toqqarneqartassaaq. Taamaattumik suliassamut aalajangersimasumut atatillugu ikorfanit aaqqissuussinermik allamik toqqaasoqartariaqarsinnaavoq, assersuutigalugu kivitsissummik liftimik.

Sanatitsisoq

Sulliviit ataasiinnaanngitsut suliffigisaanni sanaartornermut atatillugu ikorfaat ikkussorlugillu atorneqarneranni, sulliviit tamarmik piffissap ilaani suliaqarfimmi inuit qulit sinnerlugit sulisitaqarpata sanatitsisup ataatsimoorussatut isumannaallisaanikkut iliuutsit killilersussavai, tassalu sulisitsisoq ikorfamik ikkussuisussaq toqqassallugu, sanaartornerullu nalaani ikorfaap aserfallatsaalinissanut sulisitsisoq akisussaaffilissallugu.

Ataatsimoorussatut isumannaallisaanikkut iliuutsinik killilersuinermut atatillugu aammalu pilersaarutaasup suliarineranut sanatitsisup paasissutissiissutaasa sanaartugassamut aalajangersimasumut naleqqiullugu tulluarnerpaanik teknikkikkut ikiuutinik toqqaasoqarnissaq isumannaartariaqarpaat.

Ataatsimoorussatut isumannaallisaanikkut iliuutsinut ikorfaat ilaappata taakku isumannaallisaanermut peqqissutsimullu pilersaarummi nassuiarsimaneqassapput. Tamatumunnga ilaatigut ikorfaat sorliit ikorfaallu sanaat ikkussornerinik, sulisitsisumik – suliffeqarfimmik – ikorfanut akisussaasumik, tassunga ilanngullugu nakkutilliinermik, aserfallatsaaliuinermik allanngortiterisinnaanermillu, soorlu ikorfaap atorneqarnerata nalaani ilisivinnik nuussinernik, kiisalu ikorfaat atoreernerisa kingorna kia isaterinissaanik paasissutissiisoqassaaq.

Pilersaarusiortuusoq

Sulinermut atatillugu pilersaarusiortoqarsimappat sullivimmi avatangiisini inatsimmi malittarisassat najoqqutarineqarnissaat suliariniakkami nalunaarsuutimigut pilersaarusiortup isumannaassavai. Tamanna qatsissumi sulisoqarallassappat iliuusissanik sorlernik atuisoqarnissaanik pilersaarusiortup nalunaarsuinissaanik isumaqarpoq, assersuutigalugu suliap isumannaatsumik ingerlanneqarnissaanut teknikkikkut ikiuutit sorliit atorneqassanersut.

Isumannaallisaanikkut iliuuseqarnissamut ikorfanik atuisoqarsinnaaneranik pilersaarusiortup nalunaarutigippagu tassanngaanniit suliat ingerlanneqarnissaat sianigalugit ikorfaat qanoq ittuuneri sananeqaataallu pilersaarusiami nassuiassavai, imaluunniit suliat suut tassanngaanniit pissanersut erseqqissumik nassuiarlugit, ikorfaat qanoq ittut atugarinissaanik toqqaasussaq ikorfanik naleqquttunik toqqaasinnaalersillugu.

Ikorfanik toqqaaneq

Ilaatigut makkununnga naleqqiullugu ikorfaat qanoq ittuunerinik sananeqaataanillu toqqaasoqartassaaq:

  • suliassamit naatsorsuutigisamik nammataqarsinnaanissaa, tassunga ilanngullugit atortunik atortussiassanillu ikkussuineq
  • immikkut ittunik atortunik, soorlu kivitsissummik, eqqakkanut nakkaatitsivimmit ulissuinermillu nammataqarsinnaanissaa
  • silap pissusaanit, soorlu anorimit apummillu sunniivigineqarnermik nammataqarsinnaanissaa
  • pitsaanerpaamik sullisinik suliffimmillu atuisunut piuminarsakkanik pissutsinik tunisisunik silissuseqartillugu napparneqarsimassasoq, assersuutigalugu sandblæserinermut filserinermullu minnerpaamik 1,2 meterinik
  • manissumi assartuinissamut teknikkikkut atortunut naleqqiullugu ikorfaat silissusaata isumannaatsuunissaa, assersuutigalugit trillebørinik igalaanillu inissiinissamut qamutinut
  • suliarisassamut naleqqiullugu suliffiusussat qatsissutsimut eqqortumut inissisimanissaat
  • ikorfani majuartarfimmik (napasuusaliamik) immikkoortumik ivertitsisoqarsinnaassasoq, taamaalilluni angallanneq isumannaatsumik pisinnaassalluni

ikorfaat ulissorneqarsimallutillu qalligaasut sananeqaataasa ilusilersornerisalu avatangiisit assersuutigalugit sakkunik katanneqartunik, atortussianik eqqakkanilluunniit eqqorneqannginnissaannut isumannaarisuunissaat.

Daeklagsbelastning.jpg

Assersuutigalugu illup silataata iluarsaanneqarnerani ikaajusani quleriinni arlalinni sulisoqassappat taamaallaat immersukkami nalunaakkatut (100 pct.) qalligaq ataasiinnaq nammataqartitaassaaq. Qallikkap aappaa taamaallaat 50 pct.-imik nammataqartitaassaaq. Qallikkat pingajuat sinnerilu nammataqartinneqassanngillat. Pingaarnerusutut malittarisassiamik taassuminnga ikaajusat nammataqartinneqarpata ikaajusat aalaakkaassusaata nammataqarsinnaassusaatalu ajoquteqanngitsuunerinik uppernarsaatit pisariaqartitat pigineqassapput.

Ikkussuineq

Sullivik

Sullivik ikaajusanik ikkussuisoq – ikaajusanik ikkussuinermik suliaqartuuppat sulisuisa namminneq suliffigisussaanagit, imaluunniit assersuutigalugu qarmaanermik suliffeqarfiuppat, sulisuisa namminneq ikaajusat ikkussukkat suliffigissallugit – ikaajusat eqqortumik ikkussorsimanissaannut akisussaaffeqarpoq. Ikaajusat ima silissuseqarlutillu ikkussorsimassapput sulineq isumannaatsuutillugulu peqqissusermut tamakkiisumik illersugarineqarsinnaalluni.

Sulineq inummik immikkut paasisimasalimmit siulersorneqarluni ingerlanneqassaaq. Inuk tassaassaaq paasisimasalik, ikaajusat ikkussorneri pillugit ilisimasami saniatigut makkuninnga aamma ilisimannittussaq:

  • Ikaajusat ikkussorfianni nunap naqqup pissusaa
  • Ikaajusat aalajangersorneranut sanaartuutit, illullu sananeqaataani, assersuutigalugu qaliami sukkut ikaajusat ikkussornissaat
  • Ikaajusat qanoq ittuuneri sananeqaataallu
  • Ilutsimik naatsorsuusiorneq
  • Sullivimmi avatangiisinut malittarisassanik annertunerusumik ilisimasaqarneq, assersuutigalugu ikaajusat sananeqaataannut qaqugukkut ilutsimik naatsorsuusiortoqassaneranik.

Immikkut paasisimasallip sulinermik piginnaaneqarluartumik siulersuinerup saniatigut suliassaraa ikaajusat naammassillugit ikkussukkat misissornissai.

Sulliviup sulisut ikaajusanik ikkussuisut, ikkussuinermik allannguisut imaluunniit isaterisut ilitsersorneqarsimanissaat isumannaassavaa.

Ikaajusanik ikkussuisut sulineranni pitsaanerpaamik isumannaarlugit ikaajusanik ikkussuineq tulleriiaarisumik pissaaq. Ikaajusanut atortussanik suliaqarneq – sanimukartuni naparissunillu – teknikkikkut ikiuutinik naleqquttunik atugaqarluni pissaaq. Angallassissutit toqqarnerannik – sanimukartuni napparissumilu – suliamut, suliffigisamilu piviusutut pissutsinut naleqqiullugit pissaaq, assersuutigalugit Ikaajusanut atortussat inissisimanerinut toqqammavissanut inissaqassutsimullu, aammalu ikkussuiffimmi angallassinermut atatillugit.

Suliap suuneranut, ikaajusalersornermut pissutsinut, aalajangersuinermut pissutsinut, nammataqarsinnaassutsit naatsorsorneqarsinnaasut, tassunga ilanngullugu sila pissusaanut, pissutsinullu allanut ikaajusat aalaakkaassuseqarnerannut qajannaassusaannullu, assersuutigalugit ulissuinermut eqqakkanullu nakkaatitsivimmut naleqqiullugit ikaajusat isumannaatsumik ikkussorsimassapput.

Ikaajusanut taakkununngaannaq atorneqartussanut, imaluunniit qularutissaanngitsumik atugarineqarsinnaasunut ikaajusanut ikkussorneqarnerannut atortussat atorneqaqqusaapput. Atugassat ataasiakkaat katiterneri aalajangersornerilu isumannaatsumik suliarineqassapput.

Ikaajusanut qipputit naleqqutissapput taamaallaallu Ikaajusanut atugassaataasut atorneqarsinnaanngippata atorneqassallutik.

Ikaajusat ilaat atorneqartut tamarmik ilutsimikkut naammaginartuunissaat, tassunga ilanngullugit ajoqutaasinnaasunik akeqqunik maniitsortaqannginnissaat, aasimannginnissaat, quppaqannginnissaat manngertornermillu aserorsimannginnissaat isumannaarneqassapput.

Ilitsersuineq

Ikaajusat ikkussornerini, ikkussornerisa allanngortinnerini isaternerinilu taamaallaat inuit immikkut ittumik naammaginartumik ilitsersorneqarsimasut suliaqaqqusaapput, tamatumunnga ilanngullugit:

  • ikaajusanut pineqartunut ikkussuinermik ilitsersuummik paasisaqarneq
  • ikaajusanit pineqartunit ikkussuinermi, allannguinermi isaterinermilu isumannaallisaaneq
  • inuit imaluunniit atortut nakkarsinnaanerisa pinaveersinniarnerinut iliuusissat
  • silap pissutsimigut allanngornerini, ikaajusat pineqartut isumannaassusaannik ajalusoortitsisinnaappata isumannaallisaanissamut iliuuseqarnissat
  • nammataqarsinnaassutsit akuerisat
  • ikaajusanik ikkussuinermut, allanngortiterinermut isaterinermullu atatillugu pissutsit allat, assersuutigalugu nunaminertani angallaffiusuni, imaluunniit ledningit sarfaqartut eqqaanni ikkussuinerit.

Atuinissamik ilitsersuut (ikkussuinissamik ilitsersuut)

Inuk ikkussuilluni sulinermik siulersuisoq, aamma inuit ikaajusanik ikkussuisut ikaajusanut pineqartunut atuinissamik ilitsersuummik pigisaqassapput.

Atuinissamik ilitsersuut pilersuisup atuinissamik ilitsersuusiarisinnaavaa inummit immikkut ittumik paasisimasalimmit suliarineqarsimassalluni, atuinissamik ilitsersuummi paasissutissani ikkussuineq atugarineralu allaassuteqassappat ikaajusat pineqartut pillugit immikkut ittunik paasisimasariaqakkanik ilanngussivigineqarsimassalluni.

Ikkussuinissamik ilitsersuummi paasissutissat najoqqutaralugit ikaajusat nalinginnarmik ikkussorlugit inissinneqanngippata ikkussueriaatsimut pineqartumut erseqqissaasumik imalimmik ikaajusanut ikkussukkanut qinigarisamut sananeqaammik naatsorsuusiaq pigineqassaaq. Sananeqaammik naatsorsuusiaq nukittussutsimik aalajaassutsimillu naatsorsuummik imaqassaaq, ikaajusallu naatsorsornerinik ilisimasalimmit, assersuutigalugu bygningsingeniørimit suliarineqarsimassalluni.

Ikaajusani ikkussukkani sulineq immikkut ittunik qanoq iliornissamut piareersaatinik nassataqassappat, assersuutigalugu atuisunut atortunik ilioqqaanissamut killilersuineq imaluunniit agguataarineq, tamanna atuinissamut ilitsersuummi paasissutigineqassaaq.

Ikaajusanut atortunik angallassineq

Lastbilimit niooraaneq usilersuinerlu – suliffeqarfimmi ikkussuiffimmilu – teknikkikkut atortorissaarutit naleqquttut, soorlu trucki, krani imaluunniit bagsmæklifti atorneqassapput.

Ikkussuiffimmut qanittumut ikaajusanut atortussat inissinneqarsinnaanngippata, assersuutigalugu illutalimmi, aneerasaartarfimmi imaluunniit lastbilip uninngatinnissaanik aqqusinermut oqartussaasut imaluunniit politiit akuersissuteqarfiginngisaani ikkussuisoqassappat angallassineq teknikkikkut atortorissaarutinik naleqquttunik, soorlu truckimik imaluunniit qamutinik uniartakkanik kallerup-innitortunik pisassaaq. Qaninnerusumiisillugit qamutit uniartakkat trillebørillu atorneqarsinnaapput.

Taamaallaat immikkut pisoqarluinnaraangat, assersuutigalugu teknikkikkut atortorissaarummik naleqquttumik atugaqarsinnaaffiunngitsumi, aammalu ikaajusat mikinerusut atorneqassappata, ikkussuiffimmut tigumminnilluni assartuinissaq akuerineqarsinnaavoq.

Napparissumi angallassinikkut – ikaajusanik ikkussuinermi imaluunniit isaterinermi – nalinginnarmik atortunut kivitsissummik, naqqumut ivertissimasamik innaallagiatortumik ikkussuinermut kivitsissummik imaluunniit qaavanut ivertissimasamik mikisumik innaallagiatortumik ikkussuinermut kivitsissummik atugaqartoqassaaq.

Eqqakkanut nakkaatitsiviup, plastikkimik netsimilluunniit ulissuinermi ikkussuinernut isaternerinullu, kiisalu kingusinnerusukkut ikaajusani sulisussanit atorneqartussamit innaallagiatortumik kivitsissummik allunaasamik kivitsissut atorneqarsinnaavoq.

Aammattaaq ikaajusani sulinermut atatillugu oqitsunik majuussuinermi allunaasamik kivitsissut atorneqarsinnaavoq.

Allequtaq/ikaajusalersuineq

Allequttamut aalajaatsumut, manissumut nammannissinnaasumullu ikaajusat narlorissisillugit ikkussorneqassapput. Ikaajusat isuisa naqqi ikorferfimmut tamarmut inissisimassapput. Nunatami qatsissutsini assigiinngissutsit ramminit affarnit, niulut qipillugit iluarsisarfiisigut imaluunniit ikorfersersuutinik naligiissarneqarsinnaapput.

Ikorfersersuutit atugaappata taakku 0,2 meterinik qutsinnerussanngillat, atortussianillu naleqquttunik, soorlu qisunnik sananeqarsimassallutik. Atortussiat aserujasut, soorlu betoni sulluaralik qarmasissiat aserorsinnaaneri pissutigalugit atorneqassanngillat. Ikorfersersuutit arlalinnik qallersugaappata isumannaallisarlugit ataqatigiissinneqassapput. Ikaajusat niului 0,6 meterinik qutsinnerusut sammivinnut marlunnut imminnut teqeqqorissisillugit qerattaqquserneqassapput.


Ikaajusani angallattakkani (assakaasulinni) assakaasut unitsinneqarsinnaassapput, ikaajusallu atornerisa nalaanni aalariartinnaveersimassallutik.

Iikkamut imaluunniit illup ilaanut aalaakkaasumut allamut ungasissuseq

Ikaajusani suliffiusup illullu aalaakkaasortaata akornat nalinginnarmik 0,3 meterit sinnissanngilaat. 0,3 meterit sinnerpagit iluani tigummisarissamik seeqqullu nalaani assiaqummik ungaluusaliortoqassaaq.

Illumi aalaakkaasuni soorlu igalaalerfissanik ammasoqarpat, illup iluanut nakkarfiusinnaasunut ammanermi ungaluukkiortoqassaaq, imaluunniit ikaajusat iluini ungaluukkamik ivertitsisoqarluni.

Qaliami sulinissamut ikaajusat taamaallaat atorneqartussatut ikkussorneqarpata, ikaajusallu ikkussornerinut isaternerinullu atatillugit ataatugaanni ikaajusani suliffiit taamaallaat atorneqarpata ikaajusat aalajangersorneranut atatillugu, ikaajusanit iikkamut imaluunniit illumi aalaakkaasumut allamut 0,5 meterit sinnerlugit ungasissuseqarnerani immikkut ittunik iliuuseqartoqassaaq. Immikkut ittunik isumannaallisaanermik iliuutsit tassaasinnaapput ikaajusat iluanni tigummisarissamik assiaqut, qaanut ilisisarfinnut ikkuttakkanut (konsolinut) ikaajusat iluini ikkussuivittut suliffiit, imaluunniit nakkarnissamut isumannaallisaatitut atortunik atugaqarnerit.

Aalajaallisaaneq

Ikaajusat aalajangersorneqaratik napasinnaasutut sananeqaateqanngitsut atuinermut ilitsersuummi piumasaqaatit najoqqutaralugit aalajaallisarneqassapput.

Ikaajusat naammaginartumik qeratasuumut sananeqaammut, soorlu illup silataanut qarmakkamut illulluunniit ilaanut allamut aalaakkaasumut aalajangersorlugu aalajaallisarneqassaaq. Ikaajusanik atugaqarnermi nutsuinermik naqitsinermillu nukinnik atugarineqarsinnaasunik aalajaallisaaneq tigusisinnaassaaq.


Ikaajusat aalajaallisarfigisassaani sananeqaatip attassisinnaanera pillugu, soorlu qarmani pisoqqani imaluunniit iikkani qisunnit saattukujuunilluunniit sanaani, nalornisoortoqarpat aalajaallisakkat nutsuinermik misiligummik atortussiamik misilerarneqassapput.

Ikaajusanut pineqartunut atuinissamut ilitsersuummi nalunaarneqartunik ikaajusat aalajangersorneranut aallaavigalugit aalajaallisaatit amerlassusaat ilusaallu toqqarneqassapput. Aalajaallisaatinik sananeqaatinik allanik atuisoqarpat nukinnik artorsartitsissutaasunik tigusisinnaassusaat uppernarsarneqarsinnaassapput.

Ikaajusat aalajangersornissaannut qanoq annertunerutigisumik aalajaassisaasoqartariaqarneranik naliliiniarnermi ikaajusat artorsartitaanissaanik naatsorsuutigisat sianigisariaqarput, soorlu ingammik ulilersuinermi anorlertillugu nutsuinermik naqitsinermillu nukiit, atortunik ivertiterinerit, soorlu eqqakkanik nakkaatitsivik, ikkussuinermi kivitsissummik aamma kivitsissummik innaallagiatortumik, kiisalu atortussiat sakkullu ikaajusanik atugaqarnermut atatillugu atorneqartunik.

Aalajaallisaatit angallavimmut akornusiisinnagit inissinneqassapput.


Pissutsini nalinginnaasuni ikaajusani ulilersugaanngitsuni bøjlemik aalajaallisaaneq atorneqarsinnaavoq.

Annertunermik nukimmik atugaqarnissaq pisariaqartillugu ikaajusani ruujorinik aalajaallisaaneq atorneqarsinnaavoq, assersuutigalugu netimik imaluunniit plastikkimik ulilersuinermi, kiisalu kivitsissutinik, nakkaatitsivinnik imaluunniit assiaqutinik atugaqarnerni.

Ungalut

Alliamut avatangiisumut 2,0 meterit sinnerlugit nakkartoqarsinnaatillugu sumi tamarmi ungalut ikkussorneqassapput.

Ungalut tassaasinnaapput tigummisarissamik assiaqut 1 meterimik qatsissusilik, seeqqunut assiaqut 0,5 meterinik qatsissusilik aammalu isikkamut assiaqut minnerpaamik 0,15 meterinik qatsissusilik. Aammattaaq ungalut, assinganik isumannaallisagaappata, allatut assiaqusersuummik sananeqaateqarsinnaapput.

Ikaajusat qaavini, illup sananeqaataata aalaakkaasup aammalu ikaajusat akornanni 0,3 meterit sinnerlugit ungasissuseqarpat ikaajusat ungalulersorneqassapput. Ikaajusat ikkussuinermi atugassanik ulilinni, ikaajusat ikkussornerini isaternerinilu taamaallaat atorneqartuni, ikkamut imaluunniit illup sananeqaataanut aalaakkaasumut 0,5 meterit sinnerlugit ungasissuseqarpat tigummisarissamik iluani assiaqusersuisoqassaaq, takuuk iikkamut imaluunniit illup sananeqaataanut aalaakkaasumut allamut ungasissuseq pillugu immikkoortoq.

Aammattaaq sulinerup suunera, silami pissutsit imaluunniit pissutsit allat immikkut ittumik ajutoorfissartaqarpata nakkarfissami annikinnermi ungalulersuisoqassaaq. Tassaasinnaapput atortussianut qaleriissitikkanut, savimminernut qajannaallisaatinut anillangasunut, naqqup iluanut karsinut qaammaqqusersuutinut, tummeqqanut imaluunniit naqqup ataanut isertarfimmut nakkarnerit.

Qaanut ilisisarfinnut ikkuttakkanut (konsolinut) pingaarnerup ilisisarfiullu akornanni, taakku napanerisa akornanni 0,5 meterinik ungasissuseqartillugu tigummiartarissamik assiaqusiisoqassaaq. Ungasissutsip 2 meterit sinnerpagu tamakkiisumik ungalut ikkussorneqassapput.

Ungalut pisariaqartitamik nukittussuseqarlutillu isumannaatsumik suliarineqassapput. Inissisimaffimmi pitsaannginnerpaami minnerpaamik 0,3 kN (30 kg) sanimut attassinnaassavaat, napparissumilu naqitsineq 1,25 kN (125 kg), DS/EN 12811-1 innersuussutigineqarpoq.

Uliup isikkanullu assiaqutaasut akornanni ungasissutsit – aamma nammatsinneqarfiata nalaani – 30 mm-t sutigut tamatigut qaangersimassanngilaat.

Assersuutigalugu sakkunik imaluunniit atortussanik kivitsinermi ungalut peerneqarallarnerisa nalaanni sulisut isumannaarneqarnissaannut naleqquttunik iliuutsinik allanik aalajangiisoqassaaq, assersuutigalugu nakkarnissamik isumannaariniutinik atugaqarnikkut. Sulineq pineqartoq naammassippat – tamatigullu suliffigisap qimanneqannginnerani – ungalut ivertiterneqaqqissapput.

Attaveqarfinnut atajuartunut, assersuutigalugu napasuliani majuartarfinnut atatillugu ungalut ammaneqartinneqassapput, taamaattorli taamaallaat isertarfimmi anisarfimmilu.

Atortussanik imaluunniit inunnik assartuutitut sanaartornermi kivittaatinik ikkussuinermi qallunaani malittarisassat atuuttut najoqqutaralugit suliarineqarlutik, (DS/EN 12158-1 inummik kivitsiffiusinnaasunik atortussanut kivittaatinut, DS/EN 12158-2 inummik kivitsiffiusinnaanngitsunik atortussanut kivittaatinut, imaluunniit DS/EN 12159 inunnik assartuutitut sanaartornermi kivittaatinut), ungalut assartuiffimmi matusartumit taarserneqassapput.

Assersuutigalugu sanaartornermi kivittaatip eqqaani sulinermi (ungalut nalinginnaasumik taamaallaat tigummiartakkamik assiaqutaqartumi) sanaartornermi kivittaatip eqqaani sulisoqarnerata nalaani tamakkiisumik ungaluliortoqassaaq imaluunniit allatut assiaqutsersuisoqarluni.

Ikaajusat qaavi

Ikaajusat qaavi tamatigut isumannaatsumik aalajangersimasassapput, taamaalillutik illuarsinnaajunnaarlugit, qerlussinnaajunnaarlugit il.il. Ikaajusat qaavisa aalajangersaataat, soorlu sukatsissutit paarnaartartut najummisulluunniit, qaap sinaakkutaanut aalajangersimaneri nakkutigiuarneqassapput.

Ikkussuinermi pissutsit nalinginnaanngikkaangata, assersuutigalugu illut sanaartornerisa angissusaannut ilusilersornerinullu ikaajusat atorneqartut tulluartuutinnagit, ikaajusat qaavi imminnut imaluunniit ikaajusat sananeqaataannut ikaajusani qippummik imaluunnit wirebindselimit ataqatigiissittariaqarsinnaapput. Qipputit nikisittagallit atorneqassanngillat.

Ilisisarfinnut ikkuttakkanut (konsolinut) qaat atorneri sulinermi timip sakkullu atornissaannik isumannaatsumik qaap qatsissutsimut inissinnissaanut, imaluunniit ikaajusat silissusaanik alliliinissamut periarfissiipput.

Ikaajusat attaviinut ilisisarfinnut ikkutanut qaat inissinneqanngitsut minnerpaamik 0,6 meterinik silissuseqassapput. Ikaajusanut atukkanut pineqartunut atuinissamut ilitsersuut najoqqutaralugu ilisisarfinnut ikkuttanut qaat immikkut ittumik qerattaqqusersornerat imaluunniit aalajaallisarnerat issaaq.


Qulaani titartakkap eqimattumik ulilersuilluni qaliami sulinermut ikaajusanik assersuut takutippaa.

Attaveqarfiit

Ikaajusanut isumannaatsunik siunertamullu tulluartunik inissitanik attaveqarfiliortoqassaaq. Taakku tassaasinnaapput majuartarfiit, tummeqqat, lejderit imaluunniit inunnik angallassissutitut elevatorit.

Ikorfani attaveqarfiit putoqartinnagit ammaneqartinnagillu, allatulluunniit nakkarnissamik allornerluffissanillu aarleqqutaaffilernagit ilusilersorneqassapput.

Ikaajusani 5 meterit sinnerlugit portussusilinni 10 meterillu sinnerlugit takissusilinni, inuit marluk sinnerlugit ataatsimoorullugit atorneqartuni immikkoortitanik majuartarfilinnik aqquteqarfeqartariaqarput.

Immikkoortitanik majuartarfilinnik aqquteqarfiit ikaajusat avataanni imaluunniit tallissutigalugit inissinneqassapput. Immikkoortitanik majuartarfilinnik aqquteqarfiit marluk akornat 40 meterit sinnersimasariaqanngilaat.

Immikkoortitanik majuartarfilinnik aqquteqarfiliornissamut teknikkikkut imaluunniit suliarisinnaaneratigut periarfissaqanngippat ikaajusani attaveqarfiliortoqarsinnaavoq. Ikaajusat qaavini pingaarnermi qullerpaami aammalu assersuutigalugu illup isuani pingasunik teqeqqqulimmut assingusumik periarfissaqarpoq.

Attaveqarfinni majuartarfiit assammik tigusarissamik seeqqumullu assiaqusersorsimaneqassapput. Attaveqarfinni majuartarfiit sangoriaat kaajallallugit ungalulerneqarsimassapput – assammik tigusarissamik, seeqqumut aamma isikkamut assiaqutinik.



Attaveqarfittut majuartarfiit atorneqarfiini 20°-45°-inik uinganeqartillugit ikkussorneqassapput, ilusaallu una najoqqutarissallugu: qaffariarnerit marluk + toqqavik ataaseq=54-66 cm. Majuartarfimmut immersugaq takuuk.

Majuartarfiit assammik tigusarissatut assiaqutit akornanni 0,60 meterit ataannagit silissuseqassapput illuttullu isuini tamani siunertarineqanngitsumik katannissaannut sisunissaannullu (illuartoornissaannut) isumannaarsimassallutik.

Tummeqqani majuartarfitsigut assartuussat oqitsuullutillu tigummiuminassapput.







Tummeqqanik attaveqarfittut atuisoqartillugu – tassalu tummeqqat ikaajusani ikkussorneqartut aammalu sanaartornermi tummeqqat angallattakkat – 60°-75°-nik uinganeqartillugit ikkussorneqassapput, uppinnissaannut sisunissaannullu (illuartoornissaannut), assersuutigalugu sanaartorfimmi aalajangersuinikkut isumannaarsimassallutik.

Tummeqqat angallattakkat minnerpaamik attaveqarfiup qulaani 1 meterimik anillangasumik, assersuutigalugu tummeqqat sinaakkutaani aalajangersimasumik tigummisarissatut, ikaajusat sinaanni imaluunniit illup ilaani aalaakkaasumi najummatserfeqassapput.

Majuartarfimmit imaluunniit tummeqqanit attaveqarneq akornuserfissaqassanngilaq ungaluukkallu qulaallugit inissinneqarsimassanani. Immikkoortitanik majuartarfilinnik aqquteqarfinni sangorissat ikaajusat qaavisa nalinganiissapput.

Ikaajusat imaluunniit ikaajusat ilaat assersuutigalugu ikkussorneqarnera, allanngortiternera imaluunniit isaterneqarnera pissutigalugit sulinermut atorneqaqqusaanngitsoq mianersoqqusersortariaqarpoq (ikaajusani allagartalersuineq pillugu immikkoortoq takuuk). Attaveqarfik timitaatigut asserneqassaaq, assersuutigalugu assiaqutitut bommimik. Allunaasamik plastikkimik atuisoqassanngilaq.

Ikaajusat qaani ammanerit attaveqarfiusinnaasut naammattumik angissuseqartinneqassapput, taamaalilluni akornuteqarani aqqusaarinissaq isumannaarneqassalluni, ikaajusallu qaavinut aalajangersimaneqartunik nammassinnissinnaasunillu matoqartinneqassapput imaluunniit qulaasigut matuneqarsimassallutik. Matut maqoqqanerini isumannaarsimaneqassapput.

Aqqusaarinermi portussuseq

Ikaajusani angallannerup assartuinerullu isumannaatsumik pisinnaanissaanut aqqusaarinermi portussutsip isumannaassavaa. Tassalu aallaavigalugu portussuseq minnerpaamik 1,9 meteriussaaq.



Ulilersuineq

Eqimattumik ulilersuutit matut sinaakkutaannut qullerpaamilu qaami suliffimmi, assersuutigalugu qaliami sulinerni sakkut imaluunniit atortut nakkarsinnaaffiinut atatillugu ikkussuunneqassapput.

Eqimattumik ulilersuinermi ulimi ammalortoq 30 mm-inik diameterilik akulloqqussinnaatillugu ammanerit angitigissannginneri pineqarput. Assersuutigalugu krydsfinerinik saattukujuunik ivertiterikkut eqimattumik ulilersuisoqarsinnaavoq.

Silataata ulilersornera

Uligussersuineq silamit peqqissutsimut ajoqutaasunik sunnertinnissamut sulisunik illersuisuuvoq, aammalu sulisunut saneqquttunullu – avatangiisinut – atortunut nakkaasunut, soorlu sakkunut, atortussianut imaluunniit eqqakkanut illersuisuulluni. Aammattaaq assersuutigalugu sandblæserinermut atatillugu pujoralammut uligusersuineq illersuisuuvoq.

Illersuut tassaasinnaavoq assiaqut imaluunniit ikaajusamit tamarmit netimik imaluunniit plastikkimik uligusersuineq, ikaajusat qaani sinaakkutinilu aqqusaartarfinni eqimattumik uligusersuineq aammalu assersuutigalugu tralledækimi suimut akornusersuutit pinaveerniarlugit. Akuttunngitsumik iliuutsinik taaneqartunik ataqatigiissitsinissaq pisariaqarsinnaavoq.

Uligusersuinerup ikaajusanut artukkiinermik annertusaavoq, soorlu uligutissatut atukkap oqimaassusaanit, anorimit artukkiinermit kiisalu manissuni aputip naqitsineranit.

Uligusersuinermi ikaajusanut annertunerusumik artukkiineq amerlanerusunik aalajaallisaatinik pisariaqartitsivoq, atuinermut ilitsersuut innersuutigineqarpoq. Netimik uligusersuinermi aalajaallisaanermi nukiit 2,5-imik qaffariaateqarnissaat naatsorsuutigineqassaaq, plastfoliemik uligusersuinermi qaffariaat 5 allaat tikissinnaallugu.

Illut ulivillugit qallernerini, uligutaasoq ikaajusanut atassuserneqarluni, atugarisamut tamarmut allanngujuissutsimik sananeqaataanullu naatsorsuusiortoqassaaq. Naatsorsuummi ikaajusanik qalliinermi katiterinerup namminerlu oqimaassusaa ilaatinneqassapput, aammattaarlu silami pissutsinit, assersuutigalugu anorimit apummillu artukkiinernit sunniutit ilanngunneqarlutik.

Ikaajusanik allagartalersuineq

Aalajangerlugu 2 meterit sinnerlugit portussusillup ikaajusap atorneqannginnerani ikkussuisumit allagartalersortariaqarpoq. Allagartat takuneqarsinnaasumi, assersuutigalugu attaveqarfiup eqqaanut nivinngartiterneqassapput. Allagartani erseqqissumik atuarneqarsinnaassapput:

  • Ikaajusat sumut atorneqarneri, assersuutigalugu igalaanik taarsersuinermut imaluunniit illup qaliani sulinermut
  • Ikaajusatt klassiisa suunerinik nalunaarluni annertunerpaamik nammassinnaassusaa (punktinut artukkiinerit m2-inut ataasiakkaanut agguataarlugit)
  • Ikkussorneranut ulloq
  • Allannguutaasinnaasumut kingullermut ulloq
  • Ikkussuinermut imaluunniit allannguinermut suliaqartuusoq suliffeqarfik
  • Atulinnginnerani misissuinermut ulloq
  • Atsiorneq.

Allagartat qaqugukkut ikaajusat naammassillugu ikkussorneqarlutillu atugaalersinnaanerannik erseqqissumik nalunaarlugit ilusilersorneqarlutillu qalipaasersimaneqassapput, assersuutigalugu ikaajusat ikkussornerisa nalaanni, allanngortiternerini imaluunniit isaternerini aappaluttumik ”iserneq inerteqqutaavoq”-mik nalunaaqutserlugit, aammalu stiladsit atugaalernissaannut piareerpata qorsorpaluttumik paasissutissiissutitut allagartalerlugit.



Ikaajusat atornerini atortussanik angallassineq

Ikaajusani sulinermut atatillugu nalinginnarmik atortussianik sakkunillu atuisoqassaaq. Tamakkuninnga angallassineq, ikaajusani qummut/ammut sanimullu pisartoq pilersaarusiorneqassaaq, tamatumunngalu atortussat naleqqunnerpaat toqqarneqassapput, pilersaarusiorneq pillugu immikkoortoq innersuutigineqarpoq.

Qummut/ammut angallassinermi assersuutigalugu sanaartornermi inunnut assartuutitut elevatoriusinnaavoq, sanaartornermi kivitsissutaalluni imaluunniit kivitsissutaalluni innaallagiatortoq.

Sanimut angallassinermi angallanniakkanut, soorlu qarmasissianut angallassissut (stenkærre) naleqqunnerpaanik teknikkikkut atortut toqqarneqassapput.

Sanimut angallassinissamut assersuutigalugu trillebøri, stenkærre imaluunniit igalaanik ivertiterinissamut qamutaasat atorneqassappata angallassinermi silissuseq naammattuusariaqassaaq. Assersuutigalugu trillebørit sinaakkutilittut ikaajusaliani nalinginnarni atorneqaqqusaanngillat, taakku silissusaat naammannginneri pissutaallutik.

Angallassissutaasutut toqqakkamut naleqqiullugu ikaajusat immikkut aalajangersorlugillu qerattarsarneqarnissaat naatsorsuutigisariaqarput.

Ikaajusat ruujoriisa isuinik qummut sammisoqarpat taakku nalunaarsorlugillu assersuutigalugu flamingomik qallerneqassapput.

Ikaajusat tamakkiisumik atorneqarnissaat isumannaarniarlugu kivitsisarfigisami immikkut ikaajusap ilaanik ikkussuineq isumassarsialatsiaavoq. Ikaajusap suliffittut pitsaanerusumik atornissaanut ilapittuutaassaaq.

Toqqortarinerat, aserfallatsaaliornerat, misissornerat kasiilernerallu

Ikaajusanut atortussat ajoqusernaveerlugit toqqortarineqartariaqarput.

Ikaajusanut atortussat pisariaqartitamik nukittuunngortitsisunik atortussianit sananeqartariaqarput, ilusaat isumannaatsuusariaqarlutik ajoqutaasinnaasunillu manngertornernik, aanernik allanilluunniit ajoqutinik nukittussusaanik annikillisaasunik ajoquteqassanatik. Ikaajusanut atortussat ajoqutit amigaatillu takusassaajunnaarlugit iluarsaassimaneqassanngillat.

Ikaajusanut atortussat atulinnginnerini isumannaatsuunerat isumannaarneqassaaq. Taamatut sukumiisumik misissueriaaseqarneq uppernarsarniarlugu ukiut marlukkaarlugit qaat finerit nalunaaqutserneqartariaqarput.

Atortut ajoqusernikut erniinnaartumik atorneqarunnaassapput. Pilersuisup nalunaarutaa ikaajusanut atortut qaqugukkut kasiilerneqassanerinik imaluunniit iluarsaanneqarsinnaanerinik paasissutissiissaaq. Iluarsaassarisinnaasat isumannaatsumik paasisimasalimmillu suliarineqassaaq.

Ikaajusat aporneqannginnissaannut isumannaarineq

Ikaajusat nunatami aporneqarnissamut aarleqquteqarfiusumi ikkussorneqartut aarleqqummut tamatumunnga isumannaarneqarlutillu nalunaaqutserneqassapput. Nalunaaqutsersuineq assersuutigalugulu aqqusinermi angallannermut assiaqutinik ilioqqaaneq najukkami aqqusineqarnermut oqartussaasumit akuerineqassapput.

Silaannarmi innaallagissanut ledningit eqqaanni ikaajusat isumannaarneri

Ikaajusat silaannarmi innaallagissanut ledningit eqqaanni ikkussorneqarpata ajutoorsinnaanermik aarleqqutaasumik pakkersimaarisussanik iliuuseqartoqassaaq, assersuutigalugu:

  • sillimmasiissutissatut ungasissusissap iluani sulisoqassanngitsoq
  • sillimmasiissutissatut ungasissusissap iluani sulisariaqartoqassappat najukkami innaallagissamik pilersuisoqarfimmik attaviginnittoqassasoq
  • innaallagissanut ledningit iffiorneqassapput
  • sarfaq qaminneqassasoq.

Ledningit sarfaqartut isumannaarnissaannik sulinerit taamaallaat inunnit paasisimasalinnit suliarineqaqqusaapput.



Atugarineri

Ikorfaat sulinermut, najorneqarnerinut angallannermullu atorneqartut suliarisamut pineqartumut naleqqiullugit isumannaallisaanikkut peqqissutsimullu tamakkiisumik isumannaallisaanerup tungaatigut atorneqarsinnaanngorlugit ikkussorneqarsimassapput.

Sullivik sulisui ikorfamik atugaqartut tassanngaanniit suliamut naleqquttuunissaanik, naallu sulliviup nammineq ikorfat ikkussorsimanngikkaluarlugit atugaanerata nalaani malittarisassat najoqqutaralugit innissaanik akisussaaffeqarpoq.

Ikorfami suliaqartussaallutik sulisut paasissutissiivigineqassapput, ikorfamillu atuinermut suliaqarnermullu atatillugu pissutsinik immikkut ittunik ilitsersorsimaneqassallutik, assersuutigalugit makkuninnga:

  • ikorfat sulinermi ingerlatanut naleqqutinngitsunut imaluunniit naatsorsuussaanngitsunut atorneqassannginnerat
  • sila immikkut ittumik ajutoorfiusinnaatillugu, assersuutigalugu anorersuarnerani imaluunniit apinerani ikorfami sulisoqaqqusaannginneranik
  • attaveqarfikkut pilersitakkut taamaallaat angallattoqassaneranik
  • attaveqarfinni ammarngini matuusut ikorfani sulisoqartillugu matoqqassanerinik
  • sulisunut namminneq imaluunniit avatangiisinut sakkut atortussiallu ajutoorfiusinnaatinnagit inissinneqassanerinik
  • atortussiat eqqakkallu imatut inissinneqarlutillu pakkersimaneqassasut anorimit tingitaasinnaajunnaarlugit
  • taamaallaat nammatanik oqitsunik tigummijuminartunillu attaveqarfittut inissinneqarsimasutigut tummeqqatigut assammik ataatsimik tigummineqarsinnaasunik assartuisoqassaneranik
  • ikorfami qaamut pissittoqaqqusaannginneranik atuisut annerpaamik nammassinnaassutsimik, m2-inut ataasiakkaanut aammalu inissiiffimmut ataatsimut nammassinnaassutsinik ilisimatinneqassanerinik
  • ikorfani taamaallaat ikiaq ataaseq 100 pct.-imik ataaserlu 50 pct.-imik artukkersimatissasut sinnerilu naamik. Atugarisami artukkiinissamik malittarisassaq malinneqanngippat pilersaarutaasutut artukkiinissamut uppernarsaasiortoqassaaq.
  • atuisut ikorfani allannguinernut atatillugu taamaallaat ikkussuisimasunit imaluunniit allatut isumaqatigiissuteqarneranik suliaqartoqarnissaanik ilisimatinneqarsimanissaannik.

Ikorfami sulinermi qatsissuseq assersuutigalugu tummeqqanit, bukkinik ikorfanik imaluunniit tummarfinnit annertusarniaqqusaanngilaq.

Pissutsini immikkut illuinnartuni sulinermi qatsissutsip annertusineqarnissaa pisariaqarpat tamanna taamaallaat atortussianit tulluartunit, sananeqaammut isumannaatsumik aalajangersorneqartunik suliareqqusaavoq. Suliffimmi qatsinnerulersitamut attaveqarfik isumannaatsuussaaq, nakkarnermullu immikkut ittunik iliuuseqartoqarsimassaaq, assersuutigalugit immikkut ungalulersuinikkut imaluunniit allatut assiaqutsiinikkut.

Jens Jensen