Accept af cookies fra at.gl

At.gl benytter cookies til flere formål - fx. til at forbedre brugernes oplevelse af hjemmesiden.

 

Illuliorfinni sanaartorfinnilu il.il. nakkaattoornissamut akulloqqussillunilu nakkarnissamut aarleqqutit

At-ilitsersuut GL.1.1
Juni 2006

Qaliani, illuni sanaartukkanilu il.il., qaani suliffiusuni, toqqavinni suliffiusuni, ikaajusani, attaveqarfinni assigisaannilu illuliorfinni sanaartorfinnilu nakkaattoornissamut akulloqqussillunilu nakkarnissamut aarleqquteqartuartuuvoq.

Nakkaattoornissamut akulloqqussillunilu nakkarnissamut assersuutigalugit ikaajusanik, ungalunik, assiaqutinik, qaalersuinernik, qaliani tummeqqanit, toqqammavinnik suliffittalinnik inunnik kivittaatinik angallattakkanik (liftinik), netinik isumannaallisaassutinik imaluunniit nakkarnissamut atortunik isumannaallisaatinik pilersuinikkut naleqquttunik isumannaallisaatitut iliuutsinik pilersuisoqassaaq.

Suliffiusuni ataasiakkaanni pissutsit piviusut aalajangersumik naliliiffiginerinik tunngaveqartumik suliarisap pineqartup ingerlannerata nalaani isumannaallisaatit sorliit pilersinneqarnissaat aalajangerneqartarput.

1. Illuni, sanaartukkani il.il. sulineq

Illuni aamma sanaartukkani il.il. ammanertigut taakkunuunatigut sulisut nakkarnermikkut imaluunniit akulloqqussillutik nakkarnermikkut ajutoorsinnaanissaannut ammaniliat (udsparringshulit), quassuttuut ammanillit, ruujorinut allanullu ivertiterniakkanut kanalit aamma qilaami qaammaqquserfissatut igalaalerfissat aarleqquteqarfiupput.

Aarleqqutaasut ungaluliornikkut imaluunniit qallersuinikkut pakkersimaneqarsinnaapput.

Iikkani putut, assersuutigalugit matut igalaasaat nakkarfiusinnaasut ungalulerlugit imaluunniit assiaqutserluarlugit isumannaarneqassapput.

Assersuutigalugu qilaami qaammaqquserfissatut igalaalerfissamit suliaqarfimmi qallersugaq peertariaqassappat sulinerup nalaani isumannaallisaatit allat, assersuutigalugu nakkarnissamut atortut isumannaallisaatit atorneqassapput.

2. Qaani suliffiusuni, toqqavinni suliffiusuni, ikaajusani, attaveqarfinni assigisaannilu sulineq

Suliffigisanit taakkunannga avatangiisutut naqqumut 2,0 meterit sinnerlugit nakkartoqarsinnaaneranut aarleqquteqarpat ungaluukkat imaluunniit allatut sunniuteqarluartumik assiaqutsersuutit inissinneqassapput (fig. 1 takuuk).


Fig 1. Takuuk

Naqqumut avatangiisumut nakkarneq immikkut ittumik aarlerinaateqarpat, assersuutigalugit atortussianut qaleriissitikkanut, saviminernut qajannaallisaatinut anillangasunut, naqqup iluanut karsinut qaammaqqusersuutinut, tummeqqanut imaluunniit naqqumut sullumut iseriamut, imaluunniit sandblæserinermik, sakkortuumik tissalutsitsinikkut saliinermik (højtryksrensningimik) imaluunniit tigummisarissanik sakkunik ulorianartunik assingusunik suliaqarnermi nakkarfissat qanoq portutigigaluarpataluunniit isumannaallisaatit tamatigut pilersinneqassapput.

Ungaluukkat imaluunniit assiaqutit atortussianik ilioqqaanermut imaluunniit piiaanermut akornusersuisut peerneqarsinnaapput allatut isumannaallisaatinik, assersuutigalugit liftimik imaluunniit nakkarnissamut isumannaallisaatinik atuisoqarpat. Suliarisaq naammassippat ungaluukkat imaluunniit assiaqutit inisseqqinneqassapput.

Sulinerni sivikitsuni, assersuutigalugit iluarsaassinerni imaluunniit aserfallatsaaliuinerni ungaluukkat imaluunniit assiaqutit naleqquttunik nakkarnissamut isumannaallisaatinik taarserneqarsinnaapput, tassalu pilersuillunilu isaterinermi aarleqqutaasup pakkersimaneqartussamut naleqqiullugu angineruneratigut.

Sullivinnik Nakkutilliisoqarfiup periuserisartagai najoqqutaralugit ”sivikitsumik” suliaq tassaavoq suliassarisaq nalinginnarmik mandetimet sisamat missaannik sivisussusilik.

Mandetimet sisamat ima paasineqassapput malittarisassiap atorneqarnissaanut suliarisassat ataasiakkaat aalajangiisuutinneqassallutik. Malittarisassaq imatut paasineqassanngilaq suliffeqarfimmi – qanorluunniit tamanna angitigigaluarpat – ”taamaallaat” katillugit mandetimet sisamat missaat atorlugit nakkarnissamut isumannaallisaateqarluni sulisoqarnissaanik.

Paarlattuanilli mandetimet sisamat missaat ima paasineqassanngillat suliffeqarfimmi suliassat mandetimenut sisamanut agguataarneqassasut, taamaalilluni suliassat tamarmik nakkarnissamut isumannaallisaateqarluni ingerlanneqarsinnaallutik.

Suliassarisaq ataasiinnaanersoq imaluunniit arlaliunersut pillugit aalajangiinermi suliarisap pineqartup suunera ilusaalu, suliffeqarfimmi suliarisat sinnerinut ataqatigiissillugu pingaartinneqassaaq.

3. Qaliani sulinermi nakkarnissamut aarleqqut

3.1 Qaliat manissut

Qaliani 15 gradit ataallugit uinganeqartuni, aammalu naqqumut avatangiisumut qaliap sinaa 3,5 meterit sinnerlugit qatsissuseqartumi sulisoqartillugu imaluunniit angallattoqartillugu nakkarnissamut aarleqqutaasumut isumannaallisaatinik, ungaluukkatut imaluunniit isumannaallisaammik sunniuteqarluartumik assingusumik ilusilimmik pilersuisoqassaaq (fig. 2 takuuk).

Ikaajusanik atuisoqarpat ikaajusat qaavata qutsinnerpaaffissaa qaliap sinaata ataani 0,5 meterimut inissinneqarsimassaaq, ikaajusallu ungaluukkerneqarsimassapput.


Fig 2. 15 gradit ataallugit qaliaq uinganilik

Sulineq anorip silallu tungaatigut pissutsini pitsaasuni ingerlanneqarpat, toqqammavillu sisunaveerfiulluni, qulaani qatsissuseq pineqartoq 5,0 meterinut qaffanneqarsinnaavoq.

Qaliamit suliffiusumit naqqumut avatangiisumut nakkarfissatut qatsissutsit 3,5 aamma 5,0 meterinut uuttorneqartarput. Naqqumi avatangiisumi toqqaviusoq assigiinngiffeqarpat nakkarfissatut qatsissuseq annerpaaq uuttorneqassaaq.

Sulinerup nalaani sinaanut killiffissaq 2,0 meterinik qaninnerusumut inissittariaqanngippat ungaluukkiaq erseqqissumik atasinnaasumillu nalunaaqutserneqarsinnaavoq, bukkinit qisunnit, aqqusinermi nalunaaqutsiissutitut atortunit, keglenit allatulluunniit scepterinik, sallilikkanit, quassuttuunit, kalunnernit plastikkinit assigisaannilluunniit pilersorneqartunit ilusilersorneqassallutik. Qilerutit plastikkiusut aamma assiaqutit amitsut (minestrimlit) aserujuissutsimut piumasaqaatinik attassinnginneri pissutigalugit atorneqaqqusaanngillat. Nalunaaqutsiussap avataani angallattoqaqqusaasananilu atortussianik ilioqqaasoqassanngilaq.

Qaliat sinaanni iikkat qarmakkat qatsinnerutitat isumannaallisaatitut atorneqarpata ungaluukkanut assingusumik piumasaqaateqarfiussapput, tassunga atatillugu qanorluunniit silitsigigaluarpata minnerpaamik 1,0 meterimik qutsissuseqassallutik.

3.2 Qaliat sivingasut

Qaliani sivingasuni sulinerup aallartinnginnerani, naqqup avatangiisup qulaani qaliap sinaa 2,0 meterit sinnerlugit qutsissuseqarpat, aammalu naqqup avatangiisup qulaani 5,0 meterit sinnerlugit sulineq ingerlanneqarpat tamatigut qaliap sinaani nakkartoornissamut isumannaarisoqassaaq (fig. 3 takuuk).

Isumannaarutaasoq tassaasinnaavoq ikaajusat aamma/imaluunniit assiaqut qaliap sinaanit minnerpaamik 1,0 meterinik qutsitsigisumiittoq.


Fig 3. 15 gradinit imaluunniit annerusumik qaliaq sivinganilik

Ikaajusat atorneqarpata ikaajusat qaavat qaliap sinaata ataani annerpaamik 0,5 meterimut inissisimassaaq, ikaajusallu ungaluukkersorsimaneqassapput. Qaliap sinaani assiaqummik, , inummit qaliamit nakkartumik aarleerinartortaqanngitsumik unitsitsisinnaasumik netimik assigisaanilluunniit ikkussuisoqassaaq.

Qaliap sivinganera aalajangiilluni isumannaallisaatitut iliuutsit pillugit makkuninnga piumasaqaateqartoqaqqippoq:

3.3 Qaliat 15 gradinik sinnerlugilluunniit sivinganillit

Qaliaq manissuuppat qaliami tummeqqat atorneqassapput.

Qatsissutsimi qanorluunniit annertutigisumi sulisoqartillugu quassuttuut tummarfiginissaat isumannaatsuunngippata qaliami tummeqqat atorneqassapput.

3.4 Qaliat 34 gradinik sinnerlugilluunniit sivinganillit

Qaliami taamatut ittumi, qaliap sinaani isumannaarutaasumit 5,0 meterit sinnerlugit sulisoqartillugu, assiaqummut qaninnerpaamut napparissumik 5,0 meterit sinnerlugit sulisoqarnaveerlugu allanik aamma assiaqusersuisoqassaaq (fig. 4 takuuk).


Fig 4. Qaliat 34 gradinik sinnerlugilluunniit sivinganillit

Tamatigut qaliami quassuttuut aqqutigineqarnissaat isumannaatsuunngippata qaliami tummeqqat atorneqassapput.

3.5 Qaliat 60 gradit sinnerlugilluunniit sivinganillit

34 gradinik sinnerlugilluunniit sivinganilinnik qalianut isumannaallisaatinik iliuuseqartoqassaaq, taamaattorli assiaqummut qaninnermut napparissumik 2,0 meterit sinnernagit ungasissusilimmi qaliami sulisoqartassanani (fig. 5 takuuk).


Fig 5. Qaliat 60 gradinit sinnerlugilluunniit sivinganillit

3.6 Qaliani sulinermi isumannaallisaatitut iliuusissanut sukannernerusunik piumasaqaatit

Qaliap killinganiit naqqumut 2,0 meterit sinnerlugit ungasissuseqarnerani suliffinni atortussiat qummukaassorlugillu aqqartiternerini, kiisalu eqqakkanut nakkaatitsiviit ruujorit eqqaanni nakkaasoqarsinnaaneranut aarleqquteqarfinni isumannaallisaanikkut iliuutsit pilersinnerisigut pakkersimaarinnittoqassaaq.

Qaliami kiggani, taakku sunniuteqarluartumik sinaanit 2,0 meterinit nalunaarsimannginnerini tamanna aamma atuuppoq.

3.7 Illup isuini

Illup isuani sulinermi, tassalu tassani suliaqarnerpiami – qarmaasoqarpat imaluunniit sallilikkanik pladenilluunniit qallersuinermi – kiisalu anillangasunik ivertiterinermi, tassunga ilanngullugit qaliami quassuttuut (spærit) anillangasut, vindskedet aammalu quassuttuut kipinerini assigisaannilu, naqqumut avatangiisumut 2,0 meterit sinnerlugit nakkarnissamut aarleqquteqarfiusumi illup isuani, anillangasumi il.il. ikaajusanik inissiisoqarneratigut isumannaarisoqassaaq.

3.8 Illup isuisa eqqaanni

Illup isuata eqqaani sulisoqartoqarpat imaluunniit angalasoqarpat, assersuutigalugu qaliap qaalersornerani imaluunniit qaliami pioreersumi sulinermi, akimmiffeqanngitsumut siumut, tunumut sanimulluunniit nakkarnissamut aarlerinartortaqarpoq. Aarleqqut taanna assersuutigalugu illup isuani 2,0 meterit inorlugit ungasissusilimmi sulisoqarneratigut illup isuata eqqaani ungaluukkersuinikkut pakkersimaneqassaaq.

Naqqut avatangiisit nakkarfigineranni immikkut ittumik aarlerinartoqarfiuppata, assersuutigalugu atortussianut qaleriissitikkanut, saviminernut qajannaallisaatinut anillangasunut, naqqup iluanut karsinut qaammaqqusersuutinut, tummeqqanut imaluunniit naqqumut sullumut iseriamut assigisaannulluunniit, imaluunniit sandblæserinermik, sakkortuumik tissalutsitsinikkut saliinermik (højtryksrensningimik) imaluunniit tigummisarissanik sakkunik ulorianartunik assingusunik suliaqarnermi nakkarfissat qanoq portutigigaluarpataluunniit isumannaallisaatit tamatigut pilersinneqassapput. Suliffiusumi naqqoq quasarpat allatulluunniit ulorianarpat silap qanoq inneri imaluunniit qaliap qaavata ilusaa pissutigalugit, imaluunniit pineqartut ataqatigiillutik immikkut ittumik nakkartoornissamut aarleqqusiippata, imaluunniit nakkarnerup immikkut ittumik aarleqquteqarfiunerani taamatuttaaq pilersitsisoqassaaq.

Taamaattorli sulinerni sivikitsuni, assersuutigalugu iluarsaassinerni assigisaannilu nakkarnissamut atortunik isumannaallisaatinik taamaallaat atuinissaq isumannaatsuusinnaavoq.

4. Qaliani aammalu naqquni allani pisariaqartumik nammannissinnaanngitsuni sulinermi akulloqqussilluni nakkarnissamut aarleqqutit

4.1 Qaliat

Qaliat ilaat nammannissinnaanngitsunik qalilersorneqassapput/qalilersorneqarsimapput, assersuutigalugit eternitpladet amerlanerpaat, maligaasiortunik pladet akimut ersittut, pladet igalaamernit PVC-pladillu quassuttuut 0,46 meterit sinnerlugit ungasissusilikkanut inissititikkat taamaapput. Ilioqqaanerup nalaani qaliaq akulloqqullugu nakkarnissamut aarleqquteqarpoq, soorlulusooq pladenik ilioqqaavigisimanngisatigut nakkarnissamut aarleqquteqarluni.

Qaliani qallersuinermi aammalu qaliami naammassisami angalanermi akulloqqussilluni nakkarnissamut isumannaarisoqarsinnaavoq assersuutigalugu angallavissiatigut qaliamut ammaannartup tungaanut isumannaallisakkamik ungalulikkanik, angallavissiat akornanni isumannaallisaatitut netimik nivinngagaqarnermik ilanngussiffiusunik atuinikkut (fig. 6 takuuk). 


Fig 6. Takuuk

Assersuutigalugu qaliani pioreersuni iluarsaassinermi aserfallatsaaliuinermilu angallavissianik imaluunniit qaliami tummeqqianik atuinikkut isumannaarisoqarsinnaavoq.

Qalialersuinermi imaluunniit qaliami qalligaariikkami sulinermi isumannaallisaatitut netit kisiisa isumannaallisaatitut atorneqarsinnaanngillat, netimmi akulloqqussilluni nakkartoornermik unitsitsisinnaanngillat. Netimut nivinngakkamut nakkarnermi akulloqqussilluni nakkartoqartillugu assersuutigalugu sukamik eqquisoqarnissaanut aarleqquteqarpoq.

Naqqumik tummassallugu isumannaatsoqarpat tamatuma isumannaallisaatitut neti taarsersinnaavaa. Naqqoq tummassallugu isumannaatsoq pilersuisup atuinissamik ilitsersuutaani malittarisassat najoqqutaralugit ivertiterneqassaaq.

Qaliap pisoqaassusaa qanorlu issusaa tamatigut sianigisarli, ukiuni arlalinni anorimit silamillu sunnertisimanerup qaliani qalliutip nalinginnaasumik nammassisinnaasup piginnaassutsini taanna annaasimasinnaammagu, assersuutigalugit qaliani pladet quppaqarsinnaapput, imaluunniit quassuttuut aasimasinnaallutik.

4.2 Naqqut nammassisinnaanngitsut allat

Naqquni nammassisinnaanngitsuni allani, assersuutigalugit sallilikkani qaliallu quassuttuuani, taakku akornanni/ataanni atortussiat nammassisinnaanngiffiini sulinermi akulloqqussilluni tummarnissamut nakkarnissamullu isumannaallisaatitut qallersuisoqassaaq.

Aamma assersuutigalugit piiaanermik suliaqarnermi imaluunniit illuni pisoqaanerusuni sulinermi pisoqaassuseq imaluunniit aserfallatsaaliuisimannginneq pissutigalugit naqqup ilioqqaqqaarnermini nammassinnaassutsiminik annaasaqarsimappat taamatut iliortoqassaaq.

5. Qatsissumi sulinerup angallannerullu isumannaarnissaanut malittarisassat allat

5.1 Malittarisassat pingaarnerit

Inuup 2,0 meterit sinnerlugit akimmiffeqanngitsumik siumut imaluunniit sanimut nakkarsinnaaneranut aarleqquteqarpat isumannaallisaatitut iliuutsinik pilersuisoqassaaq.

Tamanna assersuutigalugu nakkarnissamut aarleqquteqarfinni, qaliap sinaani soorluttaarlu inissitsitersimasat akornisigut ammanikkut TT- aamma TTS-dragerinik ivertiterinikkut, kiisalu tagkassettenik/trapezpladenik ilioqqaanikkut pisinnaavoq.

Nakkarnermut aarleqqut pakkersimaneqassaaq, assersuutigalugu silataata sinaa atuarlugu ungaluukkanik inissitsiterinikkut aammalu ammanerit akornisigut isumannaallisaatitut netimik nivinngaanikkut. Isumannaallisaatitut netit TT- aamma TTS-dragerit ivertiternerini ammanerit asserlugit siaarsimaneqassapput.

Ikkussagassanik sinaakkusiorluni kuioraanermik, quassuttuunik toqqavissanik inissitsiterinermi, qaliap quassuttuuinik nappaanerni, quassuttuulersuinermi, qaliap sinarsuagut kuuffinnik nivinngaanermi assigisaannilu suliaqarnerni akimmiffeqanngitsumik nakkarfimmi nakkarnissamut aamma aarleqquteqarpoq.

Nakkarnissamut aarleqqutaasoq, nakkarfiup qatsissusaata 2,0 meterit sinnersimappagu, assersuutigalugu ikaajusanik isumannaatsunik ungaluugalinnik ikkussuinikkut pakkersimaneqarsinnaavoq.

Taamaattorli qaani ikkussugassanik ivertiterinermi nakkarfiup qatsissusaa 3,5 meterinik sinnerluguluunniit nakkarnissamut aarleqqummut isumannaallisaatinik iliuuseqartoqarsinnaanera Sullivinnik Nakkutilliisoqarfiup akuerivaa.

Tamanna illup saani nakkarfiup qatsissussaa 3,5 meteriuppat sinnerpaguluunniit qaani ikkussugassap ilaa siulleq ivertinneqariarpat illuani aammalu ikkussukkap isuini ungaluukkanik inissitsitserisoqarnissaanik isumaqarpoq. Sulineq atorsaasunik anorimik silamilu pissutsini aammalu naqqumi quaatiaatsumi ingerlanneqarpat qatsissuseq 5,0 meterinut qaffanneqarsinnaavoq.

Qaani ikkussugassat ivertinneqarneri sioqqullugit ungaluukkat inissitsiterneqanngippata ataavartumik inissitsitissapput, pisariitsumik siumut nuutinneqarsinnaallutik imaluunniit ivertiteriffiup saavanit ungasinnerusumut inissinneqarsinnaallutik.

Ivertiteriffiup saavata eqqaani nakkarfiup qatsissusaa 3,5/5,0 meterinik annertuneruppat nakkarnissamut atortunik isumannaallisaatinik, assersuutigalugu pituutanik aalajangikkanik (gedetøjrinik) atuisoqassaaq.

Taamaattorli sivikinnerusumik suliaqarnissami isumannaallisaatitut iliuutsit atugarisariaqanngillat, tassalu isumannaallisaatitut iliuutsit pilersinnerini, atugaanerini piiaqqinnerinilu aarleqqutaasoq pakkersimaniakkamut naleqqiullugu annerugaangat.

Taamatut sulinermi pissutsimut assersuut tassaavoq 3,5 meterimi qatsissuseq tikillugu napparissunik ikkussugassanik (iikkatut ikkussugassanik) ivertiterineq, taamaattorli ikkussugassanik amitsunik, soorlu gasbetonngimit aamma siporeximit ivertiterinerit pinnagit.

5.2 Quassuttuulersuineq

Quassuttuut (lægterit), qaliami qallersuinermut naqqutut atorneqartut naammattumik nukittussuseqassapput. Sullivinnik Nakkutilliiviup periuserisartagai malillugit quassuttuut 38 x 73 mm-inik angissusillit, nukittussusaat najoqqutaralugit immikkoortitikkat aammalu klasse T-1-it, (DS 483-1999 imaluunniit INSTA 142 innersuussutigineqarput), nukittussutsimut piumasaqaatinik naammassinnipput. Tunngavissiuutit tassaapput quassuttuut ikorfartuiffiisa – qaliap quassuttuuisa imminnut ungasissusaasa – 1,0 meterit sinnissannginnerat.

Qaliami quassuttuunik qulaani piumasaqaatinik naammassinninngitsunik atuinermi nakkarfiup qatsissusaa 2,0 meterinik portunerunngippat immikkut ittunik isumannaarinissamut iliuutsinik pilersuisoqassaaq, assersuutigalugit ikaajusat, isumannaallisaarutitut netit imaluunniit airbackit.

Qaliami quassuttuulersuineq qaliap quassuttuuisa akornanni illullu isuata eqqaani nakkarsinnaanerit pinaveerlugit iliuuseqarluni tulleriiaarillunilu pissaaq. Tamanna assersuutigalugu manissumik quassuttuulersuinikkut, quassuttuut marluk inissinnerini katinneqarfiini kikiattuinikkut, aammalu illup isuata quassuttuuani kikiattuineq ikaajusamit anillangiami sulinermut peqatigitillugu pisinneratigut anguneqarsinnaavoq.

Quassuttuut ungasissusaat 0,46 meterinit annertuneruppat, tassalu nakkarfiup qatsissusaa 2,0 meterinik portuneruppat quassuttuut qaavisa sinaannit qaavisa sinnaannut uuttorneqarluni isumannaarinissamut iliuutsinik pilersuisoqassaaq, assersuutigalugu isumannaallisaarutitut netinik nivinngaanikkut.

Qulaani nassuiarneqartutut assersuutigalugu biilinut inissiisarfimmut, illup iluani naatsitsivimmi aammalu ilaqutariit ataatsit illuannit pukkitsumit quassuttuulersuinermi isumannaallisaarutitut netit nivinngarnissaat pinngitsoorneqarsinnaavoq.

5.3 Qatsissumi sulinermi isumannaallisaatitut iliuusissanut sukannernerusunik piumasaqaatit allat

Sandblæserinermik, sakkortuumik tissalutsitsinikkut saliinermik (højtryksrensningimik) imaluunniit tigummisarissanik sakkunik ulorianartunik assingusunik suliaqarnermi, imaluunniit naqqumut avatangiisumut nakkarneq immikkut ittumik aarlerinaateqarpat, assersuutigalugit atortussianut qaleriissitikkanut, saviminernut qajannaallisaatinut anillangasunut, naqqup iluanut karsinut qaammaqqusersuutinut, tummeqqanut imaluunniit naqqup ataanut isertarfikkut assigisaannulluunniit nakkarfissat qanoq portutigigaluarpataluunniit isumannaallisaatit tamatigut pilersinneqassapput.

Nakkarnermi aarleqqummut naleqqiullugit isumannaallisaatinik pilersitsinermi, atuinermi piiaanermilu aarleqqutaasoq annertuneruppat, imaluunnit suliarisassaq sivikinnerussappat isumannaallisaatinik pilersitsisoqartariaqanngilaq.

Taamatut sulinermi pissutsimut assersuut tassaavoq 3,5 meterimi qatsissuseq tikillugu napparissunik ikkussugassanik ivertiterineq, taamaattorli ikkussugassanik amitsunik, soorlu gasbetonngimit aamma siporeximit ivertiterinerit pinnagit.

6. Atortussiat nakkartuunnginnissaannut isumannaarineq il.il.

Tigussaasut imaluunniit atortussiat nakkarsinnaasut assersuutigalugit qallernerisigut, assiaqutsersornerisigut imaluunniit mattunnerisigut isumannaarneqassapput.

Atortussiat qaliat qaaviniititat assigisaallu sisusinnaajunnaarlugit imaluunniit anorimit tingitaasinnaajunnaarlugit inissinneqassapput.

7. Isumannaallisaatit

7.1 Ungaluukkat

Inuup nakkarnissaanik pakkersimaarinnissinnaanngorlugit ungaluukkat pisariaqartinneqartumik nukittussuseqartinneqassapput.

Sullivinnik Nakkutilliisoqarfiup periuserisartagai naapertorlugit ungaluukkat tigummisarissamik 1,0 meterimik qatsitsigisumik, seeqqumut assiaqummik 0,5 meterimik qatsitsigisumik isikkamullu assiaqummik 0,15 meterimik qatsitsigisumik pilersorsimassapput.

Ungaluukkat qisuusut scepterini annertunerpaamik 2,25 meterinik ungasissusilerlugit atorneqarsinnaapput, tunngavigititat makku naammassineqarsimappata:

Sceptrerit tuffigisami tigummiartakkamik assiaqutip aalajangersorsimaffianut inissitaq 1,25 kN (125 kg)-nik nammassinnaassuseqassaaq, inissiffigeqqaagaanit 25 mm-it sinnerlugit nikisinneqartussaatinnagu.
Tigummisarissamik seeqqumullu assiaqut sallilikkanik 31 x 125 mm-inik, isikkanullu assiaqut 31 x 150 mm-inik sananeqaateqassapput.

7.2 Ikaajusat

Pilersuisup ikkussuinissamut ilitsersuutaa najoqqutaralugu ikaajusat ikkussorneqarlutillu atorneqassapput.

Ikaajusat aammalu illup saavani ikkussorsimaffigisaata akornanni nakkaattoorsinnaanermut aarleqqutaasoq pakkersimaneqassaaq ikaajusat sapinngisamik illup saavanut qanitsillugu ikkussorneratigut. Ikaajusat qaavanit illup saavanut ungasissuseq 0,3 meterit sinnersimappagit ikaajusat iluminni ungaluukkersorsimassapput.

7.3 Qaliami assiaqutit

Qaliami assiaqutit 1,0 meterimik portussuseqassapput qaliallu qaani qivernermik 80-90 gradinik nalinginnarmik inissinneqarsimassallutik.

Qaliami assiaqutit isumannaatsumik inummik nakkartumik unitsitsisinnaassuseqarlutik nukittussuseqassapput.

Qaliami assiaqutit nukittussusaat assiaqummit 5,0 meterimik ungasissusilimmit oqimaatsumik marloriarluni assakaatitsinikkut misilerarneqarsinnaapput. Oqimaassusilik minnerpaamik 75 kg-ssaaq, 1,0 meterimik takissuseqassalluni 0,3 meterimillu diametereqarluni. Nammakkiissutaasumik taassuminnga qaliami assiaqut akiuisinnaassaaq.

7.4 Inummik kivitsissutit angallattakkat (liftit)

Pilersuisup ilitsersuutaa najoqqutaralugu inummik kivitsissutit angallattakkat nakkutigineqarlutillu aserfallatsaalineqassapput. Atugarinerisa nalaanni najoqqutassaasutut pissusissaa naleqquttumik nakkutilliinikkut aserfallatsaaliuinikkullu isumannaarneqassaaq.

7.5 Qaliami tummeqqat

Qaliami tummeqqat naammaginartumik nukittussuseqarlutillu tunumut bøjlilersorsimassapput.

Qaliami tummeqqat DS/INSTA 650-imi imaluunniit EN 131-mi piumasaqaataasunik naammassinnippata Sullivinnik Nakkutilliisoqarfiup qaliami tummeqqat isumannaatsuusutut nalilissavai.

Qaliami tummeqqat atornerini tummartarfiup saata sinaanit illup ilaanut aalaakkaasumut, assersuutigalugu qaliap qallersimanertaanut minnerpaamik 0,10 meterinik ungasissuseqassaaq, EN 12591 innersuussutigineqarpoq. 
 
EN 12591-mi qaliamut qallersuinermut atortut sanariikkat – qaliami tummeqqat aalajangersorsimaneqartuartut pineqarput.

7.6 Isumannaallisaanermut neti

Ileqquusuni atugassianilu akuerisaasuni piumasaqaataasut isumannaallisaanermut netit naammassisimassavaat, pilersuisullu atuinissamut ilitsersuutaa najoqqutaralugu aserfallatsaaliorneqassapput, misilerarneqassapput nivinngarneqassallutillu.

7.7 Nakkarnermut atortut isumannaallisaatit

Nakkarnermut atortut isumannaallisaatit (isumannaallisaatitut qitequt allunaasartalik) inummut illersuutaapput sulineq allatigut isumannaatsuutillugu pilersaarusiorneqarsinnaanngippat, aaqqissuunneqarsinnaanngippat naammassineqarsinnaanngippallu atorneqartussat.

Isumannaallisaatitut allunaasamut aalajangersaasarfiup nutsuineq 10 kN (1.000 kg) attassinnaassavaa.

Nalinginnarmik nakkarnermut atortut isumannaallisaatit taamaallaat sulinernut sivikitsumik ingerlanneqartunut atorneqassapput.
Sullivinnik Nakkutilliisoqarfiup periuserisartagaa naapertorlugu ”sivikitsumik sulineq” tassaavoq suliaqarneq nalinginnarmik mandetimet sisamat missaanni naammassineqarsinnaasoq.

7.8 Qallersuinerit

Qallersuinerit naammattumik nukittussuseqarlutillu illuarsinnaanissaannut isumannaarneqarsimassapput. Qaatungaa quasassanngilaq.

7.9 Assersuineq

Assersuutit bukkinit qisunnit, aqqusinermut nalunaaqutsersuutinik, keglenik scepterinilluunniit allanit sallilikkanik, quassuttuunik, kalunnernik plastikkinik assigisaannilluunniit pilersorneqartunik suliarineqarsinnaapput. Qilaerutit plastikkiusut aamma assiaqutit amitsut (minestrimlit) aserujuissutsimut piumasaqaatinik attassinnginneri pissutigalugit atorneqaqqusaanngillat.

Jens Jensen

Aammattaaq suliffeqarfiusuni (brancheni) sullivinni avatangiisinut isumasioqatigiissitat ilitsersuutaat il.il. atuakkit.

Suliffeqarfiusuni sullivinni avatangiisinut isumasioqatigiissitat ilitsersuutaat uani nassaarineqarsinnaapput: www.bar-web.dk