Accept af cookies fra at.gl

At.gl benytter cookies til flere formål - fx. til at forbedre brugernes oplevelse af hjemmesiden.

 

Tummeqqat angallattakkat atorneri

At-ilitsersuut GL.2.1
Juni 2006  

Tummeqqanut angallattakkanut piumasaqaatit aamma atorneqarnerat pillugit ilitsersuut  

Inuit inissisimaffimmit inissisimaffimmut allamukarsinnaalersillugit ingammik aqqutaagallartussamik pilersitsinissamut teknikkikkut tummeqqat ikiuutaapput. Aammali piumasaqaatit aalajangersimasut atuutsillugit tummeqqanit sulisoqarsinnaavoq. Tummeqqanit sulisoqarnissaanik aalajangiisoqannginnerani tamatuma ikaajusalianit, kivittaammit imaluunniit suliffigissallugu toqqammavimmit isumannaatsumit allamit pisinnaanerata isumannaannerunersoq nalilerneqassaaq.

Tummeqqatigoorneq taakkunanilu sulineq ajutoornissamut aarleqquteqarfissaqaqaat, aammalu timikkut annertuumik oqimaarsartitsisuusarlutik, naggussani, nukinni aallu kaaviiaarfiinik tamaviaartitsinermik nassataqartitsisinnaasut.

Ajutoorfiusinnaaffiit patsisigigajuttarpaat tummeqqat naleqqutinngittumik, soorlu aqitsumik imaluunniit quasartumik allequtaqartinneqartarnerinik, kukkusumik uinganilernernik, imaluunniit ikaajusanit, kivittaammit imaluunniit suliffigissallugu toqqammavimmit isumannaatsumit allamit pisariaqaraluarlutik tummeqqanit suliarineqartunit.

Oqimaarsartitsisarnerit ilaatigut sulinerup aalajangersimatitanik timip inissinnerisigut, tassalu uppeqqajaannginnermik timillu oqimaaqatigiissinnissaa anguniarlugit, ilaatigullu pitsaasunik isigisaqarniarluni angummaffigisaqarniarlunilu naleqqutinngitsunik timip inissisimatinneqarnerinik patsiseqartarput. Taamaalillutik nissut tunulu artorsartinneqartarput.

Qaqutiguunngitsoq tummeqqanit angummaffiginiagaq ungasippallaarlugu tallillu tuit qulaaniisillugit sulisoqarajuttarpoq. Tamanna ingammik pukusummut tuinullu artorsartitsisuuvoq.

Tummeqqani amitsuni sivisuumik nikorfalluni sulineq singernerni isikkanilu qasutitsillunilu anniartitsilersinnaavoq.

Sulinerup nalaani isikkat nissullu aalatissinnaanngippata aap ingerlaarnera artorsartinneqartarpoq. Aammattaaq sulineq uninngaannarfiusoq aap ingerlaarneranut artorsartitsisarpoq.

1. Immikkoortortaq

Tummeraq angallattagaq tassaavoq tummeraq aalajangersorneqanngitsoq, qisummit, glasfiberimit, sisammit, saviminermit oqitsumit assigisaanilluunniit sanaaq.

Tummeqqat ataasiakkaat tassaapput tummeqqat sinaakkutaat avinnertaqanngitsut.

Tummeqqat marloqiusat (wienerit) tassaapput tummeqqanit ataasiakkaanit marlunnit sananeqaatillit, qulimikkut illugiiffaarimmik qiversartuligaasut, A-tullu ilusilimmik inissinneqartartut.

Majuartarfiit tassaapput tummeqqat niuluusalikkat. Majuartarfik inissititerneqaraangami tummerartaqartarpoq manissunik sanimukartunik.

Tummeqqat tallisittakkat assakaasulikkallu tassaapput tummeqqanik ataasiakkaanik sammiveqatigiittunit sanaat. Tummeqqat imminnut aqutsissutinik attaveqartinneqarput, taamaalillutik takissutsimik tungaannut tallisinneqarsinnaallutik.

Tummeqqat attavilersakkat tassaapput tummeqqat marlunnik arlalinnilluunniit tummeqqanit ataasiakkaanit atorneqarnermikkut attavilerneqarsinnaasunik sanaat, aammalu atunnginneranni imaluunniit angallanniarneranni immikkoortilluinnarneqarsinnaasut.

Tummeqqat katitertakkat (kombistiget) tassaapput tummeqqat tummeqqanik ataasiakkaanit marlunnik sanaat. Tummeqqat katitertakkat tummeqqatut ataasiakkaatut, tummeqqatut marloqiusatut (wienerisut) imaluunniit tallisittakkatut inissinneqarsinnaapput. Tummeqqat ataasiakkaat marluk taakku isumikkut sileqatigiipput.

At-ilitsersuummi pineqanngillat tummeqqat tallisittakkat assakaasulimmut (1) imaluunniit qamutinut, soorlu qatserutini tummeqqat tummeqqallu maskiinamit ingerlassat.

Teknikkikkut ikiuutit pillugit malittarisassiat najoqqutaralugit tummeqqat angallattakkat aaqqissuussaallutillu atorneqassapput. Tamatumuunakkut piumasaqaatit tullinnguuttut atuutissapput:

2. Atornissaanut ilitsersuut

Tummeqqat Teknikkikkut ikiuutit pillugit Sullivinnik Nakkutilliisoqarfiup nalunaarutaani malittarisassanut ilaatinneqarput.

Tummeqqat tunniunneqarnerisigut – niuernikkut, attartortitsinikkut imaluunniit atukkiussinikkut – allakkatigut qallunaatut aamma kalaallisut atornissaanut ilitsersuummik ilaqartinneqassaaq..

Tummeqqat tamakkiisumik isumannaatsumik isumannaallisaanikkut peqqinnissakkullu atorneqarnissaannut, angallannissaannut inissitsiternissaannullu atornissaanut ilitsersuut peqataaqataassaaq. Aammattaaq tummeqqat najoqqutassat tungaatigut pigineqarnissaannut atornissaanut ilitsersuut pisariaqartuuvoq. Tamakku saniatigut tummeqqat najoqqutassatut naatsorsuutigisatut atorneqarnissaa pillugu, kiisalu atuinermi nalinginnaasuunngitsunik taamaattorli takorloorneqareersinnaasunik paasissutsisanik imaqassaaq. Atugarineqarnerinut ilutsit atoqqunagit siunnersuuteqartoqarpat taakku erseqqissaavigineqassapput.

3. Aaqqissugaaneri

Tummeqqat angallattakkat atuisoq allalluunniit ulorianartorsiortinnagit atorneqarneri, aaqqissuunneqarneri aserfallatsaalinerilu isumannaarlugit aaqqissuunneqassapput.

Tummeqqat atornissaannut ilitsersuutitaqassapput, pilersuisorlu pillugu paasissutissanik erseqqissumik nalunaaqutserneqassallutik. Atornissaanut ilitsersuummit paasissutissat pisariaqarnera naapertorlugu tummeqqani nalunaarneqarsimassapput. Tassaasinnaapput makku pillugit paasissutissat:

  • Takissusaa akuerisaq
  • Nammassinnaassusaa akuerisaq
  • Tummeqqat uingatissinnaassusaat
  • Ulorianartumik atugarinissaanut mianersoqqussut.

Tummeqqat nalinginnarmik atorneqartussat DS/INSTA 650-imi imaluunniit EN 131-imi malittarisassat naammassisimassavaat. Taamaattorli tummeqqat allatut taama isumannaatsigisumik aaqqissuunneqarsinnaavoq. Tummeqqanik, malittarisassanik tamakkuninnga erseqqissumik nalunaaqutsersimasunik taamaallaat pisisoqarnissaa innersuutigineqarpoq.

Pisattat, soorlu nakkarnaveeqqutit tummeqqallu aalassannaveeqqutai tummeqqanut atugaasunut ilaassapput, imaluunniit tummeqqanut attaveqartissinnaanissaat qularnaveerlugit suliarineqarsimassallutik.

4. Atugaanerat

Tummeqqat attaviligaanngitsut sivikinnerusumik suliaqarnermut taamaallaat atorneqassapput. Tummeqqat sivisunerusumi sulinermi ataqatigiiaartumi atorneqassapput, paarlakaattumik tummeqqamit aammalu toqqammavimmit aalaakkaasumit (naqqoq, nunataq assigisaaluunniit) pisumi, piffissaq ataatsimut katitaq tummeqqap atorneqarfia sulisup ullormut suliffigisartagaata pingajorarterutaa sinninngippagu.

Tummeqqami suliaqarnerni piffissat ataasiakkaat nal. akunnerata affaa sinnertassanngilaa. Sulineq assinganik artorsaatissiinngitsumik, soorlu timimik atuineruffimmik taarsertariaqarpoq.

Tummeqqamit sulisoqarpat sulineq najoqqutaralugu tummeqqat nuunneqartassapput, taamaalilluni sinaakkutamit tallip ataatsit takeqqataa sinnernagu suliffiusumut ungasitsigisumiittassanani (fig.1 takuuk).


Fig.1

Sulisut tummeqqani sulitillutik qituttumik, sisujaatsumik alulimmik kamippaqassapput. Kamippaat isikkani katannaveerlugit atineqarsimassapput.

Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik kamippaat illersuutit pillugit immikkut ittunik malittarisassiorsimavoq (2).

Tummeqqani sulinermi sulisoq tummeqqat qaarpiaanut tummeqqerfiit qullerpaat pingajuannit qaninngoornerunagu tummeqqersimassanngilaq.

Tummeqqanik, sananeqaatinik takissutsinillu pisariaqartinneqarsinnaasunik atugarisinnaasanik naammattunik pilersugaqartoqassaaq.

Tummeqqani sulinermut akisussaasup suliamut pineqartumut tummeqqat pilersugaasut tulluartuunissaat isumagissavai. Taassuma aamma tummeqqat misissorneqarlutillu ajoquteqannginneri isumannassaavai – tassalu ajoquteqarnatillu amigaateqassanngillat – aammattaaq suliffeqarfimmut tunniunneqartillugit eqqortumik aserfallatsaaliorneqarsimanissaat isumannaassavai.

Tummeqqat eqqortumik atorneqarnissaannik naammattumik sulisut ilitsersorneqassapput.

Tummeqqat marloqiusat (wienerit) taamaallaat nalinginnartut tummeqqatut ataasiakkaatut atorneqassapput tamatumunnga atorneqarsinnaasunngorlugit aaqqissuussaappata.

Tummeqqami ataatsimi taamaallaat inuk ataaseq tummeqqameeqqusaavoq. Taamaattorli tummeqqani marloqiusani (wienerimi) illugiilluni inunnik marlunnik tummeqqaniittoqarsinnaavoq.

Nammatat taamaallaat tummeqqatigut attaviligaanngitsutigut nammanneqassapput oqittuullutillu tigummiuminarpata.

Sakkut sulinermi atukkat oqillutillu tigummiuminassapput. Assammik ataasiinnarmik sulissutigineqarsinnaassapput.

Tummeqqani sulineq nalinginnarmik tummeqqerfimmi nikorfaffimmit naqqumut 5 m-it sinnerlugit qutsinnerusumi ingerlanneqartassanngilaq. Taamaattorli immikkut ittumik pisoqartillugu qutsinnerusumi, assersuutigalugu qulliup taarserniarnerani sulinermik oqinnerusumik sulisoqarnissaa akuerineqarsinnaavoq.

8 m-it tikillugit betonngit immikkoortukkuutaani qatsissutsimi katersinermut atatillugu suliassat makku akuerineqarput:

  • Qaavini qalequtinik ungalunillu attaviliiffissanik ikkussuineq
  • Katitigassanik killuineq
  • Qapuusamik marraasersuineq
  • Katitigassat inissiffissaannut aqutarineri
  • Aaqqissuussinerit annikinnerit.

Teknikkikkut aamma/imaluunniit aningaasat tungaatigut allatut teknikkikkut atortorissaarutikkut naleqquttukkut suliarisinnaanngikkaanni igalaanik qillarissaanermut atatillugu suliap qutsinnerusuni suliarineqarnissaa akuerisaavoq.

Tummeqqat sananeqaatiminni siunertaannut naapertuuttumik taamaallaat atorneqassapput. Tummeqqat ataasiakkaat taamatut atugassaanngippata qilersoqqusaanatillu, uiguleriissillugit katiteqqusaanatillu, bolteqqusaanatillu kikiattoqqusaanngillat.

Tummeqqat savimerngit aamma tummeqqat qisuit sinaakkutimikkut saviminernit ersiinnartunik nukittorsakkat sarfalinnik innaallagissap aqqutaanik ledninginik atortullu ilaannik attuisoqarnissaanik aarleqquteqartoqarpat atorneqassanngillat.

5. Inissitsiterineq

Tummeqqat toqqammavimmut qitulligartumut imaluunniit aalaakkaanngitsumut – soorlu biilimut imaluunniit gummivognimut –inissinneqassanngillat imaluunniit ikaajusanut inissitsiterneqassanatik.

Tummeqqat taamaallaat qatsissumi manissumi aalaakkaasumilu inissitsitissapput. Sinaakkutai tamarmik pitsaasumik oqimaaqatigiissitamillu toqqammaveqassapput. Tamanna pisinnaanngippat sinaakkutip aappaanut tallisaat isumannaatsumik sukaterneqarsinnaavoq. Pisariaqassappat tummeqqat sisunaveernissaannut immikkut ittunik iliuuseqarluni isumannaarisoqartariaqarpoq. Qatsissutsini assigiinngissutsit annikinnerit naleqqussarniarlugit ataatsimik allequttamik isumannaatsumik atuisoqarsinnaavoq (fig. 2 takuuk).


Fig. 2

Wienereeqqani tummeqqani sulinermi tallisaatit taamaallaat atorneqaqqusaapput, aammattaarlu aatsaat tummeqqat taamaalineqarnissaminnut aaqqissuussaasimappata.

Tummeqqat ataasiakkaat, tummeqqat katiterneqarsinnaasut, kiisalu tummeqqat tallineqarsinnaasut eqqortumik uinganertalerlugit, nalinginnaasumik 75 gradinik inissitsiterneqassapput (fig. 3 takuuk).


Fig. 3

Sanaartornermi tummeqqat (tummeqqat ataasiakkaat) tamatigut sisuunnginnissaannut isumannaarneqassapput. Tamanna assersuutigalugu tummeqqat ataasigut aalajangerneratigut imaluunniit tulluarluartumik tummeqqanut aalassannaveeqqutit atornerisigut pisinnaavoq.

Napparummut assigisaanulluunniit inissinneqarunik sananeqaatimikkut taamaaliornissaq pisariaqartissanngippassuk tummeqqat naleqquttumik ikorfalersimassapput.

Tummeqqat 5 m-it sinnerlugit takissuseqarlutillu aalajangersorneqarsimanngippata atornerini ataani najummisoqartussavoq.

Tummeqqat marloqiusat (wienerit) sinaakkutaat isasinnaajunnaarsillugit illugiissitanik kalunnertalerlugit, allatulluunniit taama isumannaatsigisumik isumannaarsarneqassapput. Kalunnerit sinaakkutit takissusaata pingajorarterutaasa missaannut inissinneqassapput. Taamaattorli tummeqqani qulingiluanik tummerartallit angullugit sinaakkutaasa qeqqannut inissinneqarsinnaapput (fig. 4 takuuk).


Fig. 4

Kiggigunneqarsinnaanermut navianartoqarnera pissutigalugu wienerit qulimikkut isui imminnut naqigussinnaasassanngillat.

Tummeqqat katitertakkat wieneritut atorneqartut kalunnertaqassapput imaluunniit assingatut isumannaaqataanik isumannaallisaateqarlutillu aalassannaveeqquteqassapput (fig. 5 takuuk).


Fig. 5

Tummeqqat matut, isaaffiit assigisaasalu, taakku ammatillugit isumannaarsimanngippata, paarnaarsimanngippata imaluunniit paarineqanngippata saannut inissinneqassanngillat.

Tummeqqat aqqutaasutut atorneqartut sisusinnaajunnaarsillugit uppissinnaajunnaarsillugillu isumannaallisarlugit aalajangersorneqassapput. Aqqutaaffiusup qulaani minnerpaamik 1 m-imik sinnilimmik tunngaffimminnit qaangiisimassapput.

Qatsissutsini 5 m-it sinnilimmi aqqutaaffittut napasuliatut majuartarfik, majuartarfiit assigisaalluunniit atugarinissaa inassutigineqarpoq (3).

6. Toqqortarineri, aserfallatsaalineri nakkutiginerilu

Tummeqqat aalajangersugaanngitsut atorneqanngitsut pisariaqanngitsumik sunnertinnaveerlugit, soorlu silamit pissuteqartumik toqqortarineqassapput. Tummeqqat tamatigut pilersuisup inassutigisaa naapertorlugu toqqortarineqartassapput.

Tummeqqat ajoqusersimasut aserorsimasullu atorneqassanngillat.

Tummeqqat isumannaatsumik ilisimannittumillu pilersuisup inassutigisai naapertorlugit iluarsaanneqartassapput.

Tummeqqat qisuit, silatsimikkut sinaakkutaat eqqaassanngikkaanni qalipanneqassanngillat, lakkimilli qalipaateqanngitsumik, qalipaammik akimut ersittumik assigisaannilluunniit qalipanneqartassallutik.

Inummik ilisimannittumik pilersuisup inassutigisaa naapertorlugu tummeqqat sukumiisumik misissorneqartassapput. Tamanna minnerpaamik ukiumut ataasiarluni pisassaaq.

Misissugarineqassapput tummeqqat pisattallu tamarmik. Inernerisat nalunaarsugaralugit misissuinerit nalunaarsuusiortariaqarput.

Jens Jensen